Maahanmuuttajien lähtökohtien huomioiminen erityisopetuksessa

Sirkka Kauhanen ja Helka Piirainen, Opiskelijoita ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa, AOKK Jyväskylä

Johdanto

Maahanmuutto on lisääntynyt ja sen oletetaan edelleen lisääntyvän. Lisäksi yhteiskunta on moniarvoistunut. Tämän vuoksi maahanmuuttajien opetus on muodostunut yhdeksi ajankohtaisimmista opetusalan haasteista. Vieraitten kulttuurien ja maailmankatsomusten kohtaaminen on oppilaitosten päivittäinen haaste. Tämä edellyttää ammatilliselta erityisopettajalta perehtymistä monikulttuurisuuteen ja maahanmuuttajaopiskelijoiden opetukseen ja ohjaukseen.

Ammatillisen erityisopettajan on tiedostettava erilaisista kulttuureista ja niiden alaryhmistä tulevien asiakkaiden kommunikointityylejä ja heidän arvojensa mukaisia toimintatapoja. Maahanmuuttajilla on myös kielellisesti ja etnisesti määräytyneitä käyttäytymismalleja, joita opettajan tulisi tuntea. Toisaalta valtakulttuuria edustavalla ohjaushenkilöstöllä on itsellään asenteita, odotuksia ja arvoja, jotka vaikuttavat opetus- ja ohjausprosessiin. Pystyäkseen asettumaan toisesta kulttuurista tulevan henkilön asemaan opettajan on ensin tultava tietoiseksi oman kulttuurin ja omien arvojen vaikutuksista, jotta hän voisi ymmärtää muita kulttuureita. Lisäksi on otettava huomioon ja painotettava eri ryhmien jäsenten yksilöllisiä tarpeita. Lairio ja Leino (2007, 49 – 50) viittaavat Hiebertiin, jonka mukaan sosiaalisen inkluusion avulla on koetettava tukea maahanmuuttajien integroitumista vallitsevaan kulttuuriin. Sosiaalisen inkluusion avulla pyritään muuttamaan yhteiskunnallisia rakenteita niin, että kaikki ihmiset voisivat elää täysipainoista elämää. Tämän takia ohjauksen asema yksilöllisissä ja yhteiskunnallisissa muutoksissa on tärkeä.

Maahanmuuttajien taustatekijöitä

Kulttuuritausta ohjailee yksilöiden käyttäytymistä ja vaikuttaa yksilöiden väliseen kanssakäymiseen ja viestimiseen. Toisaalta mikään kulttuuri ei ole täysin yhtenäinen, vaan jokaisen kulttuurin sisällä on alueellisia eroja ja eri lähtökohtien mukaan muodostuneita alakulttuureja. Saman maan eri sukupuolien ja sukupolvien edustajien käytänteet ja tavat hahmottaa maailmaa voivat vaihdella suuresti. Eri maiden kulttuurien sisällä ero maaseudun ja kaupunkien elämäntavassa saattaa olla suuri. Jokainen ihminen voi kuulua samanaikaisesti myös useampaan kulttuuriin ja kulttuurien väliset rajat ovat liukuvia.

Kulttuuritaustojen erojen lisäksi erilaiset poliittiset jännitteet eri maiden välillä saattavat vaikuttaa siihen, millaisiksi eri kansallisuuksiin kuuluvien maahanmuuttajien keskinäiset suhteet muodostuvat. Jopa samaa kieltä puhuvien maahanmuuttajien välillä voi olla ongelmia, jos maiden tai vähemmistö- ja enemmistöryhmien välillä on keskinäisiä poliittisia, uskonnollisia tai sotilaallisia ristiriitoja. Opetus ja ohjaushenkilöstön on oltava valmis keskustelemaan rakentavalla tavalla näistä arvolähtökohdista opiskelijan maailmankatsomusta kunnioittaen. Monesti tarvitaan myös Suomen kulttuuriin ja arvomaailmaan tutustumista, jotta opiskelija kykenee hahmottamaan uutta toimintaympäristöään ja tekemään valintoja ottamalla huomioon sekä omat arvolähtökohtansa ja uuden maan kulttuurin. Tällä tavoin on mahdollista luoda uusia, rakentavia näkökulmia, joiden kautta syntyneitä jännitteitä voidaan helpottaa tai ratkaista.

Oppilaitoksessamme jännitteitä valtaväestön kanssa on ollut esim. Irakista saapuneella opiskelijalla. Opiskelija oli hyvin avoin ja iloinen persoona, joten uskomme hänen luonteensa auttaneen paljon valtaväestöön sopeutumisessa. Opiskelija oli uskonnoltaan muslimi. Hän kertoi avoimesti Saddam Husseinin valtakaudesta ja peloista, joita hänen perheensä joutui kokemaan. Opiskelijalla oli ollut ongelmia huumeiden kanssa ja hänen yhteiskuntaan sopeutumisessa oli vaikeuksia. Maahanmuuttajien moniongelmaisuus saattaakin kasaantua liiaksi yksilön hartioille. Maahanmuuttajan saattaa olla vaikeaa hakea apua ongelmiin kielivaikeuksien takia tai syynä voi olla tietämättömyys yhteiskunnan palveluista. Opettajan onkin oltava tuntosarvet pystyssä ja yritettävä havaita myös ongelmia, joista opiskelija ei välttämättä kerro opettajalle.

Opiskelijoiden ainutlaatuista suhdetta omaan maahan ja kulttuuriin on hyvä hyödyntää opetuksessa. Esimerkiksi opiskelija saa kertoa omasta kulttuuristaan luokalle ja laitamme etnisiä ruokalajeja. Erilaisten kulttuurien tuntemus avartaa omaa maailmankatsomusta ja helpottaa maahanmuuttajan luokkaan ja valtaväestöön sopeutumisessa.

Erilaisiin elämäntapavalintoihin esim. ammatinvalintaan liittyvät päätösten tekemiset saattavat muotoutua luonteeltaan erilaisiksi sen mukaan, onko opiskelija yksilö- vai yhteisökeskeisestä kulttuurista. On kuitenkin muistettava, että jokaisella opiskelijalla on kuitenkin oma ainutkertainen suhde omaan ja uuden maan kulttuuriin. Yksilöllisiin eroihin vaikuttavat myös yksilön koulutus, varallisuus, sosiaalinen asema, vakaumus sekä persoonalliset luonteenpiirteet.

Vieraaseen maahan siirtyessään maahanmuuttajat joutuvat määrittelemään uudelleen omaa identiteettiään ja kohtaavat monia käytännöllisiä ja rakenteellisia haasteita, esimerkiksi uuden kielen, uudenlaisen koulutusjärjestelmän, elinkeinoelämän rakenteen, työkulttuurin ja sosiaalisen vuorovaikutuksen käytänteet. Uuteen kulttuuriin sopeutumiseen vaikuttaa hyvin paljon se, mistä kulttuuripiiristä ihminen tulee ja kuinka suuret erot ovat uuden ja vanhan kulttuurin välillä.

Maahanmuuttajaopiskelijat oppivat kielemme ja tapamme, mutta heillä on oikeus myös omaan kulttuuriinsa. Kaikilla meillä on lupa omaan kieleemme, uskontoon ja kulttuuriin ja niitä kunnioittamalla sopeutuminen uuteen elinympäristöön ja ihmisiin tapahtuu ajan kanssa kivuttomammin.

Maahanmuuttajanuoren opiskelua helpottaa, jos muutto Suomeen on ollut vapaaehtoista ja hänen vanhempansa ovat kiinnostuneita nuoren opiskelusta ja luottavat koulujärjestelmäämme. Lisäksi sopeutumista auttaa, jos nuoren perheessä on työssäkäyvä aikuinen malli. Tämä auttaa koko perhettä yhteiskuntaan sopeutumisessa. Valitettavasti hyväkään koulutausta ei välttämättä takaa maahanmuuttajan työllistymistä.

Kulttuurien tiedostaminen

Ammatillisena erityisopettajana olemme merkittävässä asemassa kulttuurien kohtaamisessa. Koska opettajien toiminnasta riippuu paljon, miten maahanmuuttajaopiskelijat kotoutuvat keskuuteemme ja tuovat oman panoksensa maamme hyväksi. Opettajina meillä on tilaisuus tutustua kaukaisiin kulttuureihin, mahdollisuus avartaa maailmankuvaamme ja päästä osalliseksi elämää rikastuttavasta kulttuurien kohtaamisesta.

Monikulttuurisuustyötä tekevän erityisopettajan ei välttämättä tarvitse opetella kaikkea maahanmuuttajan kulttuurista. Tiettyjen perusasioiden tunteminen voi auttaa esimerkiksi luottamuksen rakentamisessa ja väärinkäsitysten välttämisessä. Tärkeintä on avoin, empaattinen suhtautuminen ja halu oppia erilaisista kulttuureista. Hyvä itsetuntemus ja omien toimintamallien tiedostaminen ovat parhaimpia lähtökohtia monikulttuuriselle työlle, jossa myös jokaisen oma kulttuuritausta on aina mukana.

Toisaalta, vaikka opettaja olisikin tottunut käsittelemään vieraista kulttuureista tulleita oppilaita, hänen voi olla vaikeaa hallita opiskelijoiden lähettämiä sanallisia ja sanattomia viestejä. Siksi opettajien olisi hyvä valmistaa ryhmiänsä erilaisesta kulttuurista tulevan opiskelijan tuloon, vaikka tutustuttamalla heidät omaan kulttuuriinsa ja sen ominaispiirteisiin ja maahanmuuttajanopiskelijan kulttuuriin ja niiden eroavaisuuksiin. Tällä tavalla pystytään ehkäisemään ainakin osa konfliktitilanteista.

Työmme yksi rikkaus on, että opiskelijoina on myös maahanmuuttajia. Maahanmuuttajien kulttuuria pitää kunnioittaa ja kaikkia opiskelijoita on kohdeltava samalla tavalla. Maahanmuuttajien on kuitenkin otettava huomioon suomalaisten pelisäännöt ja kunnioitettava niitä. Maahanmuuttajien on myös oltava tiiviissä yhteydessä valtaväestöön, että heille muodostuu käsitys suomalaisista ja suomalaisuudesta. Muslimit opiskelijoina aiheuttavat muissa opiskelijoissa ennakkoluuloja. Muslimi opiskelijan oma persoona ja suhtautuminen valtaväestöön vaikuttavat muiden suhtautumiseen opiskelijaan. Tiettyjen ihmisryhmien leimaaminen uskonnon mukaan ei ole hyvä asia. Aroista asioista myös pelätään keskustella avoimesti. Maahanmuuttajalla saattaa olla menneisyydessään sotia ja väkivaltaa ehkäpä kidutustakin. Heidän taustojen ymmärtäminen vaatii erityisopettajalta paljon ammattitaitoa. Meille opiskelijat ovat kertoneet avoimesti menneisyydestään ja perhesiteiden katkeamisestakin omaan maahan. Perhe on saattanut katkaista kaikki siteet maahanmuuttajaan ja suomeen perustettu perhe on heidän voimavaransa. Tuntuu julmalta ajatellakin, että paluuta omaan maahan tai oman perheen luo ei välttämättä ole.

Maahanmuuttajaopiskelijan kulttuurin tavat voivat olla hyvin paljon erilaisia kuin oppilaitoksen normit, on hyvä neuvotella myös opiskelijan ja vanhempien kanssa etukäteen tietyistä pelisäännöistä. Ongelmiahan voivat aiheuttaa esim. määrättyihin ruokiin, terveydenhoitoon, pukeutumiseen, liikuntaan, uskonnollisiin juhlapyhiin, taideaineisiin ja oman äidinkielen liittyvät asiat.

Mielestämme maahanmuuttajien mukanaolo ryhmässä auttaa hyväksymään erilaisuutta, poistaa ennakkoluuloja, lisää suvaitsevaisuutta ja vähentää rasismia. Opiskelijat huomaavat myös kielitaidon merkityksen tärkeyden. Keskustelu maahanmuuttajaopiskelijoiden taustoista ja kokemuksista auttaa meitä ymmärtämään heidän erilaisuuttaan ja samalla se muuttuu meille jokapäiväisemmäksi.

Ammatillinen erityisopettaja monikulttuurisuuden kohtaajana

Monikulttuurisuuden myötä opettajat ja muu oppilaitosyhteisö ovat joutuneet uuteen tilanteeseen, jossa he omaavat rajalliset tiedot eri kulttuureista ja niistä ongelmista, joita maahanmuuttajien kohtaaminen tuo tullessaan. Usein opettaja havahtuu monikulttuurisuuden tuomiin muutoksiin vasta kun maahanmuuttajaopiskelija tulee luokkaan.

Erityisopettajan tulisi opetuksessaan huomioida oma suhtautumisensa monikulttuurisuuteen, jotta hän osaisi puuttua sen asettamiin haasteisiin. On oltava valmis uuden oppimiseen, omien tapojen kyseenalaistamiseen ja keskusteluun maahanmuuttajien kanssa. Ristiriitatilanteiden ilmetessä, olisi hyvä purkaa tilanteet ja katsoa mitä ne pitävät sisällään. Kaikki ongelmat eivät aina johdu erilaisesta kulttuurista. On tärkeää, että opiskelija on luontevasti kouluyhteisön jäsen. Ammatillisen erityisopettajan on oltava tarkkana, ettei esim. hiljainen opiskelija omalla puuhastelullaan peitä osaamattomuuttaan tai koulukiusaamisesta johtuvaa pelkoa kavereitaan kohtaan. Opettajan on kiinnitettävä huomiota omiin kommunikaatiotapoihinsa ja varmistettava, jotta viestit menevät oikein perille. Maahanmuuttajaopiskelijat aistivat herkästi myös piiloviestit. Opettajan ja opiskelijan vuorovaikutus vaatii vastavuoroisuutta, kuuntelemista ja toisen asemaan eläytymistä. Turvallisessa oppimisympäristössä voi aina pyytää opettajien ja kavereiden apua.

Oppilaitoksessamme on ollut vähän ongelmia virolaisten opiskelijoiden kanssa. Heidän kulttuuriinsa on ilmeisesti helppo samaistua. Viron kieli on hauskan kuuloista meidän suomalaisten korviin, joten virolaiset tuovat myös huumoria ja hauskuutta luokkaan. Ongelmia tulee helposti ihonväristä. Tummasta ihonväristä saattaa tulla nimittelyä luokassa. Opettajan onkin heti puututtava nimittelyyn ja tehtävä selväksi, ettei nimittelyä hyväksytä.

Ammatillinen erityisopettaja tarvitsee tietoa vieraista kulttuureista ja niiden takana olevista arvo- ja normijärjestyksistä. Pitää muistaa, että vuorovaikutuksessa on aina mukana myös tunteita. Tarvitaan kulttuurista herkkyyttä ja empatiakykyä. Opettajalta vaaditaan niin tiedollisia kuin tunnepitoisia valmiuksia. Lisäksi on osattava monenlaisia toiminnallisia valmiuksia, ennen kaikkea kielitaitoa ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen taitoja. Tarvitaan myös kykyä kulttuuriperustaisten ongelmien ja oppimisvaikeuksien ymmärtämiseen.

Pohdinta

Maahanmuuttajien kanssa työtä tekevien on syytä tutustua nuorten perhetaustaan ja kulttuuriin, sillä se helpottaa arkipäivän kohtaamista ja voi ratkaista monia ongelmia. Kaikkien kasvattajien on hyvä pohtia omia arvojaan ja kehittää kulttuurista herkkyyttään. Mutta on kuitenkin muistettava pitää mielessä yksilölliset erot, koska ne ovat suurempia kuin ryhmien ja kulttuurien väliset erot. Joka ikinen meistä on ainutkertainen ja jokainen meistä olisi kohdattava ennen kaikkea yksilönä, huolimatta siitä mihin etniseen tai kulttuuriseen ryhmään kuulumme.

Integraation onnistuminen vaatii maahanmuuttajilta omien kulttuuristen lähtökohtien kunnioittamista ja suomalaiseen kulttuuriin sopeutumista. Oman perinteisen yhteisöllisen arvoarvomaailman lisäksi maahanmuuttajien olisi omaksuttava myös läntisen arvomaailman mukaisia yksilöllisiä ajatusmalleja, jotta he tulisivat toimeen suomalaisessa kilpailuyhteiskunnassa. Oppilaitos on tässä merkittävässä asemassa: ristiriitojen ratkaisemiseksi kaivataan tiivistä yhteistyötä maahanmuuttajaopiskelijoiden vanhempien ja oppilaitoksen välille. (OPH 2010)

Opetusministeriön kehittämissuunnitelman vuosille 2007 – 2012 (2007, 9) mukaan vieraitten kulttuurien ja toimintatapojen kohtaaminen tulee osaksi arkipäivää. Korkeatasoinen ja laajasti tarjottu ammatillinen koulutus ei riitä tarvittavien laadullisesti uudenlaisten toimintamallien syntymiseen. Tarvitaan korkeaa sivistystasoa, jotta näkisimme oman toiminnan osana suurempaa kokonaisuutta ja olisimme valmiita toisilta oppimiseen. Oppilaitos toimii myös yhteisöllisyyden rakentajana niin oppilaitoksen sisällä kuin paikallisesti. Koska muuttoliike ja lisääntynyt maahanmuutto lisäävät juurettomuutta, koulu on merkittävä yhteiskunnallinen instituutio, jolla yhteisöllisyyttä voidaan rakentaa.

Lähteet:

Lairio, M. & Leino, L. 2007. Moninaisuutta arvostava ohjaus – Näkökulmia opinto-ohjaajan työhön ja koulutukseen. Teoksessa Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja neuvontatyössä. Toim. M. Taajama & S. Puukari. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 49 – 50. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 36.

OPH (2010): Maahanmuuttajien koulutus 2010. Luettavissa:

http://www.edu.fi/yleissivistava_koulutus/maahanmuuttajien_koulutus/monikulttuurinen_koulu/kulttuurien_valinen_viestinta/tavoitteena_integraatio Viitattu 26.10.2011

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2007 – 2012. Opetusministeriön julkaisuja 2007.