Ajankohtaiset koulutuksen ja yhteiskunnalliset ilmiöt

Tasa-arvo koulutuksessa Tämä on aihe-alue, joka on suuresti ajankohtainen kiristyvässä yhteiskunnassamme. Suuret leikkauk-set tuovat huolen tulevasta. Koulutuksen epätasa-arvo kasvaa kuntien taloustilanteiden heikentyessä. Osa koulurakennuksista on todella huonokuntoisia, ja kaipaavat suuria saneerauksia, jotta niissä olisi turvallinen opiskella ja työskennellä. On puhuttu heikompien opiskelijoiden integroinnista perusryhmän mukaan, se toimintamalli ei tue heikomman oppijan oikeutta saada opetusta omat tarpeet huo-mioiden. Ryhmäkoot kasvavat ja erityisopetus vähenee. Maahanmuuttaja opiskelijat ja heidän laadukas opettaminen on haaste tasa-arvoisuutta tarkastellessa. Maahanmuuttajien tasa-arvoisen kohtelun lähtökohtana olisi jokaisen ymmärtäminen yksilöllisellä tasolla ja voimavarat huomioon ottaen. Opetusta ja opetusmateriaalia on vielä paljon kehitettävä, useissa tapauksissa tarvitaan esimerkiksi selkokielistä materiaalia ja yksilöohjausta tasa-arvoisen opetuksen onnistumiseksi. Kuten valtioneuvoston hyväksymässä Koulutus ja Tutkimus kehittämissuunnitelmassa (kesu) 2011-2016 kehittämisen erityisenä painopisteenä ovat köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen.

Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi, jokaisella tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä huolimatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen, sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Yksi yleinen erityiskasvatusta ohjaava periaate liittyy oppijan oikeuteen oppia ja kuulua ryhmään. Kaikilla tulee olla sairaudesta, vammasta, kulttuurista, rodusta tai sukupuolesta riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää kykyjään. Ammatillisessa koulutuksessa tämä periaate tarkoittaa jokaisen oppijan yhdenvertaisia mahdollisuuksia erilaisista oppimisedellytyksistä huolimatta osallistua koulutukseen.

Myrskylä (2012,4) on todennut: ”Syrjäytyneistä nuorista lähes neljännes on maahanmuuttajataustaisia. Maahanmuuttajamiesten työttömyys- ja ulkopuolisuusriskit ovat lähes kolminkertaisia, kun heitä verrataan kantaväestöön kuuluviin kouluttamattomiin miehiin. Kun vieraskielisistä kouluttautumattomista nuorista syrjässä oli joka kolmas, kantaväestöön kuuluvista syrjässä oli joka kahdeksas. Syrjäytyminen on siis läheisesti myös maahanmuuttoon ja kotouttamiseen liittyvä ongelma.”

Monikulttuurinen opetus.

Olen työskennellyt Kainuun Ammattiopistolla ammatillisena opettajana noin 12 vuoden ajan. Kai-nuun maakunnassa on tehty jo kauan pakolaisina Suomeen saapuneiden maahanmuuttajien kotouttamistyötä. Maakuntaamme muuttaa myös perhesyistä runsaasti ihmisiä Venäjältä. Tällä hetkellä maakunnassamme asuu paljon maahanmuuttajia, jotka hakeutuvat opiskelemaan oppilaitokseemme. Tulevaisuudessa maahanmuuttajaopiskelija määrät eivät ainakaan vähene Suomessa. Oppilaitokses-samme suomalaiset ja maahanmuuttajaopiskelijat opiskelevat yhteisissä ryhmissä. Tämä toimintatapa mahdollistaa integroitumisen monikulttuurisiin opiskelu- ja työyhteisöihin heti opintojen alettua. Tämä toimintatapa tuo kuitenkin mukanaan haasteita, kehittämis- ja tukitoimia.

Monikulttuuristen opiskelijoiden ohjaukseen tarvitaan uudenlaisia malleja opiskelijan ohjaus- ja tuki-toimien järjestämiseen. Käytännössä se tarkoittaa, kehittämistä ja vaikuttamista niihin kriittisiin pis-teisiin, jotka aiheuttavat ongelmia ja pahimmillaan keskeyttävät opiskelijan opinnot. Tämä on ajan-kohtainen ilmiö opetusmaailmassa kattaen koko Suomen niin nyt kuin tulevaisuudessa, kun halutaan turvata osaavan työvoiman saatavuus.

Kainuussa toteutettiin 2013-2014 (ESR) hanke nimeltä: POLKU – maahanmuuttajanpolku kotou-tumisen kautta työelämään, jonka toteuttajana oli Kajaanin kaupungin koulutusliikelaitos laajassa yhteistyössä Kainuun alueen maahanmuuttajatyötä tekevien toimijoiden kanssa. Hankkeen tuotok-sena on luotu POLKU- ohjausmalli, joka on näkyvä toimintamalli ja se tukee kokonaisvaltaisesti maahanmuuttajan kotoutumista Kainuuseen. Onnistunut kotoutumisen polku on edellytys ammatil-listen opintojen onnistumiselle.

Tieto, taito ja kokemus on saatu hyödynnettyä yhteen ja on nyt kaikkien hyödynnettävissä. Mallista löytää erilaisia polkuja koulutukseen eri asteille, sekä työelämään. Se antaa tietoa, tukea, käytännön osaamista ja erinomaisen pohjan maahanmuuttajan oman yksilöllisen polun ohjaukseen. Voit tutustua Kainuun malliin www.polkuohjausmalli.fi.

Lähteet: Myrskylä P. 2012. Hukassa – keitä ovat syrjäytyneet nuoret? EVA analyysi. Koulutus ja Tutkimus kehittämissuunnitelma (kesu) 2011-2016

Kirjoittaja: Mika Tolonen, opiskelija, ammatillinen erityisopettajankoulutus, JAMK/AOKK