Johdanto

Opetushallitus on teettänyt selvityksen Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen tilasta 2009-2010. Tässä selvityksessä kartoitettiin maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen tilaa, opiskelijavalintaa ja opetusjärjestelyjä kyseisenä ajankohtana. Tämä selvitys on jatkoa vuonna 2009 päättyneelle maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen keskeyttämisselvitykselle. Selvitystyön avulla saatiin tietoa siitä miten maahanmuuttajaopiskelijoille on saatu turvattua riittävä ammatillinen peruskoulutus ja sen tukimuodot. Tilannetta selvitettiin kyselyn avulla. Kysely lähetettiin sellaisille koulutuksen järjestäjille, joiden ylläpitämissä oppilaitoksissa opiskeli opetussuunnitelmaperusteisissa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa vieraskielisiä opiskelijoita. Kyselyyn vastasi 63 koulutuksen järjestäjää. Selvityksessä saatua tietoa tullaan käyttämään poliittisen päätöksenteon tukena. Selvityksen toteutti Turun ammatti-instituutti ja sen tukena toimi Opetushallituksen nimeämä ohjausryhmä.

Selvitys kiinnosti meitä, koska oppilaitoksessamme on jonkin verran maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ja heidän määränsä kasvaa koko ajan. Osa opiskelijoista selviää opiskeluista pienen lisätuen avulla hyvin mutta liian monelle opiskelu käy ylivoimaiseksi ja opinnot keskeytyvät. Mielestämme maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintopolkua tukemaan tarvittaisiin juuri heille räätälöityjä tukitoimia ja halusimme tietää tarjoaisiko tämä selvitys vastauksia näihin kysymyksiin.Opiskelijoiden määrä ja valinta

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat kasvava ryhmä ammatillisessa peruskoulutuksessa. Kevään 2009 yhteishaussa maahanmuuttajataustaisten hakijoiden osuus oli jo 4,5 % kaikista hakijoista. Mutta heidän on vaikeampaa päästä opiskelemaan kuin muiden hakijoiden. Kaikista ammatilliseen peruskoulutukseen hakeneista vieraskielisistä 55,4 % hyväksyttiin. Kaikkien hakijoiden kohdalla hyväksymisprosentti oli 88,2 %. (Kilpinen & Salonen 2011, 17.) Ero vieraskielisten ja kaikkien koulutukseen hyväksyttyjen välillä oli yhä suuri.

Helpottaako joustava valinta maahanmuuttajien pääsyä opiskelemaan? Kyllä ja ei. Yleisin syy joustavaan valintaan on ollut koulutodistusten vertailuvaikeudet tai perusopetuksen päättötodistuksen puuttuminen. Kyselyn perusteella 81 % vieraskielisistä haki koulutukseen joustavan valinnan kautta ja kaikista hyväksytyistä maahanmuuttajataustaisista hakijoista 31 % valittiin joustavan valinnan kriteerein (Kilpinen & Salonen 2011,  22-23.) Joten joustava valinta mahdollistaa koulutukseen pääsyn vaikka todistus perusopinnoista puuttuisikin mutta joustavan valinnan kautta opiskelijaksi pääsy on vaikeampaa kuin yleensä.

Koulutuksen kulku

Ammattiopinnoissa opetuskielen hallinta on tärkeää. Melkein kaikki koulutuksen järjestäjät varmistivat opetuskielen hallinnan ennen oppilaaksi valintaa joko kielikokeella ja/ tai haastattelulla (Kilpinen & Salonen 2011, 23). Monessa oppilaitoksessa tarjotaan oppilaille myös mahdollisuus osallistua suomenkielen tuki- ja lisäopetukseen. Useimmiten maahanmuuttajataustaiset opiskelijat opiskelivat suomea tai ruotsia joko omissa ryhmissä suomi tai ruotsi toisena kielenä – tavoitteiden mukaan tai äidinkielen tavoitteiden mukaan yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa.

Aikaisemmin hankittua osaamista oli tunnistettu ja tunnustettu 30% opiskelijoista. Suurimman osan kohdalla oli hyväksi luettu ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien osaamista. Tämä johtui vastaajien mukaan siitä, että opiskelijoilla oli Suomessa suoritettu lukion oppimäärä tai vastaavat ulkomaiset opinnot (Kilpinen & Salonen 2011, 50).

Koulutuksen keskeyttäminen ja sen ehkäisy

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat keskeyttävät ammatilliset perusopinnot useammin kuin muut opiskelijat. Kaikkien opiskelijoiden keskeyttämisprosentti on noin kymmenen mutta maahanmuuttajataustaisten oppilaiden keskeyttämisprosentti on noin kolmetoista. (Kilpinen & Salonen 2011, 56). Lisäksi keskeyttämisistä 69 % oli negatiivisia eli opiskelija jäi keskeytettyään koulu – ja työelämän ulkopuolelle ja on vaarassa syrjäytyä yhteiskunnasta. Keskeyttämisen yleisimmät syyt olivat vaihto toiseen oppilaitokseen, opetuskielen osaamisen vaikeudet sekä motivaatio-ongelmat. Keskeyttämisen ehkäisyyn oli käytetty pitkälti samoja keinoja kuin kantaväestöä edustavien opiskelijoiden kohdalla. Erityisesti maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintojen etenemisen tukemiseksi koulutuksen järjestäjät ovat käyttäneet selkokielistä opetusmateriaalia, tarjonneet mahdollisuuksia suorittaa rästiin jääneitä opintoja sekä järjestäneet klinikka muotoista tukiopetusta. Keskeyttämistä on pyritty ehkäisemään lisäämällä tukiopetusta sekä kehittämällä keinoja varmistaa opiskelijavalinnan yhteydessä riittävä opetuskielen taso. (Kilpinen & Salonen 2011, 72.)

Toimenpide-ehdotuksia

Selvitystyön perusteella on tehty toimenpide-ehdotuksia, jotka kohdistuvat sekä Opetushallitukselle ja opetus- ja kulttuuriministeriölle että koulutuksen järjestäjille. Selvityksen tekijät ehdottavat muun muassa seuraavia toimenpiteitä. Tiedonkeruu- ja seurantajärjestelmiä tulee kehittää, jotta saadaan ajantasaista tietoa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tilanteesta ja tukitoimia osataan suunnata paremmin niitä tarvitseville. Koulutustarjontaa tulisi kohdentaa alueille, joilla on paljon koulutustarvetta ja – kysyntää. Lisäksi tulisi varmentaa ja seurata, että koulutustakuu ja yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä opiskelemaan toiselle asteelle toteutuvat myös maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kohdalla. Kaikkien koulutuksen järjestäjien tulee puolestaan laatia maahanmuuttajien koulutusstrategia sekä varmistaa, että hyviksi koetut toimintatavat opiskelijoiden tukemiseksi otetaan käyttöön. (Kilpinen & Salonen 2011, 73-74.)

Yhteenveto

Selvitys toi mielestämme maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tilanteen hyvin esille. Riviopettajina koemme, että olisi tärkeää keskustella avoimesti maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista ammatillisessa koulutuksessa ja heidän erityisestä tuentarpeesta. Olisi tärkeää myös levittää hyväksi havaittuja toimintatapoja oppilaitosten välillä. Suuret odotukset kohdistuvat nyt laadittavaan maahanmuuttajien koulutusstrategiaan. Jos se toimii, yhtä hyvin kuin erityisopetuksenstrategia, niin uskomme, että maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden tilanne paranee ammatillisessa koulutuksessa huomattavasti.

Lähde:

Kilpinen, J. & Salonen, M. 2011. Maahanmuuttajien ammatillisen peruskoulutuksen tila lukuvuonna 2009 – 2010. Koulutuksen seurantaraportit 2011:3. Helsinki. Opetushallitus.

Eila Burns, Anna Kaukanen, Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu

Auditoriossa tunnelma oli varsin tiivis, kun lähes kaksisatapäinen yleisö osallistui Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa maaliskuun lopulla pidettyyn seurauspedagogiikka –teemapäivään. Valtiotieteiden tohtori Sonja Kurtén-Vartio valotti innokkaalle kuulijakunnalle, mitä seurauspedagogiikka oikeastaan tarkoittaa. Lyhyesti sen voisi kiteyttää niin, että omista valinnoista seuraa aina jotain ja jokaisesta valinnasta on kannettava vastuu.

Seurauspedagogiikka on eksistentialistiseen filosofiaan perustuva kasvatus ja opetusmenetelmä tai työskentelytapa.  Pedagogiikan kehittäjä, Jens Bay, halusi vuonna 1974 kokeilla voitaisiinko ongelmallisten nuorten kanssa työskenneltäessä saavuttaa parempia tuloksia kasvatuksellisin keinoin, kuin rangaistusten, hoitojen tai sosiaalityön menetelmin.  Hänen mielestään vastuuta lasten ja nuorten kasvatuksesta on siirretty vanhemmilta päiväkodeille, kouluille ja ammattiauttajille. Jokainen toimija luulee, että joku toinen hoitaa asian ja lopputuloksena on ongelmallinen normittomuus ja juurettomuus.

Jensin ajattelun mukaan, nuoret eivät ole pahoja, siksi heitä ei tule rangaista. He eivät ole sairaita, siksi heitä ei tule hoitaa. Se mitä heillä ei ole, ovat kasvatus, käytöstavat ja ammattitaito, kaikki puutteita, jotka syrjäyttävät heitä yhteiskunnasta ja työelämästä. Jens painottaa sitä, että nuorille tulee antaa käsitys siitä miten yhteiskunnassa tulee käyttäytyä ja toimia.  Seurauspedagogiikka pohjautuu siihen, että jokainen ihminen on vapaa tekemään oman elämänsä valinnat, joita kunnioitetaan, mutta vastuuta valinnoista ei voi paeta.  Asiantuntijat, ”auttajat” eivät voi valita nuorten puolesta, muuten ”autettavalta” viedään vapaus ja vastuu sekä vaatimus omaan ajatteluun. Nuorille on tehtävä näkyväksi mitä erilaisista valinnoista seuraa. Kaikki valinnat näkyvät tekoina – nuori siis on sitä, mitä teoillaan näyttää. Jonkun on kerrottava miltä nuoren valinnat ja sitä kautta teot näyttävät muiden silmissä ja mitä ne kertovat hänestä itsestään.

Kurtén-Vartion mielestä seurauspedagogiikan toteuttamisen avain on työvaltainen oppiminen.  Seurauspedagogiikkaa toteuttavissa tanskalaisissa kouluissa nuoret kouluttautuvat yksinkertaisiin, perusammatteihin. Ammatin hallinta antaa heille osaamista, joka avaa ovia työelämään ja sitä kautta positiiviseen yhteiskunnassa toimimiseen.  Näissä tanskalaisissa kouluissa opiskelijoilta vaaditaan paljon, usein enemmän kuin mihin he ovat tottuneet. Koulussa ollaan kiinnostuneita vain opiskelijoiden tulevaisuudesta – ei menneisyydestä.  Menneisyyttä ei voida muuttaa, mutta tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa omilla valinnoilla ja teoilla. Koulun henkilökuntaa yhdistää yhteinen toimintatapa, sillä jokaisen on toimittava pedagogiikkaan kuuluvan filosofisen ajattelutavan mukaisesti ja opiskelijan tekemät valinnat ja sen seuraukset on aina pantava käytäntöön.  Onnistuminen edellyttää myös sitä, että henkilökunta uskaltaa ottaa riskin siitä, että opiskelija voi myös epäonnistua.

Leena Heimonen, Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu, Kimmo Kekki, Ammatilliset erityisopettajat ry (AEO) ja Sonja Kurtén-Vartio

Miksei Suomessa?

Tanskassa on tehty lainsäädännöllisiä muutoksia, jotka tukevat ja mahdollistavat seurauspedagogisen toiminnan täydellisen soveltamisen. Suomen lainsäädäntö ei anna mahdollisuuksia seurauspedagogiikan täydelliseen toteuttamiseen, mutta maassamme on kuitenkin toimijoita, jotka osittain soveltavat seurapedagogisia menetelmiä.  Jens Bayn mukaan menetelmän vähäinen käyttö tuottaa vähäisiä tuloksia, suuria tuloksia voidaan saavuttaa vain seurauspedagogiikan täydellisellä soveltamisella. Seurauspedagogiikan sovellettavuus on koettu varsin vaativaksi ja rankaksi, koska jokaiseen asiaan pitää reagoida heti ja johdonmukaisesti. Myös työyhteisöltä vaaditaan paljon, kaikkien työyhteisön jäsenten on toimittava samalla tavalla, heidän on toteuttava yhtä filosofiaa ja pedagogiikkaa.

Seurauspedagogiset koulut Tanskassa

• Træningsskolens arbejdsmarkeds uddanelser = TAMU
• Kuusi yksikköä eri puolilla Tanskaa
• Noin 500 opiskelijaa/vuosi
• Käytännön ammatillista opetusta joissa filosofialla ja kasvatuksella on leijonanosa
• Hakeutuminen koulutukseen vapaaehtoista
• Koulutusajalta maksetaan minimipalkka
• Vaatimukset täysin samat kuin avoimilla työmarkkinoilla
• Henkilökunta ei moralisoi, tekee vain hyviä kysymyksiä, joihin opiskelijoiden on itse vastattava
• Opiskelija voidaan lähettää pois koulusta
• Opettajilla suuremmat valtuudet kuin Suomessa

Kenelle?

• Henkilöt joilla on lukuisia epäonnistumisia
• ”Huonoimmilla” etusija koska he tarvitsevat koulua eniten
• Vaatimuksena tahto elämänmuutokseen koulutusten, työsuhteiden, ihmissuhteiden ja sosiaalisten ongelmien ratkaisuyrityksissä

Kuinka työskentely tapahtuu käytännössä?

• Oikean työn puitteet tarjoavat areenan pedagogiselle työlle
• Henkilökunta esittää koko ajan kysymyksiä, jotka pakottavat
  

  Teemapäivää oli mahdollisuus seurata myös suorana verkkolähetyksenä.

  tilanteen arviointiin, kannanottoon ja valintoihin

• Henkilökunta tekee näkyväksi, mitä eri valinnoista seuraa
• Kaikista valinnoista seuraa aina jotain – hyvää tai huonoa
• Konfrontaatiot ovat jokapäiväisiä ja välttämättömiä
• Valintojen seuraukset on aina pantava täytäntöön
• Positiivisia asioita ei koskaan unohdeta
• Dialogin on oltava elävää ja jatkuvaa

Ensimmäiset ESOK-hankkeen tuottamat oppaat korkeakouluopiskelijoiden monenlaisuuden huomioimiseen ovat valmistuneet.

Ensimmäiset kolme opasta kertovat, miten ottaa huomioon opiskelijat, joilla on näkövamma, kuulovamma tai lukivaikeus. Kaikkiaan oppaita laaditaan kymmenkunta erilaista.