Aika: 11.4. 2012 klo 9:30 – 16:00

Paikka: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Rajakatu 35, D 205

Seminaarin ohjelma

9.30 – 10.00    Aloituskahvi

10.00 – 10.15  JAMK:n tervehdys, päivän ohjelma ja käytännön järjestelyt , Maija Hirvonen, yliopettaja, JAMK

10.15 – 10.30 OKM:n tervehdys Birgitta Vuorinen, opetusneuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö

10.30 – 12.00 Opiskelijan kokemus toiminnan suunnan näyttäjänä
Merja Ylönen, laatupäällikkö, DIAK ja Hanna Ilola, yliopettaja, TAMK

12.00 – 13.00 Lounas

13.00 – 14.30 Työpajatyöskentelyä ”Hyvien käytänteiden jakaminen” (sisältää kahvitauon):

1. Lukivaikeudet amk-näkökulmasta; keskustelun johdattelijoina Satu Liukko JAMK ja Hanna Ilola TAMK
2. Opiskelijan hyvinvointi ja jaksamisen haasteet., keskustelun johdattelijana opiskelijapsykologi Heini-Maria Pietilä JAMK
3. Korkeakoulujen esteettömyyteen liittyvä viestintä, strategiat ja ohjeet: Hannu Puupponen, Jyväskylän yliopisto ja Merja Ylönen, DIAK
4. Menetelmiä ja toimintamalleja opiskelun  tukemiseen korkeakouluissa; uusien hankkeiden tuloksia–keskustelun johdattelijana Päivi Pynnönen HAMK
5. Saavutettavuus kansainvälisessä vaihdossa (CIMO). Keskustelun johdattelijana Paula Pietilä.

14.30 – 15.15 Opiskelijoiden kokemuksia saavutettavuuden nykytilasta korkeakouluissa, Elina Lavikainen, tutkija, Opiskelijajärjestöjen Tutkimussäätiö OTUS

15.15 – 16.00 Päivän koonti; miten korkeakoulut toimivat esteettömyysverkostossa?

Etäosallistuminen

Seminaariin voi osallistua myös etänä. Työpajoista vain numero 3: Korkeakoulujen esteettömyyteen liittyvä viestintä, strategiat ja ohjeet lähetetään etäosallistujille. Tarkemmat tiedot etäosallistumisesta lähetetään ilmoittautuneille noin viikkoa ennen seminaaria.

Kustannukset

Seminaaripäivän hinta on 50 euroa / osallistuja. Hintaan sisältyy aloituskahvi. Laskutus tapahtuu seminaaripäivän jälkeen.

Ilmoittautuminen

Täytä ilmoittautumislomake 26.3.2012 mennessä.

Lisätietoja ilmoittautumisesta koulutussihteeri Anneli Kähärä, 040 254 0576, anneli.kahara@jamk.fi

Kysy ja kommentoi ennakkoon!

Tervetuloa aloittamaan keskusteluja, kommentoimaan, kysymään ja esittämään ideoita. Keskusteluja hyödynnetään työpajatyöskentelyssä. Jaa kysymyksesi, kommenttisi tai ideasi alla olevan kommenttikentän avulla.

Haastattelu liittyy erityisopettajakoulutuksessa olevaan kansainvälisyystehtävään. Videon tekijät Anna Pennanen ja Markku Silvennoinen ovat erityisopettajaopiskelijoita.

Oppimisvaikeudet

“Joka ikäluokassa on henkilöitä, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia. Tällä hetkellä arvioidaan oppimisvaikeuksia ikäluokassaan olevan noin 20 %:lla. Oppimisvaikeudet johtuvat monista eri syistä. ”

Mistä oppimisvaikeudet johtuvat? Minkälaisia tekijöitä oppimvaikeuteen liittyy? Millaisia oppimisen esteitä voi olla ja miten niitä voi purkaa? Katso video oppimisvaikeuksista (5:51 min).

Lukivaikeus

Lukivaikeutensa takia ammattiin opiskeleva joutuu monien haasteiden eteen. Millaisia nämä haasteet ovat? Mitä lukaivaikeuden taustalla piilee? (10:47 min)

 

Millainen lukivaikeus opiskelijalla on? Millaisia apuvälineitä on tarjolla ja mitä opettaja voi tehdä? (6:14 min)

Syksyn 2011 koulutukset:

• Lelujen ja pelien kehittävä käyttö, 8.9.2011
• Toimintataulujen taikaa!, 30.9.2011
• Erityislasten kommunikaatio, 2.12.2011
• Theraplayn ulottuvuudet vuorovaikutuksessa, 9.12.2011

Lisätietoja: www.sanamaailma.fi

Keväällä 2011 käynnistyviä koulutuksia:

• Kommunikaatiokansio käyttöön
• Theraplayn ulottuvuudet vuorovaikutuksessa
• Äännevirheiden kuntoutus
• Äännevirheiden kuntoutus -jatkokurssi

Ammattiopisto Lappia ja Muonion Lukio ovat yhdessä perustaneet nk. Ski Collegen. Vuonna 1995 on aloitettu hiihtopainoitteinen opetus maasto- ja ampumahiihtoa harrastaville nuorille.  Aluksi mukana on ollut vain paikallisia hiihtolupauksia, mutta melko pian on mukaan saatu myös ulkomaalaisia hiihtäjiä. Ammattiopistolla on ystävyyskoulu Viron Viljandissa, jota kautta yhteys Viroon on ollut hyvä. Sieltä on ollut useita opiskelijoita tutustumassa Muonion oppilaitokseen ja sitä kautta tieto pohjoisen hiihtoparatiisista on mennyt eteenpäin.  Myös valmentajien yhteyden kansainvälisiin hiihtoliittoihin sekä hiihtoseuroihin on tuottaneet lisää opiskelijoita ulkomailta. Markkinointi on ollut myös aktiivista.

Nuori voi opiskella lukiossa tai ammattiopistossa tai suorittaa nk. kaksoistutkintoa hiihtotreenaamisen ohessa. Tiistai- ja torstai aamuisin on opinnoista järjestetty aikaa hiihtovalmennukseen. Lisäksi illat ja viikonloput on hyvää aikaa treenata omaa lajiaan. Valmennustoiminta on kehittynyt vuosien varrella paljonkin. Mukaan on tullut testaukset ja erilaiset leirit, joihin opiskelusta tietysti saa vapaata.

Muoniossa on paljon hiihtovalmennettavia myös ulkomailta, lähinnä Virosta ja Latviasta. Muoniossa juuri siksi, että täällä on hyvät olosuhteet lajin harrastamiselle. Lumi tulee syksyllä aikaisin ja sulaa keväällä myöhään. Oloksen rinteillä oleva latuverkosto ja ampumarata ovat riittävän haasteellisia vaativallekin hiihtäjälle.

Ulkomaalaisuus aiheuttaa lisähaasteita opettamiseen, sillä monet ulkomaalaiset ovat Suomessa ensimmäistä kertaa, eivätkä osaa kieltä olenkaan. Yleensä opetus varmistetaan englannin kielellä. Kädestäpitäen näyttäminen, englanninkielinen materiaali tai tietokoneen apunakäyttö teoriaopinnoissa ovat menetelmiä, joita ulkomaalaisten kanssa käytetään jatkuvasti.

Kielitaito ei ole ainoa haaste ulkomaalaisten opiskelussa. Kulttuuriero eteläisen naapurimaamme välillä on myös melkoinen. Suomalainen ”työhöntarttumiskulttuuri” ei päde esim. Latvialaisten kanssa. He mieluummin katselevat vierestä kuin tarttuvat itse toimeen. Lisäksi hiihtäjät ovat yleensä aika nuoria. Koti-ikävä voi alussa vaivata paljonkin ja kotimatka on pitkä. Kotiin lähdetään yleensä vain joululomaksi. Nuorten taloudellinen tilannekaan ei aina ole kovin hyvä. Ulkomaalaiset saavat koululta täysihoidon, eli ruoat myös viikonlopuksi asuntolaan. Ulkomaalaiset maksavat nk. ruokarahaa 500 € lukuvuodessa.

Opetuksellisia haasteita ovat ulkomaalaisten aikaisemmat opinnot ja niiden vastaavuus Suomen tutkintoihin. Osa hiihtäjistä on käynyt kotimaassaan nk. lukion. Tarkkoja opintosisältöjä ei ole tiedossa, oppitunneilla ei ole läsnäolopakkoa, mutta on pyydetty ulkomaalaisia osallistumaan tentteihin, jotta suoritukset voidaan hyväksyä. Esim. matematiikassa ulkomaalaiset päihittävät suomalaiset moninkertaisesti. Ei ole järkeä istuttaa heitä tunnilla, jossa käsitellään suomalaisen opiskelijan tason mukaisia asioita. Kokki-puolella haasteen aiheuttaa myös aamutreenit. Lounas valmistetaan opiskelijoiden voimin ja jos ryhmästä puolet on 2 ensimmäistä tuntia treenaamassa on se otettava huomioon aamun työnjaossa. He tulevat paikalle vasta kun ruoat on pöydässä ja pääsevät mukaan lopputöihin.

Syksyllä uusille ulkomaalaisille järjestetään suomen kielen opintoja. Hiihtäjät ovat innokkaita oppimaan uuden kielen. He toivoisivat sitä enemmänkin, kuin mitä pystymme tällä hetkellä järjestämään. Myös englanninkielisiä teoriaopintoja on suunniteltu aloittain. Autopuolen opettaja ei puhu englantia ollenkaan. Kyselin häneltä kuinka opetus sitten tapahtuu. Hän kertoi, että ihan perinteisesti. Hän näyttää ja opiskelijat tekee. Tästäkin voi tulkita, että olemme hyväksyneet ulkomaalaiset jo pitkän aikaa osaksi yhteisöämme ja jokainen arvostaa heitä ja tekee parhaansa heidän viihtymisensä ja oppimisensa eteen.

Muu henkilökunta on myös sitä mieltä, että ainahan ne ulkomaalaiset ovat täällä olleet, he kuuluvat talon kuvaan. He ovat paljon kohteliaampia kuin suomalaiset, avaavat oven ja tervehtivät aina kun vastaan tulee. Ulkomaalaiset ovat Muonion piristys.

Valmennusryhmään kuuluu tällähetkellä 19 nuorta. Heistä 5 on lukiolaisia ja yksi yhdistelmäopiskelija. Loput opiskelevat ammattiopistossa. Yksi heistä on latvialainen Marcis Paeglitis. Hän on opiskellut talonrakentajaksi ja halusi vielä jäädä Muonioon opiskelemaan autoasentajaksi. Hän oppi suomenkielen melko nopeasti ja tulee täysin toimeen sillä. Kyselin hänen kokemuksiaan Muoniossa opiskelusta ja hän totesi, että on viihtynyt oikein hyvin. Olosuhteet treenaamiselle ovat ihanteellliset ja koulusta saa riittävästi vapaata hänen päätavoitteensa, ammattiurheilun saavuttamiseen. Monella muullakin hiihtäjällä se on pääsyy Muonioon tulemiselle. Ammattiin opiskelu tulee siinä sivussa, joillakin hyvin, joillakin vähän heikommin, mutta kaikki ovat kuitenkin tutkinnon suorittaneet.

Kids’ Skills Online on verkossa oleva interaktiivinen tietokoneohjelma, joka auttaa lapsia voittamaan erilaisia vaikeuksia. Ohjelma perustuu Muksuopille, Suomessa kehitetylle lasten ongelmien ratkaisemismenetelmälle. Muksuopissa lapset voittavat vaikeuksia opettelemalla taitoja, joiden oppiminen ratkaisee heidän ongelmansa.

Kids’ Skills Online sallii käyttäjän perustaa lapsille salasana-suojattuja verkkosivuja. Lapsen verkkosivulla on Velho nimeltä Bam, joka toimii sinun ja lapsen oppaana. Ohjelma alkaa siitä, että lapsen kanssa päätetään ensin, mitä taitoa hän alkaa opetella. Sen jälkeen velho opastaa sinua ja lasta laatimaan seikkaperäisen suunnitelman taidon oppimiseksi.

Sitä mukaa kun lapsi oppii taitonsa, sinä voit muuttaa velhon käsissä olevien kolmen pallon väriä. Yksi pallo tarkoittaa, että lapsi on päässyt hyvään alkuun, kaksi, että hän on jo melkein oppinut taitonsa ja kolme, että hän osaa taitonsa ja voi aloittaa seuraavan taidon oppimisen.

Ohjelma luo edellytykset yhteistyölle lapsen vanhempien kanssa. Lisäksi se sallii lapsen pyytää itselleen kannustajia, jotka voivat olla esimerkiksi isovanhempia tai muita sukulaisia. Näin ”koko kylä” voi osallistua lapsen tukemiseen ja auttamiseen hänen opetellessaan kehittymisensä kannalta tärkeitä taitoja.

Yhteydenpitoa varten lapsen verkkosivuun liittyy viestipalsta, jonne kaikki ne, joilla on pääsy lapsen verkkosivulle – siis sinä, lapsi vanhempineen sekä lapsen kannustajat – voivat jättää viestejä. Ohjelman käyttäjänä sinulla on mahdollisuus ilahduttaa lasta kirjoittamalla lapselle viestejä Bam-velhon nimissä.

Ohjelman käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä. Rekisteröityminen on maksutonta, sillä käyttäjä maksaa vain niistä verkkosivuista, jotka hän luo lapsille. Yhden verkkosivun hinta on 15 euroa.

Lisää tietoa ohjelmasta löytyy ohjelman kotisivulta osoitteesta www.kidsskillsonline.com, josta voi mm. ladata powerpoint-esityksen, joka esittelee ohjelman ominaisuudet ruutukaappausten avulla.

Ohjelman on suunnitellut psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman ja sen on tuottanut australialainen lastensuojelujärjestö Kyabra Community Association.

Mitä on ammatillinen opettajuus?

Ammatilliset erityisopettajat oman työnsä asiantuntijoina

Eila Burns, Anna Kaukanen, Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu

Auditoriossa tunnelma oli varsin tiivis, kun lähes kaksisatapäinen yleisö osallistui Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa maaliskuun lopulla pidettyyn seurauspedagogiikka –teemapäivään. Valtiotieteiden tohtori Sonja Kurtén-Vartio valotti innokkaalle kuulijakunnalle, mitä seurauspedagogiikka oikeastaan tarkoittaa. Lyhyesti sen voisi kiteyttää niin, että omista valinnoista seuraa aina jotain ja jokaisesta valinnasta on kannettava vastuu.

Seurauspedagogiikka on eksistentialistiseen filosofiaan perustuva kasvatus ja opetusmenetelmä tai työskentelytapa.  Pedagogiikan kehittäjä, Jens Bay, halusi vuonna 1974 kokeilla voitaisiinko ongelmallisten nuorten kanssa työskenneltäessä saavuttaa parempia tuloksia kasvatuksellisin keinoin, kuin rangaistusten, hoitojen tai sosiaalityön menetelmin.  Hänen mielestään vastuuta lasten ja nuorten kasvatuksesta on siirretty vanhemmilta päiväkodeille, kouluille ja ammattiauttajille. Jokainen toimija luulee, että joku toinen hoitaa asian ja lopputuloksena on ongelmallinen normittomuus ja juurettomuus.

Jensin ajattelun mukaan, nuoret eivät ole pahoja, siksi heitä ei tule rangaista. He eivät ole sairaita, siksi heitä ei tule hoitaa. Se mitä heillä ei ole, ovat kasvatus, käytöstavat ja ammattitaito, kaikki puutteita, jotka syrjäyttävät heitä yhteiskunnasta ja työelämästä. Jens painottaa sitä, että nuorille tulee antaa käsitys siitä miten yhteiskunnassa tulee käyttäytyä ja toimia.  Seurauspedagogiikka pohjautuu siihen, että jokainen ihminen on vapaa tekemään oman elämänsä valinnat, joita kunnioitetaan, mutta vastuuta valinnoista ei voi paeta.  Asiantuntijat, ”auttajat” eivät voi valita nuorten puolesta, muuten ”autettavalta” viedään vapaus ja vastuu sekä vaatimus omaan ajatteluun. Nuorille on tehtävä näkyväksi mitä erilaisista valinnoista seuraa. Kaikki valinnat näkyvät tekoina – nuori siis on sitä, mitä teoillaan näyttää. Jonkun on kerrottava miltä nuoren valinnat ja sitä kautta teot näyttävät muiden silmissä ja mitä ne kertovat hänestä itsestään.

Kurtén-Vartion mielestä seurauspedagogiikan toteuttamisen avain on työvaltainen oppiminen.  Seurauspedagogiikkaa toteuttavissa tanskalaisissa kouluissa nuoret kouluttautuvat yksinkertaisiin, perusammatteihin. Ammatin hallinta antaa heille osaamista, joka avaa ovia työelämään ja sitä kautta positiiviseen yhteiskunnassa toimimiseen.  Näissä tanskalaisissa kouluissa opiskelijoilta vaaditaan paljon, usein enemmän kuin mihin he ovat tottuneet. Koulussa ollaan kiinnostuneita vain opiskelijoiden tulevaisuudesta – ei menneisyydestä.  Menneisyyttä ei voida muuttaa, mutta tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa omilla valinnoilla ja teoilla. Koulun henkilökuntaa yhdistää yhteinen toimintatapa, sillä jokaisen on toimittava pedagogiikkaan kuuluvan filosofisen ajattelutavan mukaisesti ja opiskelijan tekemät valinnat ja sen seuraukset on aina pantava käytäntöön.  Onnistuminen edellyttää myös sitä, että henkilökunta uskaltaa ottaa riskin siitä, että opiskelija voi myös epäonnistua.

Leena Heimonen, Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu, Kimmo Kekki, Ammatilliset erityisopettajat ry (AEO) ja Sonja Kurtén-Vartio

Miksei Suomessa?

Tanskassa on tehty lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka tukevat ja mahdollistavat seurauspedagogisen toiminnan täydellisen soveltamisen. Suomen lainsäädäntö ei anna mahdollisuuksia seurauspedagogiikan täydelliseen toteuttamiseen, mutta maassamme on kuitenkin toimijoita, jotka osittain soveltavat seurapedagogisia menetelmiä.  Jens Bayn mukaan menetelmän vähäinen käyttö tuottaa vähäisiä tuloksia, suuria tuloksia voidaan saavuttaa vain seurauspedagogiikan täydellisellä soveltamisella. Seurauspedagogiikan sovellettavuus on koettu varsin vaativaksi ja rankaksi, koska jokaiseen asiaan pitää reagoida heti ja johdonmukaisesti. Myös työyhteisöltä vaaditaan paljon, kaikkien työyhteisön jäsenten on toimittava samalla tavalla, heidän on toteuttava yhtä filosofiaa ja pedagogiikkaa.

Seurauspedagogiset koulut Tanskassa

• Træningsskolens arbejdsmarkeds uddanelser = TAMU
• Kuusi yksikköä eri puolilla Tanskaa
• Noin 500 opiskelijaa/vuosi
• Käytännön ammatillista opetusta joissa filosofialla ja kasvatuksella on leijonanosa
• Hakeutuminen koulutukseen vapaaehtoista
• Koulutusajalta maksetaan minimipalkka
• Vaatimukset täysin samat kuin avoimilla työmarkkinoilla
• Henkilökunta ei moralisoi, tekee vain hyviä kysymyksiä, joihin opiskelijoiden on itse vastattava
• Opiskelija voidaan lähettää pois koulusta
• Opettajilla suuremmat valtuudet kuin Suomessa

Kenelle?

• Henkilöt joilla on lukuisia epäonnistumisia
• ”Huonoimmilla” etusija koska he tarvitsevat koulua eniten
• Vaatimuksena tahto elämänmuutokseen koulutusten, työsuhteiden, ihmissuhteiden ja sosiaalisten ongelmien ratkaisuyrityksissä

Kuinka työskentely tapahtuu käytännössä?

• Oikean työn puitteet tarjoavat areenan pedagogiselle työlle
• Henkilökunta esittää koko ajan kysymyksiä, jotka pakottavat
  

  Teemapäivää oli mahdollisuus seurata myös suorana verkkolähetyksenä.

  tilanteen arviointiin, kannanottoon ja valintoihin

• Henkilökunta tekee näkyväksi, mitä eri valinnoista seuraa
• Kaikista valinnoista seuraa aina jotain – hyvää tai huonoa
• Konfrontaatiot ovat jokapäiväisiä ja välttämättömiä
• Valintojen seuraukset on aina pantava täytäntöön
• Positiivisia asioita ei koskaan unohdeta
• Dialogin on oltava elävää ja jatkuvaa