Haastattelu liittyy erityisopettajakoulutuksessa olevaan kansainvälisyystehtävään. Videon tekijät Anna Pennanen ja Markku Silvennoinen ovat erityisopettajaopiskelijoita.

Kehittämishanke syntyi tarpeesta kehittää toimivia tapoja toteuttaa samanaikaisopetusta ammattiopisto Luovin Muhoksen yksikön opiskelijoille. Yksikön opiskelijat ovat erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Samanaikaisopetus otettiin käyttöön oppilaitoksessa ilman henkilöstön koulutusta. Samanaikaisopetuksessa ovat mukana ammattiaineiden (catering, rakennus, metalli logistiikka jne.)opettajat ja ATTO-aineiden (Englanti, Ruotsi, äidinkieli, matematiikka, fysiikka, kemia jne.) opettajat.

Tässä kehittämishankkeessa tarkastellaan, mitä samanaikaisopetus on ja mitkä ovat mahdolliset hyödyt opettajille ja opiskelijoille, kun oppitunnilla opettaa useampi kuin yksi opettaja samaan aikaan.

Hankkeen alussa teimme kyselyn opettajille, ja saimme opiskelijoille tehdyn kyselyn vastaukset käyttöömme. Saamien vastausten ja henkilöhaastattelujen pohjalta kartoitimme samanaikaisopetuksen tämän hetkisen tilan ja kehittämiskohteet. Hankkeen viimeisessä vaiheessa pidimme opettajille ”koulutuspäivän”.

Koulutuksessa painotettiin samanaikaisopetuksen hyviä puolia. Koulutuksessa käsiteltiin samanaikaisopetuksen kriittisiä kohtia, tuntien suunnittelua ja opettajien yhteistyötä. Koulutuksessa käytettyä PowerPoint esitystä voidaan käyttää hyväksi muissa Luovin toimipisteissä samanaikaisopetuksen koulutus tilaisuuksissa.  PowerPoint esitys sisältää samanaikaisopetusta käsitteleviä videoita. ”Koulutuspäivä” onnistui hyvin ja saimme lisättyä opettajien motivaatiota samanaikaisopetuksen opettamiseen. Samanaikaisopetuksen kehittämistä jatketaan Ammattiopisto Luovin yksikössä perustamalla samanaikaisopetuksen kehittämisryhmä.

Mikä ihmeen “Muu syy”? Miten ammatillinen erityisopetus kohtaa opiskelijat, joiden tuen tarve on vaikeasti määritettävissä? Miksi erityisen tuen tarpeen määrittely on vaikeaa? Tule mukaan Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun ja Ammatilliset erityisopettajat ry:n järjestämään erityisopetuksen valtakunnalliseen teemapäivään, jossa perehdytään ”muun syyn” perusteella järjestettävään erityisopetukseen.

Paikka: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, IT-Dynamo , auditorio D110, Piippukatu 2

Katso esite: Erityisopetuksen teemapäivä (pdf)

Kehittämistyönäni oli laatia Kiipulan ammattiopiston kiinteistöpalvelualan perustutkinnon kiinteistönhoidon koulutusohjelmalle/osaamisalalle oppilaitoskohtainen toteutussuunnitelma yhdessä kiinteistön opetustiimin kanssa. Yhtenä tärkeänä tehtävänä Kiipulan opetussuunnitelmatyössä oli mukautetun *K3 arvioinnin perusteiden laatiminen eri tutkinnon osille. Kiipulassa tavoitellaan ensisijaisesti tyydyttävän tason T1 / mukautetun *K3:n ammattiosaamista. Opinnot käsittävät ammatillisia opintoja ja ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia. Toteutussuunnitelmassa tuli myös huomioida työperustaisen oppimisen integroiminen opetussuunnitelmaan ja oppimisympäristöihin.

Kiipulan kiinteistöpalvelualan perustutkinnon toteutussuunnitelmassa ammatilliset tutkinnonosat koostuvat selkeistä työtehtävistä, teemat nivoutuvat vahvasti valtakunnalliseen opetussuunnitelman perusteisiin. Ammatilliset opinnot aloitetaan työn opiskelusta, johon liitetään vähin erin teoriaopetusta sekä ammattitaitoa täydentäviä opintoja. Aluksi ammatillisia perustaitoja ja kädentaidon harjoituksia tehdään oppilaitoksen työpisteissä ja sen ympäristössä. Opintojen jatkuessa työtaidoissa edistyneet opiskelijat pääsevät työssäoppimaan koulun ulkopuolisiin työpaikkoihin. Opintoihin sisältyy opiskelijan ohjaamista aikuisuuteen, mahdollisimman hyvään arjen hallintaan ja vastuullisuuteen. Itsenäistymistaidot integroituvat luontevasti esim. asuntolatoimintaan, vapaa-ajantoimintaan, atto- ja ammatillisiin aineisiin sekä työssäoppimiseen.

Opetuksen toiminnallinen lähestymistapa

Työtapojen valinnan perusteita ovat, että ne virittävät oppilaassa halun oppia, aktivoivat työskentelemään tavoitteellisesti ja edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista.

Funktionaalisessa eli toiminnallisessa lähestymistavassa etsitään opetustavoitteita siitä ympäristössä, jossa toimitaan. Funktionaalisessa opetuksessa opetuksen kohteena ovat juuri ne tiedot ja taidot, jotka auttavat henkilöä osallistumaan lähiyhteisön toimintoihin ja tilanteisiin. Tämänhetkisten ympäristöjen ja niihin liittyvien vaatimusten ja odotusten lisäksi oppilasta valmistetaan kohtaamaan tulevaisuuden haasteita. Opettajan ja ohjaajien onkin pohdittava, mitkä ovat kunkin opiskelijan mahdolliset tulevat ympäristöt, joissa selviytymistä voidaan jo etukäteen opetella. (Pirttimaa 1999, 172 – 175).

Tänä päivänä myös teollisuus käyttää paljon toiminnallista oppimisen menetelmää koulutuksessa. Toiminnallisuus on siis yksi tärkeimpiä keinoja opetuksen konkretisoimisessa, sillä siinä eletään suoraan sitä todellisuutta, johon opiskelu kohdistuu, tutustuen, kokeillen harjoitellen ja osallistuen. Näin toimien oppiminen perustuu omiin kokemuksiin ja opiskelija saa välittömän palautteen oppimisestaan. (Vuorinen 2005, 179 – 181).

Erilaisissa työtilanteissa hankittu kokemus ei sinänsä välttämättä  merkitse oppimista, vaan kokemukseen liittyy olennaisesti erilaisissa työtilanteissa/työssäoppimispaikoissa saatujen työkokemusten reflektointi. Työtilanteiden oppimiskokemuksia tulee pohtia yhdessä opiskelijan/opiskelijaryhmän, opettajien ja ohjaajien kanssa työtilanteiden/ työssäoppimisjaksojen jälkeen. Näissä keskusteluissa opiskelijat ja muut keskusteluun osallistuvat oppivat paljon erilaisia taitoja ja käytänteitä joita voi soveltaa erilaisissa tilanteissa.

Tekemällä oppiminen

Tekemällä oppiminen eli toiminnallinen oppiminen on vanhin oppimismenetelmä ihmisen historiassa. Tämän päivän Suomessa työssä oppiminen erilaisissa työtilanteissa on ammatilliseen koulutukseen oleellisesti kiinteästi kuuluva opintojen osa. Työssäoppiminen on sekä koulutuksen järjestämismuoto että opiskelumenetelmä. Opetusmenetelmien innovatiivinen ja yksilöllinen soveltaminen tarkoittaa lähes poikkeuksetta työssäoppimisen osuuden kasvattamista ja perinteisen teoreettisen opetuksen vähentämistä.

Tänä päivänä opetus ja oppiminen ovat yhä enemmän siirtymässä yrityksiin, työpaikoille ja erilaisiin projekteihin. Oppilaitosten ulkopuolisten, ns. avoimien ympäristöjen hyödyntäminen, opetuksen toteuttaminen projektimuotoisena, vaihtoehtoiset tavat opiskella, työssäoppimisen väylät ja osaamisen näytöt tarjoavatkin opetukselle nykyään uusia mahdollisuuksia. (Hirvonen 2006, 129).

Työvaltaista opetusta on käytetty mm. Itä-Suomen 2000 työkoulu-hankkeessa vuosina 2001 – 2004 pienten erityisryhmien työmuotona menestyksellisesti. Ryhmät olivat opetuksen pienryhmiä, joissa niin sanotuin vaihtoehtopedagogisiin menetelmiin ja työvaltaiseen opetussuunnitelmaan nojautuen opiskeltiin yksilöllisesti ja joustavasti ammatillinen perustutkinto. (Komonen 2004, 21 – 23).

Työvaltaisessa opetuksessa esiinnousseita epäkohtia

Työpaikoilla ongelmana ovat koulutettujen työpaikkaohjaajien puute, työpaikan kiire, työelämän tehokkuusvaatimukset, ohjauksen vaatima ajan puute sekä opiskelijoille annetut liian vaativat työtehtävät. Jokaisen erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan kohdalla opettajan tulee tehdä työssäoppimispaikan soveltuvuusarviointi opintojakson sekä opiskelijan henkilökohtaisiin tavoitteisiin nähden. Yrityksen soveltuvuutta arvioitaessa kiinnitetään huomiota etenkin työpaikan asenteeseen ja ilmapiiriin. Työpaikalta tulee löytyä tavoitteiden mukaisia työtehtäviä, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan pätevää henkilökuntaa, joka voi toimia työpaikkaohjaajana. Työpaikan tulisi olla myös sellainen, joka soveltuu ammatiosaamisen näyttöjen suorittamiseen.

Atto-aineiden osalta yleisesti ajatuksena on, ettei integrointi käytännössä oikein onnistu. Yhteistyö ammattia tukevien aineiden ja ammatillisten aineiden opettajien välillä on lähtökohtana ainerajat rikkovalle kokonaisvaltaiselle opetukselle. Integraatioon päästään, kun opetustiimissä mukana olevat opettajat ja ohjaajat muodostavat kiinteän tiimin, joka kokoontuu säännöllisesti. Tiimin jäsenet suunnittelevat yhdessä ryhmän opetustoiminnan sekä vastaavat sen toteutuksesta. Tavoitteena on päästä pois pirstaleisesta oppiainejakoisuudesta ja pyrkiä rakentamaan opetusta oppiaineiden ja kurssien sijasta opiskeltavien aiheiden ympärille rakennetuille projekteille ja opintokokonaisuuksille, jolloin ammatilliset ja yhteiset opinnot tukevat perinteistä opetustapaa paremmin toisiaan. Yhteisten opintojen kurssit voidaan koota pienistä kokonaisuuksista eri kurssien sisältöjä integroiden. Kyseisen kurssin opettaja kirjaa opiskelijoiden suoritukset ja huolehtii siitä, että kurssin tavoitteet toteutuvat. Näin tiivis yhteistyö opettajien välillä mahdollistaa opiskelijoiden yksilöllisen ja ammatillisen kasvun tukemisen (Jaskio 2004, 5 – 10 ja Hietanen 2009, s 53).

Lähteet

Aro Mikko. 2006. Työsuhteiden epävakaistuminen ja työssäoppimisen edellytykset. Teoksesta Elinkautisesta työstä elinikäiseen oppimiseen 203 – 220. Toim. Mäkinen Jarkko, Olkinuora Erkki, Rinne Risto Ja Suikkanen Asko. Jyväskylä: PS-kustannus.

Hakala Katariina. 2009. Kehitysvammaliitto.  Koulutuspoliittinen inkluusioideologia ammatillisten erityisoppilaiden hallinnollisessa muutosprosessissa. Teoksessa Kasvatus toisin silmin. Kasvatustieteen päivät 26.-27.11.2009 Tampereen yliopistossa. Toim. Tompperi Tuukka, Salokangas Riikka ja Vuorinen Susanna. Tampereen yliopiston kasvatustieteiden laitos. Verkkojulkaisu. (http://tampub.uta.fi/tulos.php?tiedot=320)

Heikkinen Annika, Maskulainen Tarja ja Partanen Eeva Liisa. 2004. Yhteisten opintojen kehittämissuunnitelma. Ylä-Savon ammattiopistossa lukuvuonna 2003 – 2004. Itä-Suomen työkoulu 2000: Lisäresurssien kohdentaminen

http://www.uku.fi/mci/tyokoulu/Yhteistenopintojenraportointi.doc

Hietanen Marita. 2009. Ammatillinen koulutus erityistä tukea tarvitsemien opiskelijoiden kokemana. Tampereen yliopisto. Kasvatustieteen laitos. Ammmattikasvatuksen tutkimus- ja koulutuskeskus. Pro-gradu-tutkielma.

Hirvonen, Maija. 2006. Ammattikouluista avoimiin oppimisympäristöihin. Ammatillisenerityisopettajan työ muutoksessa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 64.

Ikonen Oiva. 1999. Opetuksen lähtökohdat ja opetusmenetelmät 248 – 334. Teoksessa Kehitysvammaisten opetus. Mitä ja miten? Toim. Ikonen Oiva. Helsinki: Hakapaino Oy.

Ikonen Oiva. 1999. Opetussuunnitelmat 153 – 169. Teoksessa Kehitysvammaisten opetus. Mitä ja miten? Toim. Oiva Ikonen. Helsinki: Hakapaino Oy

Jaskio, Sari . 2004. Kohti kokonaisvaltaista oppimista. Kuvaus yhteisten opintojen opetuksen kehittämisprojektista Savonlinnan ammattiopistossa. Itä-Suomen 2000 hankkeen julkaisut.  http://www.uku.fi/mci/tyokoulu/Kohtikokvaltaistaopp.pdf

Jokinen Jyrki, Lähteenmäki Lauri ja Nokelainen Petri. 2009. Työssäoppimisen lumo. Ammatillisen sekä ammatillisen korkea-asteen koulutuksen ja työelämän yhteistyön hyvät käytänteet. HAMKin julkaisuja 2/2009.

Komonen Katja. 2004. Opettajien ja ohjaajien työn jäsentyminen ja ammatilinen kehittyminen Itä-Suomen työkoulussa. Itä-Suomen työkoulun julkaisuja 5. Kuopio: Kopijyvä

Korhonen Salme, Tallbacka Sari ja Yli-Kojola Hannu. 2009. ATTO-aineiden ja ammatillisten aineiden integrointi ammatillisella toisella asteella. Kehittämishanke. Tampereen ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu.

Kovanen Pirjo ja Vastamäki Kalle. 2010. Näkökulmia ja työkaluja osaamisesta –työelämätavoitteinen oppiminen ja ohjaus ammatillisten opetussuunnitelmien pohjalta. nivelKytkin-Projekti. Seminaariesitys. Hämeenlinna.

Kylmäkoski Merja. 2004. Itä-Suomen työkoulu-opiskelijoiden menestystarinoita. Kuopio: Kopiojyvä.

Lehtovirta Pirjo, Leivo Harri ja Haapasalo Seija. 2006. Miten ohjaat työssäoppijoita. Terttu projektissa kehitetty koulutusmateriaali työpaikkojen ja yritysten työpaikkaohjaajille. Helsinki: Yliopistopaino.

Miettinen Kaija. 2008. Opetussuunnitelmat ja erityisopetus ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Asiakirja- ja kyselytutkimus opetussuunnitelman perusteiden mukaisesta ammatillisesta erityisopetuksesta. Tampere: Tampereen yliopistopaino.

Miettinen Kaija ja Virtanen Pirkko. 2007.  Keskeisiä lähtökohtia opetussuunnitelmatyössä.  Teoksessa Erilainen oppija -  yhteiseen kouluun. Kokemuksia yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden kehittämisestä. Toim. Ikonen Oiva ja Virtanen Pirkko. Juva: PS-kustannus

Naukkarinen Aimo. 2000. Inkluusiodiskurssit. TeoksessaTUHTI2000 Verkkojulkaisu. Nuorisokasvatus ammattina – interventioita osattoman nuoren arkeen. Toim. Viitanen Reijo.  Seminaari Tampereella.

Opetushallitus. 1998. Työssäoppimisen opas. Opettajille ja kouluttajille. Kehittyvä koulutus. 7/1998. Helsinki:  Hakapaino

Pirttimaa Raija. 1999. Toiminnallinen opetussuunnitelma 170 – 184. Teoksessa Kehitysvammaisten opetus. Mitä ja miten? Toim. Oiva Ikonen. Helsinki: Hakapaino Oy.

Pöllänen S. 1998. Työvaltaisella erityislinjalla opiskelleiden ammatillinen ura ja elämänkulku. Joensuun yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta. Joensuu: Joensuun yliopistopaino

Salminen Seija. 2008. Tähdätäänkö tutkintoon, opitaanko elämää vai koulutusta varten? Ammatillisen  koulutuksen vaiheita Perttulan erityisammattikoulussa. Teosessa Yhteistyössä itsensä kokoiseen ammattiin- artilleleita Perttulan erityisamaattikoulusta. Toim. Kokko-Parikka Piia ja Seppälä Minna. Perttulan erityisammattikoulun julkaisuja 12/2008. Hämeenlinna. Painopaikka: Edita Prima Oy, Helsinki 2008.

Vehviläinen Jukka. 2001. Innolla ammattiin? Ammatillisten oppilaitosten innovatiiviset työpajat-esr-projekti. Moniste 21/2001. Opetushallitus.

Vuorinen Ilpo. 2005. Tuhat tapaa opettaa. Suomen Morenoinstituutin julkaisusarja nro 1. Vammalan kirjapaino Oy. Vammala

Ammatilliset erityisopettajat oman työnsä asiantuntijoina

Erkkaa englanniksi! Tässä sinun tilaisuutesi, kehitä englanninkielen taitojasi samalla, kun kehität osaamistasi erityisen tuen ja ohjauksen alueella. Koulutukseen osallistuminen ei edellytä sinulta vankkaa kielipohjaa!

TARGET GROUP

All teachers that require knowledge and understanding about learning difficulties in their work

KOHDERYHMÄ

Kaikki opettajat, jotka haluavat lisätä tietämystään erityisopetuksesta

AIMS

The main aim of this course is to direct your thoughts towards the pedagogy in special needs education and the practical methods involved. In this course you will consider learners with special needs from a vocational educational point of view. Furthermore, you will familiarize yourself with principles of special education and special pedagogy, different paradigmatic thinking and phases of life.

TAVOITTEET

Koulutuksen tavoitteena on tutustuttaa sinut erityispedagogiikan maailmaan ja siihen liittyviin käytännön menetelmiin. Koulutuksessa opit tarkastelemaan erityistukea tarvitsevia oppijoita ammatillisen erityisopetuksen näkökulmasta.  Tutustut myös erityisopetuksen perusteisiin, sekä erilaisiin ajattelumalleihin ja elämänvaiheisiin.

CONTENT

• Science of Special Needs Education
• Paradigmatic thinking on Special Needs Education
• Students with Learning Difficulties in Vocational Colleges

SISÄLTÖ

• Erityispedagogiikan tutkimus
• Paradigmaattinen ajattelu erityispedagogiikassa
• Oppilaan oppimisvaikeudet ammatillisessa koulutuksessa

IMPLEMENTATION

The studies will be delivered fully online utilising Optima and an asynchronous online working environment. A pre-course task will consist of formulating a Personal Learning Plan, where participants indicate their individual starting points in the topics included along with learning goals and targets.

Course can be partly accreditated to the teacher’s pedagogical studies at the Teacher Education College in Jyväskylä.

Study period: 19 October 2009- 31 January 2010. Register by 15 September 2009.

TOTEUTUS

Koulutus toteutetaan kokonaisuudessaan verkossa hyödyntäen Optimaa ja online työskentely-ympäristöä. Ennakkotehtävänä osallistujat laativat henkilökohtaisen oppimissuunnitelman, jossa he pohtivat yksilöllisiä lähtökohtiaan oppimistavoitteineen.

Koulutus voidaan hyväksilukea osaksi Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun ammatillista erityisopettajakoulutusta.

Ajankohta: 19.10.2009–31.1.2010 Ilmoittautuminen 15.9.2009 mennessä.

EDUCATOR /KOULUTTAJA

Eila Burns, KM, opettajankouluttaja/ Teacher Educator, JAMK University of applied sciences, Teacher Education College

COST

The course is supported by the National Board of Education and therefore teaching is free of charge. Participation for personnel from universities and universities of applied sciences is chargeable.

HINTA

Koulutus on Opetushallituksen rahoittama ja opetuskustannuksiltaan osallistujille maksuton. Yliopistojen ja ammatikorkeakoulujen henkilöstö voi osallistua koulutukseen maksullisesti.

REGISTRATION

Please fill in the online registration form at www.jamk.fi/opelle by 15.9.2009. In order to begin the course 20 participants are required. A notification whether the course will take place or not will be sent about two weeks prior the course is due the begin. The registration is binding, any cancellations need to be made two weeks prior the course commences otherwise a cancellation fee of 150 € will be charged.

ILMOITTAUTUMINEN

Täytä ilmoittautumislomake 15.9.2009 mennessä osoitteessa www.jamk.fi/opelle. Koulutus toteutuu, jos osallistujia on 20 henkilöä. Koulutuksen toteuttamisesta ilmoitetaan noin kaksi viikkoa ennen sen alkua. Ilmoittautuminen on sitova. Perumis- ja keskeyttämismaksuna perimme 150 €, jos osallistumista ei ole peruttu kaksi viikkoa ennen koulutuksen alkua.

FURTHER INFORMATION / LISÄTIETOJA

Lea Vilmi, Education Planner/Koulutussuunnittelija +358 40 537 6888, lea.vilmi@jamk.fi

Päivi Hasia
paivi.hasia [at] fai.fi
Valmentava I-koulutuksen opetus ja opinto-ohjaus

Marjatta Kannisto
marjatta.kannisto [at] bovallius.fi
lehtori, Bovallius-ammattiopisto
Turun toimipaikka

Leena Luokomaa
leena.luokomaa [at] bovallius.fi
Ammatillinen erityisopettaja; käsi- ja taideteollisuusala
erityisalana kuvallinen oppimateriaali

Eira Nylander-Kananen
Ammatillinen erityisopettaja
kananen [at] pp.inet.fi
Ammattiala: vaatetus ja tekstiili

Kaija Peuna
kaija.peuna [at] lappia.fi
Ammattiopisto Lappian
koordinoiva erityisopettaja

Simo Sulander
simo.sulander [at] jao.fi
Työ- ja käytäntöpainotteinen erityisopetus;
Erityisopetuksen koordinointi

Timo Törmänen
timo.tormanen [at] sakky.fi
erikoisalana aikuisten erityisopetus

Sari Vieno
sari.vieno [at] satakola.fi
Catering pienryhmä, erva

Tapio Vähätalo
tapio.vahatalo [at] sedu.fi
Aeo ry:n sihteeri, jäsenasiat

—

Lisätietoja:

Ammatilliset erityisopettajat ry, Tapio Vähätalo, aeo [at] ippnet.fi ja
Maija Hirvonen, maija.hirvonen [at] jamk.fi