ERITYISOPISKELIJAN ULKOMAAN TYÖSSÄOPPIMISJAKSO

Yleisellä puolella ammatillisissa oppilaitoksissa erityisopiskelijoiden määrät kasvavat ja ajankohtaiseksi on tullut selvittää huomioitavat asiat erityisopiskelijoiden ulkomaan työssäoppimisjaksoista. Ammattiopisto Luovilla on erityisopiskelijoiden kansainvälisyystoiminnasta pitkät perinteet. Erityisoppilaitosten ja yleisten ammatillisten oppilaitosten kannattaa jatkossa tehdä yhteistyötä myös kansainvälisyydessä muun muassa yhteisiä liikkuvuushankkeita haettaessa. Yhteisiä liikkuvuusjaksoja järjestettäessä opiskelijoiden tasapuolisuus kasvaa, kun yleiseltä puolelta erityisopiskelijat pääsevät ulkomaan työssäoppimisjaksoille nykyistä useammin. Hanketoiminnan myötä yhteistyöverkostot laajenevat koti- ja ulkomailla, mikä mahdollistaa jatkossa opiskelijoiden ulkomailla suoritettavien työssäoppimisjaksojen monipuolistumisen oppilaitostarjonnan kasvaessa. Yhteistyötä tekemällä henkilöstön osaaminen kehittyy, mikä nähdään oppilaitosten strategioissa pedagogisen kehittämisen kannalta yhdeksi merkittävimmäksi osa-alueeksi.

Tätä artikkelia varten on haastateltu Ammattiopisto Luovin, Oulun yksikön, kansainvälisyysassistenttia, Miia Pyykköä elokuussa 2014. Lähteenä on käytetty Anne Siltalan (2013) teosta ’Kuuluuko kansainvälisyys kaikille?. Teoksessa on kuvattu kaikkien opiskelijoiden mahdollisuutta osallistua ulkomaan liikkuvuus­jaksoille. Kirjoittaja on tutustunut Ammattiopisto Luovin, Oulun yksikön erityisopiskelijoiden blogeihin.

Markkinointi. Ammattiopisto Luovilla erityisopiskelijoille ulkomaan työssäoppimisjaksoja markkinoidaan kansainvälisyys-infoissa, joihin osallistuvat myös opettajat. Näin varmistetaan, että opettajat tuntiessaan opiskelijat oppilaitoksen henkilökunnasta parhaiten pystyvät suosittelemaan ulkomaan työssäoppimis­jaksoja mielestään sopiville opiskelijoille. Suosittelua edesauttavat opettajien omat kokemukset ulkomaan liikkuvuusjaksoista. Siltala (2013, 25) korostaa, että oppilaitoksen johdon viestintä ja suhtautuminen kansainvälisyyteen vaikuttaa opettajien välittämään viestiin opiskelijoille. Harva opiskelija osaa itse aktiivisesti kysyä ulkomaan työssäoppimisjaksosta. Merkittävä markkinointiväylä on opiskelija­tutortoiminta. Tutortoiminnan tavoitteena on lisätä opiskelijoiden osallisuutta myös kansainvälisyys­toiminnassa. Tutorit järjestävät opiskelijoille kansainvälisyysteemapäiviä ja ottavat vastaan vieraita ulkomailta.

Valinta. Ulkomaan työssäoppimisjaksolle Ammattiopisto Luovissa pääsevät opintoihin sitoutuneet opiske­lijat, joilla ei ole luvattomia poissaoloja ja opinnot edistyvät. Opiskelijoiden terveydentila on vaihto­päätöstä tehtäessä oltava vakaa. Tarvittaessa konsultoidaan terveydenhuollon henkilökuntaa (esim. omalääkäri, terapeutit) ja opiskelijan muuta tukiverkostoa, siitä onko ulkomaille lähtö realistinen ja turvallinen. Mikäli nämä kaikki kriteerit täyttyvät, opiskelijalla on mahdollisuus päästä jaksolle toisena tai kolmantena opiskeluvuotena. Valintaprosessi etenee seuraavasti. Opiskelija täyttää hakemuksen, jota luokanvalvoja puoltaa. Kansainvälisyyskoordinaattori haastattelee opiskelijan ja he keskustelevat myös opettajan kanssa. Tämän jälkeen opiskelijan hakemus käsitellään erityisen tuen ryhmässä, joka koostuu moniammatillisesta tiimistä. Lopullisen päätöksen lähtemisestä allekirjoittaa koulutuspäällikkö tai yksikön johtaja.

Tavoite. Ammattiopisto Luovissa ulkomaan työssäoppimisjaksoille lähdetään yleensä aina ryhmänä, jonka muodostavat 4-8 opiskelijaa Luovin eri yksiköistä, yksi opettaja ja yksi tukihenkilö/ ohjaaja. Mikäli opiskelija tarvitsee henkilökohtaisen avustajan matkalle, kustannuksiin voidaan hakea tukea esim. kaupungin vammaispalveluista. Tukihenkilö seuraa kohdemaassa, että opiskelijat ovat sovituissa paikoissa oikeisiin aikoihin, järjestää iltaohjelmaa ja retkiä vapaa-aikana. ”Opiskelijan pitää voida luottaa, että tukihenkilö luo raamit ulkomailla, rohkaisee ja kulkee tarvittaessa vierellä”, kertoo Pyykkö. Oppilaitoksen vakuuttamat opiskelijat majoittuvat opiskelija-asuntoloissa ja hostelleissa ja henkilöstö majoittuu omissa huoneissaan. ”Jaksolle määritellään opiskelijakohtaisesti tavoitteet, jotka asetetaan luokanvalvojan kanssa opiskelijan toiveita kuunnellen. Tavoitteet vaihtelevat kokemuksen saamisesta näyttöjen tekoon”, tiivistää Pyykkö.

Tuki. Ulkomaan työssäoppimisjakso tulee räätälöidä opiskelijalle hyvin ennen matkaa. Opiskelija tarvitsee tukea, tsemppausta, rohkaisua ja asioiden läpikäymistä. Pyykkö painottaa, että yhteydenpito ulkomailla olevien opiskelijoiden ja kotimaassa olevien henkilöiden kesken luo turvallisuuden­tunnetta opiskelijoille ja henkilökunnalle. Pyykkö sanoo: ”soitan opiskelijoille tai laitan viestin ja kysyn miten menee, tällöin he saavat purkaa omia tuntojaan. Toisaalta näen yhteydenpidon kehitettävänä kohteena ja sitä opiskelijatkin ovat toivoneet. Toimin lisäksi eräänlaisena backuppina, joka varmistaa ennen matkaa, että lentoliput, Kela- ja EU-kortit, passit ja rokotukset ovat kunnossa.” Opiskelijat ja tukihenkilöt osallistuvat valmennuskurssille, jossa opiskellaan kieltä ja kulttuuria. Valmennuskurssi sisältää matkustusinfon, jossa konkreettisesti harjoitellaan matkustamiseen liittyviä tilanteita kuten lentokentän turvatarkastusta. Monelle erityis­opiskelijalle jakso on ensimmäinen ulkomaanmatka. Eri yksiköiden opiskelijoista koostuvalle ryhmälle järjestetään valtakunnallinen 1-2 päivän mittainen yhteinen tutustuminen.

Työssäoppimispaikat. Ulkomaan työssäoppimisjaksolle osallistuva ryhmä muodostuu usein myös eri alan opiskelijoista. Vastaanottava oppilaitos järjestää työssäoppimispaikat ja majoituksen opiskelijoille. Usein työssäoppimispaikkana toimivat oppilaitoksen omat tilat kuten opetuskeittiö hotraca -alan opiskelijoilla. Opiskelijat pitävät työssäoppimisesta blogia, jolloin opiskelijatoverit ja läheiset voivat seurata matkan etenemistä. Opiskelijoiden blogeista välittyy ulkomaan työssäoppimisjakson tunnelma ja tärkeys.

Kokemukset. Opiskelijat kokevat ulkomaan työssäoppimisjakson pituuden, kaksi viikkoa, liian lyhyeksi, sillä ensimmäinen viikko menee yleensä orientoitumiseen. Pyykkö toteaa, ”että kolmen viikon jakso saattaa puolestaan olla liian pitkä opiskelijoiden jaksamisen kannalta.” Jakson jälkeen opiskelijat ovat innoissaan. ”Muutos opiskelijassa näkyy pitkään jakson jälkeen ja heidän itsevarmuutensa kasvaa”, kuvailee Pyykkö. Kokemuksen lisäksi tärkeää on jakson tunnustaminen osaksi opiskelijan opintoja. Siltala (2013, 25) kirjoittaa, että ulkomaan työssäoppimisjaksojen hyväksi lukemista tulee korostaa viestinnässä. On tutkittu, että opiskelijoiden haluttomuuteen lähteä ulkomaille vaikuttaa pelko opintojen viivästymisestä, jos jaksoa ei hyväksi lueta opintoihin. (Siltala 2013, 25.) Opiskelijalla on tiettyjä velvollisuuksia ulkomaan työssäoppimisjakson jälkeen. Pyykkö voi kysyä opiskelijaa mukaan muun muassa kansainvälisyys-infoihin.

Ulkomaan työssäoppimisjaksojen markkinointia on mietittävä tarkkaan, mitkä keinot purevat parhaiten. Esitteiden varaan ei kannata luottaa, vaan on järjestettävä mukavaa toimintaa kansainvälisyyteen liittyen yhteistyössä alueellisesti. Kansainvälisyys tulisi olla osa opetussuunnitelmia, jolloin kansainvälisyyttä ja kotikansainvälisyyttä eli kansainvälistymistä kotimaassa ei tarvitsisi erikseen korostaa osana normaalia toimintaa. (Siltala 2013, 25.) Eri rahoittajatahot myöntävät resursseja ulkomaan liikkuvuusjaksoihin ja kotikansainvälisyyteen. Kannattaa myös tutustua eri järjestöjen ja muiden tahojen tarjontaan. Muun muassa Facebookin Victor treenaa svenskaa sivulla opiskelijat pääsevät chattaamaan ruotsiksi.

Ulkomaan työssäoppimisjakso voi toimia työnhaussa etuna. Kansainvälisyydestä ulko- tai kotimailla on hyötyä opiskelijoille tulevaisuudessa. Työnantajat arvostavat kielitaitoa ja uteliaisuutta. Kannustetaan erityisnuoria lähtemään ulkomaan työssäoppimisjaksoille – yhdessä!

Kirjoittaja: Anna-Mari Saarela, opiskelija ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa, JAMK, AOKK

Lähteet:
Ammattiopisto Luovi, Oulun yksikkö, kansainvälisyysassistentti, Miia Pyykkö, haastattelu, elokuu 2014.

Siltala, A. 2013. ’Kuuluuko kansainvälisyys kaikille?. Taustaselvitys. CIMO.

Opiskelijoiden blogit: http://kvryhmaranska.blogspot.fi/, http://kroatiacatering.blogspot.fi/, http://kopulaisetberliinissa.blogspot.fi/

Jätä kommentti


Miksi kysytään?