Omaohjelman toteuttaminen lisäopetuksessa
Jyväskylän ammattiopistossa järjestettävässä perusopetuksessa ja perusopetuksen lisäopetuksessa käytetään perusopetuksen opetussuunnitelman mukaista kolmiportaista tuen mallia. Lakimuutos on tullut vuonna 2010 ja malli on käyttöönotettu laajemmin Suomessa syksyllä 2011 (OPH 2010). Kartoitimme tuen toteuttamista perusopetuksen lisäopetuksessa ja kartoitimme kehitettäviä aihealueita, joista valitsimme käyttämämme omaohjelmaopiskelun prosessin kehittämisen ja yhtenäistämisen.
Omaohjelmaa on käytetty ja käytetään Oksa-koulutuksessa oppilaiden henkilökohtaisiin tarpeisiin vastaavan opiskelun kulun poiketessa lukujärjestyksen mukaisesta korotettavaksi valittujen aineiden ryhmäopiskelusta. Lähtökohtaisesti kaikki opiskelijat aloittavat lukujärjestyksen mukaisessa kurssivalintoihin pohjaavassa ryhmäopetusohjelmassa. Jos opiskelija osallistuu lukujärjestyksen mukaiseen opiskeluun, hän opiskelee vuoden aikana yhteensä 30 kurssia, joista 22 korotettavia aineita (korotukseen kutakin kurssia vaaditaan 2 kurssia). Näistä kertyy vuodessa opetussuunnitelman vaatimat 1100 tuntia toimenpiteiden parissa (OPH 1994)Kuudesta kuusiviikkoisesta jaksosta ensimmäinen on varattu orientointia ja viimeinen pidempää tee- jaksoa varten, joten keskimmäiset neljä jaksoa lukujärjestyksen mukaan opiskellen ovat varsin täynnä ja viikkotuntimäärä ryhmäopiskelua on keskimäärin 30 tuntia. Jos lukujärjestyksen mukaisen luokkaohjelman kaikkia aineita ei ole mielekästä korottaa tai jonkin aineen opiskelu luokassa on joissakin aineissa liian vaativaa tai ryhmäopiskelun tuntimäärä viikossa on opiskelijalle liian raskas, voidaan siirtyä omaohjelmaan. Omaohjelmassa osa ryhmäopetuksesta jätetään pois ja näiden sijasta opiskellaan mm. valittuja aineita erityisopettajan tilassa ohjatusti, tentittäviä aineita kotiopiskeluna ja kerätään harrastepassia, tet-päiviä ja projektiopintoja omiin mielenkiinnon kohteisiin soviteltujen suoritusten muodossa. Omaohjelma on tasavertainen opiskelumuoto lukujärjestyksen mukaisen ryhmäopetuksen rinnalla.
Omaohjelma voi olla osa mitä tahansa tuen porrasta ja tämänhetkinen toteutus on ollut kirjavaa ja arjessa kuormittanut eritoten erityisopettajan aikaresurssia, hämmentänyt luokanvalvojia ja aineenopettajia ja kirjavuus ja dokumentoinnin hankaluus on vaikeuttanut opintojen suunnittelua, toteutusta ja koontia. Omaohjelmien toteutusprosessin, on kolmiportaiseen tukiprosessiin siirtymisen lisäksi vaikuttanut myös se, että meillä oli syksyllä siirrytty valinnaistarjottimeen perustuvaan opintojen suunnitteluun ja opiskelijat eivät kuljekaan enää luokkaryhmissä, vaan valintojensa mukaisissa ryhmissä, joten viestintä aineenopettajien, luokanvalvojan ja erityisopettajan välillä on vaatinut paljon huomiota ja omaohjelmien osalta suunnittelun prosessi on hieman muuttunut ja vaatii myös tästä näkökulmasta kehittämistä. Kehittämiskohteen valintaan vaikutti myös se, että toimin itse luokanvalvojana, ja tapani tehdä luokanvalvojana omaohjelmia oppilaille sai positiivista huomiota sekä erityisopettajalta että opinto-ohjaajalta toimivana raamina, jonka pohjalle voitaisi kehittää sujuvampi, yhtenäinen toimintamalli. Lähdimme siis liikkeelle jo olemassa olevista hyvistä käytänteistä ja tavoitteena oli hyvien käytänteiden tuominen kaikkien käyttöön ja omaohjelman toimintamallin yhtenäistäminen vastuualueiden, aikataulutuksen ja dokumentoinnin osalta.
Suurimmat haasteet omaohjelmassa ovat olleet suunnittelu, dokumentointi, aikataulutus ja työnjako. Omaohjelman käytänteiden yhtenäistämistä varten pilkoin ohjelman toteutuksen mahdollisimman tarkkaan vaihekokonaisuuksiin, joista jokaiseen tarkensin vastuualueet ja aikaraamin opintovuoden sisällä. Pohjasin malliin itse luokanvalvojani jo käyttämääni suunnitteluraamiin ja kokeilin kaikki mallin vaiheet käytännössä lukuvuoden aikana, muokaten niitä tarpeen mukaan. Prosessimallia laatiessa koko henkilöstön osallisuus oppilaan opintojen onnistumiseen nousi selkeästi esille vastuualueita kirjatessa. Prosessimalli on laadittu mahdollisimman selkeäksi ja yksinkertaiseksi, jotta sitä voisi käyttää helposti perehdytystyössä ja oman työn tukena. Prosessimallin lisäksi tein yhteiskäyttöön myös muutamia asiakirjamalleja mm. projektiopintojen suoritusten kirjaamista ja lukujärjestyksiä varten, koska wilma- tietojärjestelmä ei vielä tue kaikkia prosessin osia täysin ja osa työstä on tehtävä käsin.
Omaohjelman suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa on kaiken kaikkiaan kymmenen vaihetta. Prosessi on syklinen ja palaa seurannasta aina takaisin suunnitteluun jaksokierron mukaan. Suurin suunnittelutyö tehdään alussa ja uusilla kierroksilla on kyse enemmänkin suunnitelmien päivittämisestä.
Pidin omaohjelman prosessimallin esittely- ja perehdytystilaisuuden henkilöstölle 12.3.2013. Malli sai hyvän vastaanoton ja eritoten omaohjelman tasavertaisuuden esille ottaminen, mallin selkeys ja aikataulujen sekä vastuualueiden täsmentäminen saivat positiivista huomiota. Selkeästi esille tuli että yhen oppilaan yksilöllisten opinpolun laatimiseen vaadittava henkilöstö kattaa koko koulutuksemme koko väen ja työn järjestelmällinen aikataulutettu tekeminen takaa oppilaan opintojen jatkumisen saumattomasti myös omaohjelmassa. Asiassa oli osalle henkilöstöstä paljon uutta tietoa ja mallin käyttöönotto ja toiminnan yhtenäistäminen koettiin hyvänä asiana. Malli lisätään lisäopetuksen henkilöstön perehdytyskansioihin sellaisenaan ja sitä muokataan tarvittaessa. Yhtenäisen mallin toteutus alkaa lukuvuonna 2013-2014.
Liitteet: Liite 1 Kolmiportaisen tuen prosessimalli
Lähteet:
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteet, Opetushallitus, 1994 http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010, Opetushallitus, 2010
Kirjoittaja on Elina Pyörälä, opiskelija ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa, JAMK, AOKK
Liite: Omaohjelma
Omaohjelma voi olla osa yleistä, tehostettua tai erityistä tukea
Omaohjelmaan voidaan siirtyä, jos lukujärjestyksen mukaan isoissa ryhmissä kaikkien aineiden opiskeleminen ei ole opiskelijan kannalta toimiva ratkaisu ja tarvitaan suurempia muutoksia kuin yhden tai kahden aineen (vuodessa) korvaaminen harrastepassilla tms.
Omaohjelmassa opiskelija siirtyy toteuttamaan opintojaan:
osittain lukujärjestyksen mukaisissa ryhmissä ja osittain erityisopettajan ja aineenopettajien kanssa/kotiopiskeluna (aineittain, projektiopintoina, harrastepassilla ja/tai tet-opintoina) toteutettavaan ohjelmaan
kokonaan erityisopettajan ja aineenopettajien kanssa/kotiopiskeluna (aineittain, projektiopintoina, harrastepassilla ja/tai tet-opintoina toteutettavaan ohjelmaa
lisäopetuksen opintoja (1100 tuntia, 3 lisäpistettä)
aineoppimäärän korotuksia (sovitut aineet ja opinnot, ei lisäpisteitä)
Omaohjelmassa opiskelija voi suorittaa:
Omaohjelman suunnitelman tekee HOPS-keskustelussa opiskelijan kanssa luokanvalvoja, erityisopettajan kanssa erityisopetustilan ja resurssin käytöstä sopien. Ohjelmamuutoksen suunnittelusta tiedotetaan ja kuullaan myös alaikäisten huoltajia. Aineenopettajien tulee tietää, ketkä opiskelevat heidän aineitaan omaohjelmassa.
Omaohjelman toteutuksesta vastaavat aineenopettajat ja erityisopettajat
Omaohjelman seurannasta ja jaksottaisesta suunnittelusta vastaa luokanvalvoja
Wilman lukujärjestyksiin muutokset tekee opinto-ohjaaja tai koulutuspäällikkö
Omaohjelman suunnitelma kirjataan wilmaan opintojen seurantalomakkeelle, lisäksi lukujärjestyksestä tarvitaan skannattu kopio kullekin jaksolle erityisopetustilan käyttöä ja ohjelman seurantaa varten. Tästä paperiversio on oltava erityisopettajalla, luokanvalvojalla, oppilaalla ja alaikäisten huoltajilla.
Omaohjelman suunnittelu ja toteutus
Mitä? Kuka/Ketkä? Milloin? Mitä sisältää: lisäopetuksen opiskelija Mitä sisältää: aineoppimäärän korottaja Kenelle tieto? Minne merkitään?
HOPSkeskustelu OLV
(OPO)
a) silloin, kun omaohjelman tarve tulee esilleb) omaohjelman jatkuessa seuraavassa jaksossa 2 viikkoa ennen uuden jakson alkua – lista luokassa lukujärjestyksen mukaisissa ryhmissä jatkuvista aineista- lista pois jätettävistä aineista
– suunnitelma siitä, mitä pois jätettävien aineiden tilalla tehdään (opiskeltavat aineet, harrastepassi, tet-päivät, projektiopinnot ja niiden opintoviikkomäärät)
– Omaohjelmalla tehtävien kurssien valmistumisaikataulu
– Jos opiskeluihin liittyy paljon tai se on kokonaan kotiopiskelua: tukiopetuspäivät, sovitut koepäivät ym.
– Huom!
Muista laskea, että kurssitoteutuma jaksossa ja kurssitoteutuma yhteensä vuoden lopussa vastaa lisäopetuksessa tarvittavaa yhteensä 30 kurssia.
Muista tarkastella pois jätettäviä aineita yhteishaun näkökulmasta. Konsultoi tarvittaessa OPOa.
– lista luokassa lukujärjestyksen mukaisissa ryhmissä jatkuvista aineista- lista pois jätettävistä aineista
– suunnitelma siitä, mitä pois jätettävien aineiden tilalla tehdään (opiskeltavat aineet, harrastepassi, tet-päivät, projektiopinnot ja niiden opintoviikkomäärät)
– Omaohjelmalla tehtävien kurssien valmistumisaikataulu
– Jos opiskeluihin liittyy paljon tai se on kokonaan kotiopiskelua: , tukiopetuspäivät, sovitut koepäivät ym.
– Huom!
Ainevalinnoissa erityisen tärkeää ottaa yhteishaku huomioon (Ilman kolmea pistettä tosi tärkeä!) Konsultoi OPOa tarvittaessa.
Kurssimäärä vaihtelee tilanteen mukaan.
HEO
OPO/KP
wilma: ohjauksen seurantalomake (opiskeltavat aineet, kurssimäärät ja sovitut päivämäärät)
Pois jätettävien aineiden poistaminen OPO/KP Heti, kun omaohjelmata on sovittu HOPS-keskustelussa. / Omaohjelman jatkuessa 2 viikkoa ennen jakson vaihdetta. – OPO/KP poistaa lukujärjestyksestä pois jäävät aineet wilmasta LV Kurre
Lukujärjestysluonnos LV Heti, kun omaohjelmasta on sovittu HOPS-keskustelussa. / Omaohjelman jatkuessa 2 viikkoa ennen jakson vaihdetta. ja pois jätettävät aineet eivät enää näy Wilmasta printattuun lukujärjestykseen:- Niinan nurkkaukseen suunnitellut tunnit
– muualle suunnitellut tunnit
– alareunaan merkitään tiiviisti jaksossaopiskeltavat aineet (erikseen lukujärjestyksen mukaisissa ryhmissä ja erikseen muut) ja suoritukset opintoviikkomäärineen ja niiden suunniteltu valmistumispäivä
– luonnos skannataan ja printataan EO:lle ja LV:lle
EO Paperilukujärjestys
Lukujärjestys EO(LV) Heti, kun omaohjelmasta on päätetty. / Omaohjelman jatkuessa jakson viimeisen kahden viikon aikana. ja lukujärjestysluonnos on tehty – EO käy läpi lukujärjestyksen, ja Niinan nurkkauksen tunnit aineineen ja tekee mahdolliset muutokset ja lisää ne omaan kokonaislukujärjestykseensä Niinan nurkkauksen tunneista- viimeinen versio skannataan ja tallennetaan (kopio O, LV, EO, H) LVO
(H)
PaperilukujärjestysSkannattua versiota pitää tallessa LV
Ainekohtaiset asiat LVAO
(EO)
Heti, kun lukujärjestys ja suunnitelma on valmis. – AO:lle tieto siitä, että ainetta opiskellaan itsenäisesti- AO:lta opiskelumateriaalit oppilaalle (Huom! Lainatut kirjat merkitään wilmaan)
– mahdolliset tukitunnit ja koe/suorituspäivämäärät sovitaan AO:n kanssa
O(H) wilma: ohjauksen seurantalomake/ opiskeluvälineiden lainaus
Omaohjelman toteutus EOAO
O
Kunkin jakson ajan – Omaohjelman lukujärjestyksen mukaisia opintoja AO ja EO ohjauksessa- AO merkitsee tukituntinsa tukilehdelle
– erityishuomiot wilmaan tuntimerkintöihin
LVO
(H)
wilma: tuntimerkinnät / tuki
Poissaolojen merkintä AOEO Kunkin jakson ajan – AO:t merkitsevät poissaolot omille lukujärjestyksen mukaisille tunneilleen ja tukituntiensa kohdalle.- EO merkitsee poissaolot Niinan nurkkauksen tunneille LVO
(H)
wilma: tuntimerkinnät
Poissaolojen seuranta LV Kunkin jakson ajan – Lv seuraa opiskelijan poissaoloja ja puuttuu tilanteeseen, jos selivittämättömiä tai luvattomia poissaoloja alkaa kertyä wilma: tuntimerkinnät/ohjauksen seurantalomake
Suoritusten /opintojen seuranta LVEO
AO
Kunkin jakson ajan – LV seuraa sovittujen suoritusten valmistumista yhteistyössä EO:n ja AO:n kanssa- LV laskee jakson lopussa kurssitoteutuman ja tarkistaa, että kursseja tulee sovittu määrä (viim. 2 viikkoa jakson alusta kaikki kurssit ovat näkyvissä)
– Jakson loppuun 2 viikkoa ennen uutta jaksoa on sovittava HOPS-keskustelu (LV ja O)seuraavan jakson suunnittelua varten, jos ohjelmaa jatketaan
O(H) wilma: ohjauksen seurantalomake
Suoritusten merkitseminen LVEO
AO
OPO
OS
Kunkin jakson ajan, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa jakson päättymisestä – AO merkitsee suoritetut kurssit arviointeineen- LV tekee arviointilistan suoritetuista harrastepassikursseista ja mahdollisesti myös joistakin projektiopinnoista ja antaa sen OS:lle kirjattavaksi
– EO tekee arviointilistan sovituista projektiopinnoista ja antaa sen OS:lle kirjattavaksi
– LV /OPO tekee arviointilistan TET-opinnoista ja antaa sen OS:lle kirjattavaksi
O(H) Kaikki suoritukset wilmaan, joko arivointikirjan tai OS kautta.
Lyhenteet:
O = oppilas
H = huoltaja
Lv =luokanvalvoja
EO = erityisopettaja
AO = aineenopettaja
OPO = opinto-ohjaaja
KP = koulutuspäällikkö
OS = Opintosihteeri
OHR = Oppilashuoltoryhmä
Kirjoittaja Elina Pyörälä opiskelee ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.