Maahanmuuttajat ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2009 – 2010

Leena Niemeläinen ja Suvi Kettunen, Ammatillinen erityisopettajankoulutus, AOKK, Jyväskylä

Johdanto

Opetushallitus on teettänyt selvityksen Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen tilasta 2009-2010. Tässä selvityksessä kartoitettiin maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen tilaa, opiskelijavalintaa ja opetusjärjestelyjä kyseisenä ajankohtana. Tämä selvitys on jatkoa vuonna 2009 päättyneelle maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisselvitykselle. Selvitystyön avulla saatiin tietoa siitä miten maahanmuuttajaopiskelijoille on saatu turvattua riittävä ammatillinen peruskoulutus ja sen tukimuodot. Tilannetta selvitettiin kyselyn avulla. Kysely lähetettiin sellaisille koulutuksen järjestäjille, joiden ylläpitämissä oppilaitoksissa opiskeli opetussuunnitelmaperusteisissa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa vieraskielisiä opiskelijoita. Kyselyyn vastasi 63 koulutuksen järjestäjää. Selvityksessä saatua tietoa tullaan käyttämään poliittisen päätöksenteon tukena. Selvityksen toteutti Turun ammatti-instituutti ja sen tukena toimi Opetushallituksen nimeämä ohjausryhmä.

Selvitys kiinnosti meitä, koska oppilaitoksessamme on jonkin verran maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ja heidän määränsä kasvaa koko ajan. Osa opiskelijoista selviää opiskeluista pienen lisätuen avulla hyvin mutta liian monelle opiskelu käy ylivoimaiseksi ja opinnot keskeytyvät. Mielestämme maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintopolkua tukemaan tarvittaisiin juuri heille räätälöityjä tukitoimia ja halusimme tietää tarjoaisiko tämä selvitys vastauksia näihin kysymyksiin.Opiskelijoiden määrä ja valinta

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat kasvava ryhmä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Kevään 2009 yhteishaussa maahanmuuttajataustaisten hakijoiden osuus oli jo 4,5 % kaikista hakijoista. Mutta heidän on vaikeampaa päästä opiskelemaan kuin muiden hakijoiden. Kaikista ammatilliseen peruskoulutukseen hakeneista vieraskielisistä 55,4 % hyväksyttiin. Kaikkien hakijoiden kohdalla hyväksymisprosentti oli 88,2 %. (Kilpinen & Salonen 2011, 17.) Ero vieraskielisten ja kaikkien koulutukseen hyväksyttyjen välillä oli yhä suuri.

Helpottaako joustava valinta maahanmuuttajien pääsyä opiskelemaan? Kyllä ja ei. Yleisin syy joustavaan valintaan on ollut koulutodistusten vertailuvaikeudet tai perusopetuksen päättötodistuksen puuttuminen. Kyselyn perusteella 81 % vieraskielisistä haki koulutukseen joustavan valinnan kautta ja kaikista hyväksytyistä maahanmuuttajataustaisista hakijoista 31 % valittiin joustavan valinnan kriteerein (Kilpinen & Salonen 2011,  22-23.) Joten joustava valinta mahdollistaa koulutukseen pääsyn vaikka todistus perusopinnoista puuttuisikin mutta joustavan valinnan kautta opiskelijaksi pääsy on vaikeampaa kuin yleensä.

Koulutuksen kulku

Ammattiopinnoissa opetuskielen hallinta on tärkeää. Melkein kaikki koulutuksen järjestäjät varmistivat opetuskielen hallinnan ennen oppilaaksi valintaa joko kielikokeella ja/ tai haastattelulla (Kilpinen & Salonen 2011, 23). Monessa oppilaitoksessa tarjotaan oppilaille myös mahdollisuus osallistua suomenkielen tuki- ja lisäopetukseen. Useimmiten maahanmuuttajataustaiset opiskelijat opiskelivat suomea tai ruotsia joko omissa ryhmissä suomi tai ruotsi toisena kielenä – tavoitteiden mukaan tai äidinkielen tavoitteiden mukaan yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa.

Aikaisemmin hankittua osaamista oli tunnistettu ja tunnustettu 30% opiskelijoista. Suurimman osan kohdalla oli hyväksi luettu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osaamista. Tämä johtui vastaajien mukaan siitä, että opiskelijoilla oli Suomessa suoritettu lukion oppimäärä tai vastaavat ulkomaiset opinnot (Kilpinen & Salonen 2011, 50).

Koulutuksen keskeyttäminen ja sen ehkäisy

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat keskeyttävät ammatilliset perusopinnot useammin kuin muut opiskelijat. Kaikkien opiskelijoiden keskeyttämisprosentti on noin kymmenen mutta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskeyttämisprosentti on noin kolmetoista. (Kilpinen & Salonen 2011, 56). Lisäksi keskeyttämisistä 69 % oli negatiivisia eli opiskelija jäi keskeytettyään koulu – ja työelämän ulkopuolelle ja on vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. Keskeyttämisen yleisimmät syyt olivat vaihto toiseen oppilaitokseen, opetuskielen osaamisen vaikeudet sekä motivaatio-ongelmat. Keskeyttämisen ehkäisyyn oli käytetty pitkälti samoja keinoja kuin kantaväestöä edustavien opiskelijoiden kohdalla. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen etenemisen tukemiseksi koulutuksen järjestäjät ovat käyttäneet selkokielistä opetusmateriaalia, tarjonneet mahdollisuuksia suorittaa rästiin jääneitä opintoja sekä järjestäneet klinikka muotoista tukiopetusta. Keskeyttämistä on pyritty ehkäisemään lisäämällä tukiopetusta sekä kehittämällä keinoja varmistaa opiskelijavalinnan yhteydessä riittävä opetuskielen taso. (Kilpinen & Salonen 2011, 72.)

Toimenpide-ehdotuksia

Selvitystyön perusteella on tehty toimenpide-ehdotuksia, jotka kohdistuvat sekä Opetushallitukselle ja opetus- ja kulttuuriministeriölle että koulutuksen järjestäjille. Selvityksen tekijät ehdottavat muun muassa seuraavia toimenpiteitä. Tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmiä tulee kehittää, jotta saadaan ajantasaista tietoa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tilanteesta ja tukitoimia osataan suunnata paremmin niitä tarvitseville. Koulutustarjontaa tulisi kohdentaa alueille, joilla on paljon koulutustarvetta ja – kysyntää. Lisäksi tulisi varmentaa ja seurata, että koulutustakuu ja yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan toiselle asteelle toteutuvat myös maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kohdalla. Kaikkien koulutuksen järjestäjien tulee puolestaan laatia maahanmuuttajien koulutusstrategia sekä varmistaa, että hyviksi koetut toimintatavat opiskelijoiden tukemiseksi otetaan käyttöön. (Kilpinen & Salonen 2011, 73-74.)

Yhteenveto

Selvitys toi mielestämme maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tilanteen hyvin esille. Riviopettajina koemme, että olisi tärkeää keskustella avoimesti maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista ammatillisessa koulutuksessa ja heidän erityisestä tuentarpeesta. Olisi tärkeää myös levittää hyväksi havaittuja toimintatapoja oppilaitosten välillä. Suuret odotukset kohdistuvat nyt laadittavaan maahanmuuttajien koulutusstrategiaan. Jos se toimii, yhtä hyvin kuin erityisopetuksenstrategia, niin uskomme, että maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tilanne paranee ammatillisessa koulutuksessa huomattavasti.

Lähde:

Kilpinen, J. & Salonen, M. 2011. Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen tila lukuvuonna 2009 – 2010. Koulutuksen seurantaraportit 2011:3. Helsinki. Opetushallitus.