Aikuisopiskelijoiden ohjaaminen ja tukeminen

Taustaa ja tavoitteita kehittämistyölleni

Tein kehittämistyöni aikuisopiskelijoiden ohjaamiseen ja tukemiseen liittyen työpaikkani Ammattiopisto Lappian Hyvinvointialan näkökulmasta. Aikuisilla esiintyy erityisen tuen ja ohjaamisen tarpeisiin liittyen samanlaisia tarpeita ja haasteita kuin nuoremmilla opiskelijoilla. Lainsäädäntö, rahoitus ja toimintaan liittyvät asiat tuovat omat haasteensa laajalle ammatillisen koulutuksen kentälle. Aikuisilla on takanaan mahdollisesti aiempia opintoja, heidän elämäntilanteensa ja kokemukset aiemmista opinnoista vaikuttavat eri tavoin heidän opiskeluunsa. Aikuisilla on usein kokemusten myötä erilaisia keinoja selviytyä eteen tulevista haasteista eritavoin kuin nuorilla. Näiden monien eri asioiden ja näkökulmien kautta itselläni heräsi mielenkiinto perehtyä näihin asioihin laajemmin omassa oppilaitoksessani. Aikuisten opiskeluun liittyvät eri asiat puhuttavat lähes päivittäin oppilaitoksemme opettajia ja ryhmänohjaajina toimivia opettajia, joiden vastuulla on monia heidän opiskeluunsa liittyviä asioita.

Nuorten tuen tarpeeseen on pystytty vastaaman oppilaitoksessamme paremmin, kuin aikuisten, ja toivon, että kehittämistyöni kautta pystyn aukaisemaan oppilaitoksemme aikuisopiskelijoiden tuen tarpeen nykyistä tilannetta; millaista tukea he tarvitsevat, millaista tukea he ovat saaneet, ja miten jatkossa voisimme paremmin tukea heitä opiskelussa. Tuon kehittämistyöni kautta esille myös ohjauksen käsitettä aikuiskoulutuksen osalta. Käsittelen työssäni aluksi mitä erityisen tuen tarve on, miten se tunnistetaan, ketkä ovat toimijat, kuka tuen tarpeesta hyötyy, ja miten opiskelija saavuttaa tuen. Avaan työssäni henkilökohtaistamisen merkitystä tuen ja ohjauksen näkökulmasta opintojen eri vaiheissa, ja miten rahoitus mahdollistaa erityisen tuen ja ohjauksen ammatillisen koulutuksen eri muodoissa.

Kehittämistyön käytännön toteutus

Tein kyselyn oppilaitoksemme 25.lle aikuisopiskelijalle, opiskelijoista osa oli opintojen alkuvaiheessa, osa osaamisalaopinnoissa eli opintojen loppuvaiheessa, ja lisäksi kyselyyni vastasi muutama verkkopainotteisesti opiskeleva lähihoitajaopiskelija. Opintojen loppuvaiheessa vastanneista opiskelijoista osa oli maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita.

Tein erillisen kyselyn myös viidelle aikuisia opettavalle ja ryhmänohjaajana toimivalle opettajalle.

Toteutin kyselyn paperisena, mutta verkkopainotteiset opiskelijat vastasivat sähköisesti. Ohjeistin kyselyn opiskelijoille, ja opettajille/ryhmänohjaajille, ja selvitin miten hyödynnän kyselystä saatuja tietoja aikuisopiskelijoiden opintojen ohjauksen ja tuen antamisen kehittämisessä. Opiskelijat vastasivat kyselyyn oppitunnin aikana.

Opiskelijoille tehdyssä kyselyssä kysyin heiltä millaista tukea ja ohjausta he ovat tarvinneet opintojen aikana, ja millaisiin asioihin he ovat saaneet tukea ja ohjausta ( mainitsin esim. opiskelutekniikan, oppimisvaikeudet, elämäntilanteen ja opiskelun yhteensovittamisen, työssäoppimisen, tutkintotilaisuudet), ja kuka tukea/ohjausta on antanut. Kyselyssä kysyin myös olisivatko he tarvinneet enemmän tukea ja ohjausta, ja missä opintojen vaiheessa ja mihin asiaan. Lopuksi he saivat esittää kehittämisideoita ohjaamiseen ja tukemiseen liittyen.

Opettajille ja ryhmänohjaajille tehdyssä kyselyssä kysyin heidän näkemystään ja kokemustaan millaista tuen tarvetta aikuisopiskelijoilla on opintojen eri vaiheissa, miten he ovat tukeneet ja ohjanneet heitä, ja ovatko he pystyneet vastaamaan tuen ja ohjauksen tarpeeseen, ja mitkä tekijät ovat mahdollistaneet tai estäneet tuen antamisen. Lopuksi myös he saivat esittää kehittämisideoita.

Tulokset

Kyselyn tulokset osoittivat aikuisten tukemisen ja ohjaamisen olevan käsitteenä monialainen. Vastauksissa tuli esille tuen ja ohjauksen näkökulmasta monenlaisia asioita; kannustamista, motivointia, henkilökohtaistamista koskevia asioita, ohjausta, neuvontaa, ymmärrystä, opiskelutaitoihin liittyviä asioita, tehtävien suorittamiseen liittyviä asioita, elämäntilanteiden ymmärtämistä, erityisen tuen tarpeeseen liittyviä asioita.

Yleisiä opiskeluun liittyviä asioita, joita opiskelijat mainitsivat oli opiskeluun perehdyttäminen, tutkinnon muodostumiseen liittyviä asioita, mitä tarkoitetaan työssäoppimisella ja näytöillä, millaisia opiskelumenetelmiä opinnoissa käytetään, mitä välineitä he tarvitsevat opiskelussaan, opintososiaalisista etuisuuksista tiedottamista.

Aikuisopiskelijoiden ja opettajien/ryhmänohjaajien vastauksista yhtenä keskeisimmistä asioista mitä he toivat esille oli henkilökohtaistamiseen ja HOPSiin liittyviä asioita, joihin resurssia molemmat osapuolet toivoivat enemmän, koska se on keskeinen työväline molemmille osapuolille, ja ohjaa opintojen suunnittelua ja toteutumista, ja luo kuvan opiskelijan yksilöllisestä oppimisprosessista.

Myös oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja opiskelun mahdollisten esteiden poistaminen ovat oppilaitoksemme kehittämisenhaasteita, onko opiskelijasta käytettävissä siirtotietoja, ja mitä opiskelija itse kertoo näistä ongelmista ja haasteista. Oppilaitoksessamme on käytössä jo erilaisia erityiseen tukemiseen liittyviä käytänteitä; opettajat antavat esim. opiskelijoille mahdollisuuden suorittaa opintoja/ tehtäviä/tenttejä eri tavoin ( eriytetyt opetusjärjestelyt). Opiskelijat tarvitsevat tukiopetusta ja oppimispajan palveluita, joita on vähennetty, ja aina ne eivät tavoita esim. iltaopintoina opintojaan tekeviä. Näissä tukimuodoissa opiskelija on saanut yksilöllistä ohjausta ja neuvontaa tarpeidensa mukaan, tai mahdollisuuden yksilöllisiin opetusjärjestelyihin esim. tentin tekemiseen omassa rauhassa oppimispajassa.

Henkilökohtaistamiseen opintojen eri vaiheissa tulisi saada käyttää riittävästi aikaa, tällöin opiskelijalle avautuu paremmin myös ammattitaidon vaatimukset suhteessa hänen aiempaan osaamiseensa ja työkokemukseensa. HOPSin päivittäminen ja keskustelut koetaan myös tärkeinä hetkinä opiskelijan ja ryhmänohjaajan kesken, jolloin luodaan edellytyksiä suunnitelmalliselle, tavoitteelliselle ja vastuulliselle opiskelulle, jossa ryhmänohjaaja voi tukea myös opiskelijan kasvua ja mahdollista urasuunnittelua.

Työssäoppimiseen ja tutkintotilaisuuksiin aikuisopiskelijat kaipaavat enemmän tukea ja ohjausta; ammattitaidon kriteereiden yhteistä avaamista opettajan kanssa, ja miten he kirjaavat tutkintosuunnitelmaansa näitä asioita. Henkilökohtaistamisen näkymistä enemmän myös työssäoppimisessa ja näytöissä kaivattiin.

Aikuisten elämäntilanteisiin liittyvät asiat; henkilökohtaiset vaikeuksien huomioimisessa opettaja/ ryhmänohjaaja jäävät usein neuvottomaksi; oma osaaminen ei riitä, ja kenelle osaan opiskelijan ohjata, ja kuinka paljon on mahdollista järjestää asiaa, jotta opiskelija saa tarvitsemansa avun.

Oppilaitoksessamme päävastuu aikuisopiskelijan moninaisesta ohjaamisesta ja tukemisesta on ryhmänohjaajalla, jonka käytettävissä olevat resurssit yksittäistä opiskelijaa kohden ovat pienet asioiden laajuuteen nähden. Ryhmänohjaajan tukena oppilaitoksessa on useita toimijoita; aikuiskoulutuksen johtaja, opettajia, oppilasasioiden hoitaja. Kuitenkin ryhmänohjaaja on se henkilö, johon opiskelijat kääntyvät ongelmissaan. Oppilaitoksessamme ei ole aikuisten opinto-ohjaajaa, eikä erityisopettajaa, jolla olisi aikaa myös aikuisten oppimisen haasteille, vaan hänen aikansa sivutoimisena erityisopetuksen vastuuhenkilönä menee nuorten opiskelijoiden asioiden hoitamiseen. Tarve, vaikka osa-aikaiselle opo/erityisopettajalle on olemassa, talon sisältä löytyy useita ammatillisia erityisopettajia, joiden osaamista voisi hyödyntää resurssoimalla heille työaikaa aikuisopiskelijoiden kohtaamiseen, ohjaamiseen ja tukemiseen. Työn jakaminen helpottaisi yksittäisen ryhmänohjaajan työtä merkittävästi. Tätä osaamista korostivat opettajat/ryhmänohjaajat vastauksissaan.

Pohdinta

Aikuisten ohjauksen ja tuen tulisi olla osa oppilaitoksen toimintakulttuuria, ja toimia oppimisen tukena ja olla osaltaan oppimista. Aikuisten ohjaamisessa ja tukemisessa tulee aina huomioida myös aikuinen oppijana; kokemuksellisen oppimisen tärkeys aikuiselle, miten aikuisten elämäntilanteita ja- kokemuksia hyödynnetään monipuolisesti oppimisessa, oppimaan oppimisen erityispiirteet sekä itsenäisyyden ja itseohjautuvuuden merkitys aikuisuudessa – miten näitä hyödynnetään oppimisen resurssina. ( Pajarinen, Puhakka, Vanhalakka-Ruoho, 2004).

Aikuisopiskelijoiden itseohjautuvuuteen luotetaan yleensä vahvasti, aikuinen haluaa usein pärjätä omillaan, ja ei pyydä apua, ohjausta tai tukea, vaikka sitä tarvitsisi. Tämänkin suhteen aikuisten kanssa toimijoiden tulee olla ”silmät auki”.

Hyviä käytänteitä löytyy oppilaitoksen sisältä jo paljon, jotka tulisi saada kaikkien käytettäväksi, ja hyödyntää jo olemassa olevaa osaamista laajemmin, ratkaisuna voisi olla ammatillisten erityisopettajien toimiminen tutkinnon osien kehittämistiimeissä, joissa he voisivat ottaa konsultatiivista ja ohjaavaa roolia aikuisen oppimisen ja tukemisen asioiden suhteen.

Ohjaukseen ja tukemiseen on käytössä moninaisia ohjauksen muotoja; erilaiset sähköiset ohjauksen muodot(puhelin, tietokone, oppimisalustat, verkko-ohjaus), henkilökohtaiset ohjauksen muodot, ryhmänohjaus, työpaikka-ohjaus, käytävillä tapahtuva ohjaus – näitä voisi hyödyntää tilanteen mukaan vielä paremmin ja kokeilla uusina ohjauksen muotina, jos ei ole aiemmin näistä jotain hyödyntänyt.

Ohjauksen tavoitteet kaikissa muodoissaan syntyvät oppilaitoksen arjessa toimimisesta, ja tulisivat sulautua osaksi oppilaitoksen toimintaperiaatteita. Ohjauksen tavoitteet tulisi kirjata. Ohjauksessa tarvitaan opettajien keskinäistä yhteistyötä ja selkeää työnjakoa eri toimijoiden välille. Myös ulkoisen ohjauksen tulisi toimia osana oppilaitoksen ohjauskulttuuria. ( Pajarinen, Puhakka, Vanhalakka-Ruoho, 2004).

Toivon, että kehittämistyöni luo pohjaa keskustelulle, miten oppilaitoksessamme aikuisten ohjaaminen ja tuki toteutuvat tällä hetkellä, mitä hyvää olemassa olevissa käytänteissä on, ja mitkä ovat keskeiset kehittämisen haasteet. Tässä kehittämisessä tarvitsemme jokaista.

Lähteet

  • Henkilökohtaistamismääräys 43/011/2006. Opetushallitus.
  • http://www.opinovi.fi. Erilaiset oppijat- teematyöryhmän raportti. 2013. Aikuisten erityisohjauksen suositukset ammatillisessa aikuiskoulutuksessa.
  • http://www.opinovi.fi. Luentomateriaali Aikuiskouluttajan aamupäivässä. Oppimisvaikeudet tutuksi. Jokaisen opettajan tulisi tunnistaa oppimisen ja opiskelun vaikeus. Leena Selkivuori. 2010. AOKK.
  • Näyttötutkinto-opas. Opetushallitus 2012.
  • Pajarinen, M, Puhakka, H, Vanhalakka-Ruoho, M. Aikuisopiskelijan ohjaus opintopolun tukena sekä oppilaitoksen toimintakulttuurin osana. 2004. Opetushallitus.

Kirjoittaja Päivi Pakarinen, opiskelija JAMK/AOKK,  Erityisopettajankoulutus

 

 

 

 

Jätä kommentti


Miksi kysytään?