Ohjaus ja varhainen puuttuminen opiskelun tukena ammattikorkeakoulussa

Opintojen sujuva eteneminen ja opiskelijan määräajassa valmistuminen ovat tärkeitä sekä opiskelijan että ammattikorkeakoulun kannalta. Valtakunnallisesti tarkasteltuna määräajassa eli 3,5 vuoden kuluttua opintojen alkamisesta valmistuu alle kolmas osa opiskelijoista. Syitä opintojen viivästymisen ja opintojen keskeyttämiseen on monia. Ongelmiin on pikku hiljaa alettu reagoida monestakin syystä. Opiskelijat halutaan nopeasti työelämään, opintotukikuukausien määrää on vähennetty ja ammattikorkeakoulujen rahoitus…

Jatka lukemista

Integraatiota ammattikorkeakoulussa- Syntymästään sokean Tainan opintopolku ammattikorkeakoulussa

Erityisopetuksessa on aikojen saatossa havaittavissa erilaisia kehityslinjoja. Tällä hetkellä elämme ns. neljättä vaihetta, jolloin tavoittelemme eri kouluasteilla inkluusion – ihannetta. Tähän tavoitetilaan pääseminen puhututtaa eri kouluasteiden arjessa toimivia tahoja. Miten ammattikorkeakoulu on vastannut esitettyihin haasteisiin inkluusiota tavoitellessaan? Tämän artikkelin keskiössä on Taina, 20 – vuotias syntymästään asti sokea henkilö, joka opiskelee ammattikorkeakoulussa. Havainnoimalla tuntitilanteita sekä…

Jatka lukemista

”Napakampaa ohjausta ja aikataulutusta” Opintojen pitkittymisen syitä ja erityisen tuen tarpeita Mikkelin ammattikorkeakoulussa

Tiivistelmä Erityisen tuen tarpeet aktivoituvat myös korkea-asteella. Artikkelimuotoisen kehittämistyöni tavoitteena oli tuottaa tietoa Mikkelin ammattikorkeakoululle siitä, millaisia erityisen tuen tarpeita opiskelijoilla esiintyy, miten tuen tarpeisiin on vastattu ja millaista tukea opiskelijat olisivat tilanteisiinsa kaivanneet. Aineisto kiinnittyy yhden koulutusohjelman opiskelijoihin, jolloin saatu yksityiskohtainen ja rajattu tieto antaa riittävästi näkökulmia tukitoimenpiteiden räätälöimiselle.   Aineisto kerättiin haastattelemalla neljää saman…

Jatka lukemista

Esteettömyydellä osallisuuteen Jyväskylän ammattikorkeakoulussa

Jyväskylän ammattikorkeakoulua on kehitetty kohti esteetöntä korkeakoulua vuosina 2007–2008 toteutetun Esteettömät oppimisympäristöt – hankkeen avulla (ESOK). Esteetön korkeakoulu ottaa toiminnassaan ja oppimisympäristöissään suunnitelmallisesti huomioon opiskelijoiden ja henkilöstön monenlaisuuden. Esteetön oppimisympäristö käsittää niin fyysisen, sosiaalisen kuin psyykkisenkin ympäristön. Korkeakoulujen esteettömyyden kehittämisessä on tähän saakka kiinnitetty enemmän huomiota tilakysymyksiin ja lähinnä liikkumisen esteisiin. Esteettömyystyötä tarvitaan kuitenkin myös…

Jatka lukemista