Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinoinnille voimakas tarve

Pirkanmaan alueella toimii yhteensä 12 ammatillisen koulutuksen järjestäjää, joista neljä on ammatillisia erityisoppilaitoksia. Toisen asteen ammatillista peruskoulutusta sekä ammatillista erityisopetusta on siis melko runsaasti tarjolla Pirkanmaan alueella. Ammatillisessa koulutuksessa olevien erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrät ovat jatkuvasti kasvussa, joten koulutustarjontaa, erityistä tukea sekä joustavia erityisen tuen järjestämisen tapoja tarvitaankin aiempaa enemmän.

Erityistä tukea opinnoissaan tarvitsevan opiskelijan ensisijainen opiskelupaikka on tavallisessa oppilaitoksessa. Tavallisissa oppilaitoksissa erityistä tukea tarvitseva opiskelija voi opiskella joko pienryhmässä, valmentavassa koulutuksessa tai integroituna tavalliseen ryhmään. Lukuvuonna 2011–2012 pienryhmässä voi Pirkanmaalla opiskella ammattiin kulttuurialalla, luonnonvara- ja ympäristöalalla, matkailu, ravitsemis- ja talousalalla sekä tekniikan ja liikenteen alalla. Valmentavaa koulutusta Pirkanmaalla tarjoaa kuusi koulutuksen järjestäjää. Suurin osa erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista opiskelee kuitenkin integroituna tavallisissa opetusryhmissä. Pirkanmaan alueellisen erityisen tuen järjestämisen strategian mukaisesti ammatillista koulutusta rakennetaan alueellisesti kohti inkluusiota (strategia löytyy muun muassa osoitteesta http://www.ammattipolku.fi/paek). Inkluusion mukainen koulutuksen järjestäminen edellyttää resurssien tehokkaan hyödyntämisen lisäksi koulutuksen järjestäjien vahvaa yhteistoimintaa sekä menetelmien kehittämistä ja tuen tarpeiden arvioimista yhteistyössä.

Koska ammatillisen koulutuksen järjestäjiä on Pirkanmaan alueella useita ja erityisopetuksen järjestämisen tapoja erilaisia, ammatillisen koulutuksen kenttää erityisesti erityisopetuksen tarjonnan ja koulutuksen järjestäjien profiilien osalta on ollut vaikea hahmottaa. Kysymyksiä erityisopetuksen tilasta ja kentän kokonaiskuvasta on menneinä vuosina esitetty paitsi ammatillisen koulutuksen kentältä myös valtionhallinnon taholta ja perusopetuksesta. Viimeistään Pirkanmaan alueellisen erityisen tuen järjestämisen strategian kirjoittamisen ja strategiaan sitoutumisen myötä katsottiin tarpeelliseksi, että Pirkanmaalla tulisi aloittaa koko alueen ammatillista erityisopetusta koordinoiva toiminta. Vuoden 2009 loppupuolella Opetushallitukselta saadun hankerahoituksen avulla perustettiin Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus eli PAEK. Tällä hetkellä PAEK on kahdeksan Pirkanmaan alueella toimivan koulutuksen järjestäjän ylläpitämä. Toimintaa ylläpitäviin sopimuskumppaneihin kuuluvat Tampereen ammattiopisto, Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä, Tampereen palvelualan ammattiopisto, Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Ammattiopisto Luovi, Kiipulan ammattiopisto, Aitoon koulutuskeskus sekä Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus. Lisäksi PAEK on allekirjoittanut kumppanuussopimuksen Silta-Valmennusyhdistyksen sekä Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun kanssa.

Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen toiminta palvelee sekä koulutuksen järjestäjiä että opiskelijoita

Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen toiminnan tavoitteina on muun muassa alueella toimivien koulutuksen järjestäjien yhteistoiminnan vahvistaminen sekä koulutustarjonnan koonti ja siitä tiedottaminen. Koko Pirkanmaan alueen ammatillisten koulutusten järjestäjien yhteistyötä vahvistamalla ja tiivistämällä voidaan tarjota entistä monipuolisempia ja laadukkaampia palveluita erilaisten opiskelijoiden tarpeisiin. Koulutuksen järjestäjät tulee saada saman pöydän äärelle, jotta yhteistä keskustelua, kehittämistä ja innovointia voidaan tukea sekä yhteistoimintaa entisestään vahvistaa. Muun muassa näitä päämääriä kohti koordinaatiokeskuksen toiminnan avulla edetään. Koordinaatiokeskuksen toimesta kutsutaan koolle alueella toimivien koulutuksen järjestäjien edustajista koostuvia asiantuntijaryhmiä, joiden tapaamisissa tiedotetaan ajankohtaisista kentällä tapahtuvista asioista sekä työskennellään yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tehokkaan ja koordinoidun koulutuksen järjestäjien yhteistoiminnan avulla voidaan taata joustavat opintopolut kaikenlaisille oppijoille. Koordinaatiokeskuksen yhtenä avaintavoitteena on lisäksi olla mukana jalkauttamassa erityisen tuen järjestämisen alueellista strategiaa Pirkanmaalla.

Toimijoiden yhteistyön ja alueellisen koordinoinnin kautta alueella olevan koulutustarjonnan hahmottaminen sekä koulutukseen hakeutuminen helpottuu. Hyvänä esimerkkinä opiskelijaa ja huoltajaa sekä opetushenkilöstöä palvelevasta koordinoinnista voidaan pitää vuosittain järjestettävää Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden jatko-opintopäivää. Koordinaatiokeskuksen organisoimaan jatko-opintopäivään osallistui vuoden 2011 syksyllä noin 200 peruskoulun päättöluokan oppilasta, 130 huoltajaa sekä nelisenkymmentä koulujen henkilökuntaan kuuluvaa. Tilaisuudessa esiteltiin koko Pirkanmaan alueen koulutustarjontaa ammatillisten perustutkintojen, pienryhmäopetuksen sekä valmentavien koulutusten osalta.

Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen tehtävänä on tehokkaasta ja ajantasaisesta tiedottamisesta huolehtiminen. Yhtenä PAEKin tiedottamisen tärkeimpänä väylänä toimivat omat kotisivut, jotka löytyvät osoitteesta www.ammattipolku.fi. Kotisivuilta löytyy ajankohtaista tietoa muun muassa Pirkanmaan alueen koulutustarjonnasta erityistä tukea tarvitseville, koulutukseen hakemisesta, opiskelijan tukeen liittyvistä asioista sekä hanketoiminnasta. Lisäksi sivustolla tiedotetaan alaan liittyvistä tulevista tapahtumista ja koulutuksista sekä muista ajankohtaisista asioista.

Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen päätehtävät

PAEKin päätehtäviin on edellä mainittujen lisäksi määritelty kuuluvaksi seuraavat kolme:

1. ennakointityön tekeminen ja ennakointitiedon tuottaminen,

2. koulutuksen alueelliseen työnjakoon liittyvät asiat sekä

3. tiedon tuottaminen työllistymisen tueksi.

Ennakointitietoja kerätään vuosittain koordinaatiokeskuksen toimesta. Tietoja kerätään erityistä tukea tarvitsevia oppilaita koskien perusopetuksesta Pirkanmaan alueelta. Kokoamalla yläkoululaisia koskevaa ennakointitietoa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä autetaan kehittämään koulutustarjontaa ja tarjolla olevaa erityistä tukea vastaamaan entistä paremmin tulevien opiskelijoiden tarpeeseen. Alueellisen ennakoinnin ja sitä kautta palveluverkoston kehittämisellä, voidaan entistä paremmin mahdollistaa yksilölliset koulutuspolut ja tukitoimet.

Koulutuksen alueellisen työnjaon selkiyttäminen eli yksi koordinaatiokeskuksen päätehtävistä liittyy osaltaan koulutuksen järjestäjien yhteistoiminnan vahvistamiseen. Keväällä 2012 on kutsuttu koolle Pirkanmaan alueen ammatillisen koulutuksen järjestäjät sekä perusopetus Erityisen tuen tulevaisuuspajaan, jossa tarkoituksena oli linjata yhdessä tulevaisuuden tavoitteita. Tilaisuuden vastuutahoina toimivat Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus sekä Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu. Tapaamisen tavoitteena oli tarkastella alueellista erityisen tuen järjestämisen

strategiaa sekä arvioida sen toteutumista. Lisäksi työskenneltiin alueellisen ennakoinnin ja opiskelijoiden työllistymisen seurannan kehittämiseksi. Toiveena oli, että tapaamisessa syntyisi uusia innovatiivisia visioita ja ideoita siihen, miten erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden koulutukseen liittyviin tarpeisiin ja toiveisiin voitaisiin entistä paremmin vastata. Erityisen tuen tulevaisuuspajassa pohdittiinkin hyvin laajasti ratkaisuja muun muassa yksilöllisten opintopolkujen mahdollistamiseen sekä nivelvaiheiden yhteistyön kehittämiseen. Kevään aikana koordinaatiokeskus järjestää myös Pirkanmaan alueen Valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen toimijoiden yhteistapaamisia.

Tietoa työllistymisen tueksi tuotetaan koordinaatiokeskuksen toimesta muun muassa tutkimalla ammatillisen tutkinnon suorittaneiden, opinnoissaan erityistä tukea tarvinneiden opiskelijoiden jatkosijoittumista. Työllistymisen seurannan tavoitteena on selvittää erityistä tukea tarvinneen opiskelijan työllistyminen opiskelun jälkeen sekä mahdolliset työllistymisen esteet. Loka-marraskuussa 2011 Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskus teki työllistymisen seuranta -kyselyn, jonka avulla kartoitettiin opinnoissaan erityistä tukea tarvinneiden, vuonna 2010 tutkinnon suorittaneiden opiskelijoiden työllistymistä. Kyselyn tekemiseen osallistui viisi Pirkanmaalaista ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Tutkimuksessa nousi esille erityisesti haastateltujen korkea työmotivaatio sekä tyytyväisyys sekä työpaikkaan että työnantajaan. Työn koettiin merkitsevän paljon, ja työttömänä olevista kyselyyn osallistuneista lähes kaikki (93 %) olisivat halunneet tehdä töitä.

Tulevaisuudessa tavoitteena on vielä entistä tehokkaammin ottaa käyttöön kaikkien alueella toimivien ammatillisen koulutuksen järjestäjien resurssit sekä erityisosaamisalueet ja hyödyntää jaettua asiantuntijuutta ammatillisen erityisopetuksen monimuotoisella kentällä, jotta saataisiin mahdollisimman tuntuvia synergiaetuja. Osaamisen yhdistäminen palvelee paitsi koulutuksen järjestäjiä viime kädessä tietysti opiskelijoita. Toiveena on myös, että PAEK voisi entistä laajemmin ottaa haltuun sitä alueellisen neuvonantajan roolia, jota sille alun perinkin on suunniteltu. Osaaminen ja asiantuntijuus ovat toki koulutuksen järjestäjillä ja jakaantuneena monelle taholle, mutta koordinaatiokeskuksen toiminnan kautta ajankohtaiset tiedot sekä kokonaiskuva kentällä tapahtuvista asioista on saatavilla koottuna yhdestä paikasta.

Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen kolme päätehtävää:

1. Koulutuksen alueellisen työnjaon selkiyttäminen ja yhteistyön vahvistaminen

2. Ennakointitietojen kerääminen koulutuksen suunnittelun tueksi

3. Tiedon tuottaminen työllistymisen tueksi

www.ammattipolku.

Tasa-arvoa oppimiseen ammatillisessa koulutuksessa

Kaikilla opiskelijoilla tulisi olla tasavertaiset mahdollisuudet valita itselleen sopiva opiskelupaikka ja edetä opinnoissaan. Entistä useammin erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat muiden joukossa ammatillisessa koulutuksessa. Tavoitteena olisi rakentaa oppimisympäristö, joka edistää jokaisen opiskelijan oppimista.

Inklusiivisen koulutuksen edistäminen ammatillisessa koulutuksessa on eurooppalaisen ja kansallisen koulutuspolitiikan sekä lainsäädännön painopisteenä. Kansalliset tavoitteet ja oppilaitosten käytänteet eivät aina  kohtaa toimivien työmallien puuttuessa.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu  on koordinaattorina kansainvälisessä hankkeessa, jossa kehitetään ja pilotoidaan  inklusiivisen oppimisen ohjekirjaa, joka tarjoaa työkaluja tasavertaisten oppimismahdollisuuksien kehittämiseen ammatillisessa koulutuksessa. Ohjekirjan pääasiallisena kohderyhmänä ovat sekä oppilaitoshallinto että opetushenkilöstö.

Inklusiivisella koulutuksella tarkoitetaan oppimisympäristön kehittämistä siten, että oppimiselle ei ole esteitä. Tavoitteena on yhteinen koulu kaikille. Opetuksessa korostuvat yhä enemmän erilaisten opetusmenetelmien hyödyntäminen ja opettamisen suunnitelmallisuus. Inklusiivisessa oppilaitoksessa opiskelijan tarvitsema erityinen tuki on rakennettu osaksi normaalia opiskeluympäristöä.

Lisätietoja:

Maija Hirvonen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen opettajakorkeakoulu

maija.hirvonen@jamk.fi

Haastattelun yhtenä tarkoituksena on selvittää, miten maahanmuuttajaopiskelijan opinnot sujuvat toisella asteella. Lisäksi tahdomme tietää, mitä maahanmuuttaja ajattelee suomalaisesta koulutuspolustaan, sen haasteista sekä omista haaveistaan. Haastattelimme Etelä-Intiassa syntynyttä Sunitha Edeä 5.10.2011 hänen itsenäisen opiskelun päivänään Koulutuskeskus Sedun sosiaali- ja terveysalan yksikössä Seinäjoella. Haasteltavamme on 33-vuotias lähihoitajaopiskelija, joka opiskelee Sedussa englanninkielisessä lähihoitajakoulutuksessa toista vuotta ja aloitti syksyllä 2011 sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman.

Sunitha on syntynyt Etelä-Intiassa, Vijayawadan kylässä 5.6.1978. Hän muutti Suomeen ja Seinäjoelle miehensä ja neljän lapsensa kanssa 3.5.2005. Myöhemmin eron jälkeen Sunitha matkusti takaisin Intiaan neljän lapsen ja kahden matkalaukun kanssa. Tie toi takaisin Suomeen lasten parempien koulutusmahdollisuuksien takia sekä halusta pitää lapset yhteydessä isäänsä.

Sunithan perheeseen kuuluu tällä hetkellä kuusi omaa lasta, joista kaksi nuorinta asuu äitinsä kanssa. Sunithan oma äidinkieli on telugu, jota hän puhuu kotona lapsiensa kanssa. Hän taitaa myös hindin kielen sekä käyttää opiskelukielenä englantia ja suomea. Sunitha puhuu ja ymmärtää erittäin hyvin suomea. Hän kertoo, että auttaa, kun ajattelee ja keskustelee suomeksi.

– Ei ole vika, että ajattelee suomeksi.

Koulu- ja kulttuurieroja

Intiassa on maksettava kaikesta, kun käy koulua. Mikään ei ole ilmaista. Haastattelun aikana tämä luonteeltaan avoin ja valoisa nainen korostaa monta kertaa, miten Suomessa koulutus on mahdollisuus.

– Täytyy käyttää mahdollisuuksia ja kehittää enemmän itseään.

Hänen on vaikea ymmärtää suomalaista kulttuuria ja yhteiskunnan tarjoamia mahdollisuuksia, joita suomalaiset opiskelijat eivät välttämättä kaikki kunnioita tai koe samanlaisena mahdollisuutena kuin hän.

– Opiskelu on työ, joka vie eteenpäin.

Sydämen asioita

– Siellä missä lapset, siellä koti, Sunitha vastaa kysymykseen, minkä maan hän kokee kotimaakseen.

Suomeen muutettuaan Sunitha oli pitkään kotona ja äitiyslomalla ja teki samalla töitä kaupassa. Hän mietti usein sitä, voisiko tämä olla hänen koko elämänsä.

– Tämä ei ole minun paikka ja minulla ei ole täydellinen olo, hän kertoo tuolloin ajatelleensa.

Sunithan sydäntä lähellä ovat aina olleet lapset. Hän aloitti 16-vuotiaana työt lastenkodissa omassa kotimaassaan. Silloin hän oivalsi, että hän halusi työskennellä lasten ja nuorten kanssa tulevaisuudessa. Työ kaupassa ei antanut täyttymystä, vaan mielessä pyörivät hyvät kokemukset lastenkodin johtajana olemisesta.

Sunithalla on ollut neljä tavoitetta Suomessa: kieliopiskelut, autokoulu, oma asunto ja oman ammatin opiskelu. Muut ovat toteutuneet lyhyessä ajassa Suomessa, vain opiskelut ovat vielä kesken. Hän uskoo vielä auttavansa kotimaassaan juuri lastenkodin tyyppistä hoitolaitosta.

Oma opinpolku

Sunitha on käynyt koulua omassa kylässään Vijayawadassa kolme vuotta ja sen jälkeen hän siirtyi neljän kilometrin päähän kouluun Issionomiin kuudeksi vuodeksi. Hän aloitti englannin opiskelun viidennellä luokalla. Koulumatkat kuljetaan edelleen kävellen.

Suomessa Sunitha kuuli tutultaan Seinäjoen sosiaali- ja terveysalan opintojen ohjaajan nimen ja soitti tälle kyselläkseen eri opiskelumahdollisuuksista. Sunithan oli aluksi vaikea ymmärtää, mitä opiskelu on, mitä eri oppiaineita koulussa on ja miten kouluun haetaan. Opo onneksi auttoi. Sunitha haki tammikuussa 2009 englanninkieliseen lähihoitajakoulutukseen ja maaliskuussa olivat pääsykokeet.

Pääsykoe oli hänen mielestään helppo ja sopi hänelle hyvin. Matematiikan testit tuntuivat helpoilta, mutta psykologin haastattelussa oli vaikea vastata suomen kielellä kysymyksiin.

– Lääkelaskut eivät menneet hyvin.

Yksilöhaastatteluun hän oli tyytyväinen. Siinä hän sai kertoa itse tavoitteistaan, elämästään ja tuoda vahvuuttaan esille lasten kanssa. Pääsykoetulokset kolahtivat postilaatikkoon kesäkuussa 2009. Ovet aukenivat ja Sunithan opinnot alkoivat saman vuoden elokuussa.

Positiivisella asenteella pärjää

Ihmeellistä kyllä, Sunitha ei ole halunnut mitään tukea opiskeluunsa. Hän ei edes ajatellut tai etsinyt tukea. Hän kertoo aluksi lukeneensa sanan tai tekstin 10 kertaa, ja näin hän alkoi ymmärtää lukemansa.  Aluksi sanat eivät jääneet päähän ja hän pelkäsi, ettei opi mitään.

– Jos on oikea asenne ja positiivinen ajattelutapa, apua saa aina.

– Myös ystävät ovat tärkeä apu elämässä ja opiskelussa.

Osa tunneista oli suomeksi, mutta suurin osa englanniksi. Sanavarasto on laajentunut opiskelun myötä, etenkin lähihoitajan työssä tarvittava ammattisanasto. Muun muassa sana varhaiskasvatus oli vaikea ymmärtää ja hänen täytyi eritellä sanat ja sitä kautta avata itselleen sanan merkitys. Sunitha on käyttänyt nettisanakirjaa apuna opiskelussa.

Hän kävi aluksi aikuiskoulutuskeskuksessa suomen kielen tunneilla kaksi kertaa viikossa. Tämä opiskelumuoto ei sopinut hänelle. Sanat selvisivät aluksi käytännön kautta, ei kirjan avulla.  Näkemisen ja kuulemisen yhdistäminen sekä käytännön tilanteet ovat auttaneet ymmärtämään sanojen merkitystä. Esimerkiksi hän ei pitänyt moodle-oppimisympäristöstä fysiikan ja kemian tunneilla vaan halusi tulla kouluun tunneille opiskelemaan. Sunitha on hyvin tyytyväinen koulutukseensa eikä muuttaisi siinä mitään.

Monipuolista työssäoppimista

Työssäoppimisjaksot ovat olleet opettavia ja haastavia. Ne ovat tuoneet opiskeluun kansainvälisyyttä ja mahdollisuuden käydä kotimaassa. Sunitha suoritti ensimmäisen kasvun tukemisen ja ohjauksen työssäoppimisjakson Intiassa, Chennain kaupungin sairaalan lastenosastolla. Koulu järjesti työssäoppimispaikan, matkat ja asumisen. Työssäoppimisaika oli neljä viikkoa, joten hänelle jäi aluksi aikaa viikko olla kotona Vijayawadassa.

Pian Suomeen tulonsa jälkeen hän piti koko koululle esitelmän työssäoppimisjaksostaan. Opetuspisteensä avoimien ovien päivänä Sunitha tarjosi intialaista teetä, kertoi Intiasta, kulttuurista, työssäoppimisjaksosta ja opiskelun eri vaiheista Suomessa.

Seuraavat työssäoppimisjaksot hän tekee Suomessa Seinäjoella Eskoon keskuslaitoksessa ja Ilmajoella kotipalvelussa. Suunnitelmat jatkuvat Irlantiin, jonne hän matkaa huhtikuussa 2012.

Tavoitteita

Sunitha korostaa, miten tärkeää on hoitaa itseään, että jaksaa opiskella, hoitaa kodin ja lapset. Hänellä on selvä ohjelmarunko kotona, mikä luo turvallisuutta. Viikonloput hän viettää lastensa kanssa, hoitaa kodin ja kauppa-asiat.

Sunitha kertoo vielä, että hänen tavoitteensa on saada lähihoitajan paperit ja tätä kautta saada ammatti ja työpaikka.

– Tärkeää on INTO ja kun on opiskellut lisää, on saanut uutta tietoa, hän korostaa.

Into on pysynyt ja hän haluaa jatkaa opiskelua. Sunithalla on selvät jatkosuunnitelmat lähihoitajaopintojen jälkeen. Hakemuspaperit lähtevät Ilmajoelle valmennuskurssille lääketieteellisiä opintoja varten. Ja sitten laitetaan hakemuspaperit alan koulutukseen Tampereelle tai Helsinkiin.

Sunithan unelma on valmistua lääkäriksi ja tehdä työtä Suomessa. Oman kotimaan ja kylän kehittäminen on lähellä sydäntä tulevaisuudessa. Esille tuli myös sponsoreiden kautta etätyön mahdollisuus: tehdä työtä sekä Suomessa että Intiassa.

Yhteenveto

Sunithan haastattelun perusteella pohdimme seuraavia asioita:

• motivaation ja asenteen merkitystä. Opiskelijalla opiskelumotivaatiolla ja asenteella on suuri merkitys. Halu oppia ja integroitua uuteen kulttuuriin ja yhteiskunnan tapoihin. Opiskelijan rohkeus tarttua uusiin asioihin, elämänmyönteisyys ja suuntautuneisuus eteenpäin. Koulutuksen näkeminen mahdollisuutena, itsensä kehittämisenä eikä itsestäänselvyytenä, välttämättömänä pahana.
• elämän arvojen ja kulttuurieron merkitystä. Elämän arvot, kunnioitus vanhempia, auktoriteetteja ja elämää kohtaan ovat paikoin erilaiset, jos peilataan niitä suomalaiseen kulttuuriin. Sunitha selvästi haluaa vaalia arvojaan omassa elämässään. Ne antavat hänelle valtavasti voimaa ja jaksamista. Huomioimme hänen kanssaan keskustellessamme, miten kulttuurilliset erot korostuivat monessa asiassa.
• perheen ja ystävien merkitystä. Ystävien kautta opiskelijan on helpompi integroitua uuteen kotimaahansa ja kulttuuriin ja pitää samalla kiinni omista juuristaan. Sosiaalisten suhteiden kautta saatu kielen oppiminen on rikkaus: kieltä oppii sitä käyttämällä.
• opiskelijaryhmän, koulun ja opettajien merkitystä. Mietimme tässä tukitoimien tarpeellisuutta. Mutta opiskelijan asenne ja hyvät arvosanat toivat eteen tilanteen, että tukitoimia ei tarvittu. Niistä kyllä kerrottiin ja niitä tarjottiin, mutta Sunitha ei halunnut tukitoimia. Hän halusi pärjätä ”omillaan”. Englanninkielinen opetus koko ryhmän kohdalla helpotti opiskelijoiden ryhmäytymistä ja yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Suurin osa opettajista käytti opetuksessaan englanninkielisiä kirjoja ja englannin kieltä joko kokonaan tai osaksi. Sosiaali- ja terveysalalla on muissakin ryhmissä opiskelijoita eri kulttuureista eli ennakkoasenteita ei tullut esille.

Oppimisvaikeudet

“Joka ikäluokassa on henkilöitä, joilla on erilaisia oppimisvaikeuksia. Tällä hetkellä arvioidaan oppimisvaikeuksia ikäluokassaan olevan noin 20 %:lla. Oppimisvaikeudet johtuvat monista eri syistä. ”

Mistä oppimisvaikeudet johtuvat? Minkälaisia tekijöitä oppimvaikeuteen liittyy? Millaisia oppimisen esteitä voi olla ja miten niitä voi purkaa? Katso video oppimisvaikeuksista (5:51 min).

Lukivaikeus

Lukivaikeutensa takia ammattiin opiskeleva joutuu monien haasteiden eteen. Millaisia nämä haasteet ovat? Mitä lukaivaikeuden taustalla piilee? (10:47 min)

 

Millainen lukivaikeus opiskelijalla on? Millaisia apuvälineitä on tarjolla ja mitä opettaja voi tehdä? (6:14 min)

Tallinnan Ehituskooli

Apulaisrehtori Erkki Piisong esitteli koulun toimintamallia ja tulevaisuuden visioita, joissa aikuiskoulutus näyttäytyy varsin voimakkaasti. Piisongin mukaan oppilaitoksen toiminta-ajatus on ’järjestää työelämälähtöistä koulutusta, joka tukee opiskelijan oppimista ja ammatillista kasvua yhteiskunnan jäseneksi’.

Apulaisrehtori Erkki Piisong

AEO:n sihteeri Tapio Vähätalo kiitteli apulaisrehtoria mielenkiintoisesta esityksestä.

Erkki Piisong ja Tapio Vähätalo

Kids’ Skills Online on verkossa oleva interaktiivinen tietokoneohjelma, joka auttaa lapsia voittamaan erilaisia vaikeuksia. Ohjelma perustuu Muksuopille, Suomessa kehitetylle lasten ongelmien ratkaisemismenetelmälle. Muksuopissa lapset voittavat vaikeuksia opettelemalla taitoja, joiden oppiminen ratkaisee heidän ongelmansa.

Kids’ Skills Online sallii käyttäjän perustaa lapsille salasana-suojattuja verkkosivuja. Lapsen verkkosivulla on Velho nimeltä Bam, joka toimii sinun ja lapsen oppaana. Ohjelma alkaa siitä, että lapsen kanssa päätetään ensin, mitä taitoa hän alkaa opetella. Sen jälkeen velho opastaa sinua ja lasta laatimaan seikkaperäisen suunnitelman taidon oppimiseksi.

Sitä mukaa kun lapsi oppii taitonsa, sinä voit muuttaa velhon käsissä olevien kolmen pallon väriä. Yksi pallo tarkoittaa, että lapsi on päässyt hyvään alkuun, kaksi, että hän on jo melkein oppinut taitonsa ja kolme, että hän osaa taitonsa ja voi aloittaa seuraavan taidon oppimisen.

Ohjelma luo edellytykset yhteistyölle lapsen vanhempien kanssa. Lisäksi se sallii lapsen pyytää itselleen kannustajia, jotka voivat olla esimerkiksi isovanhempia tai muita sukulaisia. Näin ”koko kylä” voi osallistua lapsen tukemiseen ja auttamiseen hänen opetellessaan kehittymisensä kannalta tärkeitä taitoja.

Yhteydenpitoa varten lapsen verkkosivuun liittyy viestipalsta, jonne kaikki ne, joilla on pääsy lapsen verkkosivulle – siis sinä, lapsi vanhempineen sekä lapsen kannustajat – voivat jättää viestejä. Ohjelman käyttäjänä sinulla on mahdollisuus ilahduttaa lasta kirjoittamalla lapselle viestejä Bam-velhon nimissä.

Ohjelman käyttäminen edellyttää rekisteröitymistä. Rekisteröityminen on maksutonta, sillä käyttäjä maksaa vain niistä verkkosivuista, jotka hän luo lapsille. Yhden verkkosivun hinta on 15 euroa.

Lisää tietoa ohjelmasta löytyy ohjelman kotisivulta osoitteesta www.kidsskillsonline.com, josta voi mm. ladata powerpoint-esityksen, joka esittelee ohjelman ominaisuudet ruutukaappausten avulla.

Ohjelman on suunnitellut psykiatrian erikoislääkäri Ben Furman ja sen on tuottanut australialainen lastensuojelujärjestö Kyabra Community Association.

After graduation from senior middle school, since we have taken the college entrance examination, we need to decide what university we will attend according to the result of the exam, if fortunately not failed, and interested in becoming a teacher in the future, we can choose Normal Universities.

Take my experience for example, I chose to become an English teacher as my profession, so I went to Foreign Language College of Zhejiang Normal University. There, skills of English are taught as well as literature, translation, and linguistics .Knowledge of the profession occupies one very important part in teacher training, besides that,  psychology, pedagogy are also what we should learn, since as a teacher, we must be totally aware of these. For another, skills of teaching, such as calligraphy, teaching methods are also taught during the university. At the last semester, we practise teaching in different schools.

Before we teach, we must acquire Teachers’ Qualification Certificate, otherwise we are not allowed to teach in any school. During the first year of teaching , in order to guide us in our teaching, schools will help us to find tutors, who will observe our lessons frequently and put forward suggestions of improving the way of teaching. At the end of one year, we have to have a public lesson to see whether we are qualified as a teacher.

Learning never stops in one’s life, this is especially true to a teacher, since we have a saying in China that if you want to give your students a bottle of water, you first should have a bucket of water, which means we should never stop learning in order to sustain enough knowledge. That’s why we have teacher training centers everywhere in China, different training programs are provided so that we can choose the most suitable one for us.

Supports to students in our university are generally carried out in three ways: economically, psychologically and on study.

High education in China is not free, tuition together with living expenses becomes a kind of burden to some families, especially those in the poverty in remote villages. There are many students with economic difficulty in our university due to various reasons, some because of low income of the family, some due to serious disease of family member, some students are even orphans. In order to help such students, the university guarantees that they can get study loan from the bank, and they can return the loan after their graduation when they have found a job. Besides that, there are different kinds of economic hardship grants as well as scholarship and financial aid to those students with economic difficulty, who will have different amount of money in every semester, which is essential for them to keep body and soul together.

With the development of society, a problem occurred on university students, that is the problem of psychological health. In order to help students with this problem, there’s Psychological Counseling Center in our university, there teachers with psychological counseling qualification will help to solve their problems. Also, there’s a head teacher for each class, the teacher who is in charge of the class also has the responsibility to help the students with psychological problem, and there’s students’ affairs office, they can go anywhere to talk about their problems.

As far as study support is concerned, this is usually given to those students who fail in their study. There is a system of peer support and exchange of learning experience if they apply for it. Of course, there will also be one chance for repeating course in our university, with the purpose that every student can graduate without any problem. This is usually conducted in this way: once a student fail in one course, he can apply for the chance to repeat learning the course, then a teacher will be assigned to supervise the study, until he finally passes it.

Eila Burns, Anna Kaukanen, Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu

Auditoriossa tunnelma oli varsin tiivis, kun lähes kaksisatapäinen yleisö osallistui Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa maaliskuun lopulla pidettyyn seurauspedagogiikka –teemapäivään. Valtiotieteiden tohtori Sonja Kurtén-Vartio valotti innokkaalle kuulijakunnalle, mitä seurauspedagogiikka oikeastaan tarkoittaa. Lyhyesti sen voisi kiteyttää niin, että omista valinnoista seuraa aina jotain ja jokaisesta valinnasta on kannettava vastuu.

Seurauspedagogiikka on eksistentialistiseen filosofiaan perustuva kasvatus ja opetusmenetelmä tai työskentelytapa.  Pedagogiikan kehittäjä, Jens Bay, halusi vuonna 1974 kokeilla voitaisiinko ongelmallisten nuorten kanssa työskenneltäessä saavuttaa parempia tuloksia kasvatuksellisin keinoin, kuin rangaistusten, hoitojen tai sosiaalityön menetelmin.  Hänen mielestään vastuuta lasten ja nuorten kasvatuksesta on siirretty vanhemmilta päiväkodeille, kouluille ja ammattiauttajille. Jokainen toimija luulee, että joku toinen hoitaa asian ja lopputuloksena on ongelmallinen normittomuus ja juurettomuus.

Jensin ajattelun mukaan, nuoret eivät ole pahoja, siksi heitä ei tule rangaista. He eivät ole sairaita, siksi heitä ei tule hoitaa. Se mitä heillä ei ole, ovat kasvatus, käytöstavat ja ammattitaito, kaikki puutteita, jotka syrjäyttävät heitä yhteiskunnasta ja työelämästä. Jens painottaa sitä, että nuorille tulee antaa käsitys siitä miten yhteiskunnassa tulee käyttäytyä ja toimia.  Seurauspedagogiikka pohjautuu siihen, että jokainen ihminen on vapaa tekemään oman elämänsä valinnat, joita kunnioitetaan, mutta vastuuta valinnoista ei voi paeta.  Asiantuntijat, ”auttajat” eivät voi valita nuorten puolesta, muuten ”autettavalta” viedään vapaus ja vastuu sekä vaatimus omaan ajatteluun. Nuorille on tehtävä näkyväksi mitä erilaisista valinnoista seuraa. Kaikki valinnat näkyvät tekoina – nuori siis on sitä, mitä teoillaan näyttää. Jonkun on kerrottava miltä nuoren valinnat ja sitä kautta teot näyttävät muiden silmissä ja mitä ne kertovat hänestä itsestään.

Kurtén-Vartion mielestä seurauspedagogiikan toteuttamisen avain on työvaltainen oppiminen.  Seurauspedagogiikkaa toteuttavissa tanskalaisissa kouluissa nuoret kouluttautuvat yksinkertaisiin, perusammatteihin. Ammatin hallinta antaa heille osaamista, joka avaa ovia työelämään ja sitä kautta positiiviseen yhteiskunnassa toimimiseen.  Näissä tanskalaisissa kouluissa opiskelijoilta vaaditaan paljon, usein enemmän kuin mihin he ovat tottuneet. Koulussa ollaan kiinnostuneita vain opiskelijoiden tulevaisuudesta – ei menneisyydestä.  Menneisyyttä ei voida muuttaa, mutta tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa omilla valinnoilla ja teoilla. Koulun henkilökuntaa yhdistää yhteinen toimintatapa, sillä jokaisen on toimittava pedagogiikkaan kuuluvan filosofisen ajattelutavan mukaisesti ja opiskelijan tekemät valinnat ja sen seuraukset on aina pantava käytäntöön.  Onnistuminen edellyttää myös sitä, että henkilökunta uskaltaa ottaa riskin siitä, että opiskelija voi myös epäonnistua.

Leena Heimonen, Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu, Kimmo Kekki, Ammatilliset erityisopettajat ry (AEO) ja Sonja Kurtén-Vartio

Miksei Suomessa?

Tanskassa on tehty lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka tukevat ja mahdollistavat seurauspedagogisen toiminnan täydellisen soveltamisen. Suomen lainsäädäntö ei anna mahdollisuuksia seurauspedagogiikan täydelliseen toteuttamiseen, mutta maassamme on kuitenkin toimijoita, jotka osittain soveltavat seurapedagogisia menetelmiä.  Jens Bayn mukaan menetelmän vähäinen käyttö tuottaa vähäisiä tuloksia, suuria tuloksia voidaan saavuttaa vain seurauspedagogiikan täydellisellä soveltamisella. Seurauspedagogiikan sovellettavuus on koettu varsin vaativaksi ja rankaksi, koska jokaiseen asiaan pitää reagoida heti ja johdonmukaisesti. Myös työyhteisöltä vaaditaan paljon, kaikkien työyhteisön jäsenten on toimittava samalla tavalla, heidän on toteuttava yhtä filosofiaa ja pedagogiikkaa.

Seurauspedagogiset koulut Tanskassa

• Træningsskolens arbejdsmarkeds uddanelser = TAMU
• Kuusi yksikköä eri puolilla Tanskaa
• Noin 500 opiskelijaa/vuosi
• Käytännön ammatillista opetusta joissa filosofialla ja kasvatuksella on leijonanosa
• Hakeutuminen koulutukseen vapaaehtoista
• Koulutusajalta maksetaan minimipalkka
• Vaatimukset täysin samat kuin avoimilla työmarkkinoilla
• Henkilökunta ei moralisoi, tekee vain hyviä kysymyksiä, joihin opiskelijoiden on itse vastattava
• Opiskelija voidaan lähettää pois koulusta
• Opettajilla suuremmat valtuudet kuin Suomessa

Kenelle?

• Henkilöt joilla on lukuisia epäonnistumisia
• ”Huonoimmilla” etusija koska he tarvitsevat koulua eniten
• Vaatimuksena tahto elämänmuutokseen koulutusten, työsuhteiden, ihmissuhteiden ja sosiaalisten ongelmien ratkaisuyrityksissä

Kuinka työskentely tapahtuu käytännössä?

• Oikean työn puitteet tarjoavat areenan pedagogiselle työlle
• Henkilökunta esittää koko ajan kysymyksiä, jotka pakottavat
  

  Teemapäivää oli mahdollisuus seurata myös suorana verkkolähetyksenä.

  tilanteen arviointiin, kannanottoon ja valintoihin

• Henkilökunta tekee näkyväksi, mitä eri valinnoista seuraa
• Kaikista valinnoista seuraa aina jotain – hyvää tai huonoa
• Konfrontaatiot ovat jokapäiväisiä ja välttämättömiä
• Valintojen seuraukset on aina pantava täytäntöön
• Positiivisia asioita ei koskaan unohdeta
• Dialogin on oltava elävää ja jatkuvaa

Ni Huaying (English name: Susan),

Education in China generally consists of four phases, namely preschool education, primary education, secondary education and high education.

Preschool education is becoming increasingly important in China since we attach more and more importance to the education of this phase, we have a saying that what kind of education a kid of three years old receives decides what kind of person he or she will become in the future. Preschool education is mainly kindergarten of three years: bottom classes for kids from 3-4 years old, middle classes for 4-5, and top classes for 5-6, of course there’re also nursery classes for 2-year-old kid if you prefer. Kids learn how to have good habits and develop them from different aspects. Most of the kindergartens in China are private now, and that’s why we have almost the highest tuition for this part of the education, especially when parents prefer superior kindergarten for their kids.

Besides the normal preschool education, we also have irregular education with various forms for kids, such as children activity centers, game groups, etc.
For primary education, it contains 6 years. The Compulsory Education Law started from 1986 in China specifies 9 years of compulsory education, and the 6 years of primary education is included, so that it is free for all the students to study in public primary schools. Students who graduate from primary schools may, without examinations, advance to the appropriate junior middle school, which is the other part of compulsory education.

Secondary education contains two parts: Junior middle school and senior middle school education. Junior middle school graduates, after 3 years of free compulsory education, may enter senior middle schools after passing examinations set by the local examination authorities. The result decides whether they can go to academic oriented senior middle schools which aims at advancing to high education, if failed in the examination, there’s secondary vocational school waiting for them, after which they can either work or advance to high vocational education if they pass a certain kind of examination.

High education is becoming popular in China now, though there’s still college entrance examination for senior school graduates, the result only decides what kind of university or college you can go to instead of deciding who can advance to high education, as it did in the past. There’re different kinds of high education in China: regular universities, colleges, adult universities, advanced vocational institutions as well as other alternative forms of higher education institutions. For regular universities, 4years to achieve bachelor’s degree, 2-3years to achieve master’s degree, and then doctor’s degree.