Venäjän vähäosaiset lapset

Tuula Rytkönen, ammatillinen erityisopettajaopiskelija, AOKK Jyväskylä

Tämän artikkelin tavoitteena on luoda pieni katsaus Venäjän vähäosaisten lasten elämään. Kuinka lapset ovat pärjänneet maan muuttuessa tarkoin säädellystä yhteiskunnasta kohti vapaampaa demokratiaa? Venäjän lasten olot kiinnostavat myös minua työni, lastenkodin opettajan, kautta. Onko maidemme lastensuojelussa yhtenäisyyksiä vai eroavatko ne täysin toisistaan? Aiheen ajankohtaisuus tulee myös esille näin loppu vuodesta, kun ympärillämme pyörii erilaisia keräyksiä ja kampanjoita . Useat Suomalaiset järjestöt ja yksityiset tahot suuntaavat avustukset Venäjän ja varsinkin sen lähialueiden lapsille.

Venäjällä on lähteestä riippuen 26–29 miljoonaa lasta. Venäjä on hyväksynyt YK:n Lasten oikeuksien sopimuksen vuonna 1990. Viimeisen vuosikymmenen aikana Venäjällä on kehitetty lapsia koskevaa lainsäädäntöä ja lastensuojelun palvelurakennetta. Maan korkein johto on linjannut lähivuosien yhdeksi tärkeimmistä tavoitteista lasten hyvinvoinnin parantamisen ja sosiaalialan järjestelmän uudistukset (Medvedev).

Venäjän lastensuojelu on pikkuhiljaa omaksumassa vaikutteita länsimaisista työmenetelmistä. Laitos keskeisyydestä halutaan biologisen perheen tukemiseen ja avohuollon tukitoimien kehittämiseen niin, että lasten laitossijoituksilta voitaisiin ainakin osittain välttyä (Mikkola.)  Venäjältä puuttuu vielä ennalta ehkäisevä lastensuojelun toimintamalli sekä julkisen sektorin toimiva palveluohjaus. Näin ollen perheet eivät saa tukea arjen ongelmissa tai kriisitilanteissa.  Lastensuojelutoimet käynnistyvät usein vasta, kun lapsen ja perheen tilanne on niin vaikea, että lapsi joudutaan sijoittamaan kodin ulkopuolelle. Lapsen huostaanotto merkitsee lähes poikkeuksetta vanhempainoikeuksien menettämistä tuomioistuimen päätöksellä. Huostaan otettuna sijoitetut lapset ovat yleensä sijaishuollossa aikuisuuteen saakka (Pehkonen.)

Suomalais-venäläisenä yhteistyönä on toteutettu ja toteutetaan parhaillaan useita hankkeita, joiden tavoitteena on parantaa Venäjän lasten oikeuksia ja elinoloja.  Suomalaisina kumppanina toimivat eri järjestöt, oppilaitokset, kunnat ja valtio.  Hankkeet on suunnattu pääosin Suomen lähialulle.

Hyvistä pyrkimyksistä huolimatta on vähäosaisten lasten määrä suuri. Lapsista arviolta kaksi- kolme miljoonaa voidaan luokitella vähäosaisiksi. Lasten köyhyys, huono terveys, hyväksikäyttö, vammaisuus ja laiminlyönti vanhempien taholta ovat merkittäviä riskitekijöitä lasten kasvulle ja kehitykselle. Vähäosaisista lapsista noin 800 000 on orpoja tai vailla vanhempien huolenpitoa. Varsin tavallista on, että lapsella on vanhemmat elossa, mutta he eivät millään tavoin ole mukana lapsen elämässä. Vanhemmat ovat yleensä alkoholisteja tai narkomaaneja ja käyttäytyvät lapsiaan kohtaan väkivaltaisesti. Usein lapselle ei jää muuta vaihtoehtoa kuin karata, mikäli häntä ei tätä ennen ole jo ajettu kadulle (Pelastakaa lapset ry.) Vaikka Venäjän lakien mukaan hädänalaiset lapset ovat valtion erityissuojeluksessa, joutuvat he käytännössä selviytymään ilman riittävää tukea vanhempien kyvyttömyyden tai haluttomuuden sekä sosiaalijärjestelmän puutteellisuuden takia. Nämä lapset eivät useinkaan ole edes koululaitoksen piirissä. Heidän syrjäytymisensä yhteiskunnasta alkaa nuorena ja on hyvin totaalista. Aikuisena heillä on usein sama kohtalo kuin vanhemmillaan: päihdekierre, rikollisuus, itsemurhat ja omien lasten hylkääminen Lasten heitteelle jättö kasvoi huomattavasti Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen ja orvot lapset ovat jääneet pysyväksi ilmiöksi. Perheensä laiminlyömät lapset päätyvät lastenkoteihin, kasvatuslaitoksiin, kadulle tai jopa vankiloihin. (Pyshkina.)

Lastenkodit

Laitoshoito on edelleen pääasiallisin sijaishoidon muoto. Enemmistö lastenkodeista on isoja valtiollisia lastenkoteja, joissa asuu jopa 200 lasta. Tämä johtaa kasvatuksen laitostumiseen, lasten välisiin konflikteihin, henkilökunnan uupumiseen sekä lasten oikeuksien rikkomiseen. ”Lastenkodit pyrkivät valitettavasti enemmän eristämään lapsia kuin sosiaalistamaan heitä yhteiskuntaan” (Medvedev.)

Huonokuntoiset lastenkodit ovat ylitäysiä, eikä kasvattajilla riitä aikaa huomioida jokaista lasta vaikeine ongelmineen ja tarpeineen yksilöinä. Tilanteesta kärsivät sekä lapset että lastenkotien kasvattajat, jotka haluaisivat auttaa lapsia parhaansa mukaan. Matala palkka ja epätyydyttävät työolosuhteet johtavat tilanteeseen, jossa kouluttautunut henkilökunta siirtyy yhteiskunnassa muihin tehtäviin (Pyshkina.)

Lastenkotien valtiollinen rahoitus on riittämätöntä ja satunnaista. Useat lastenkodit toimivat kansalaistoiminnan ja ulkomaisten avustusten ja hyväntekeväisyyden varassa. Henkilökunnan palkkojen ja ruoan jälkeen ei varoja juuri jää rakennusten kunnostamiseen tai lapsille tärkeän virkistystoiminnan järjestämiseen. Lastenkotien arki on monissa tapauksissa rutiininomaista ja tarjoaa lapsille virikkeitä vähän. Suomesta useat yksityiset ja järjestöt auttavat lähiseutujemme lastenkoteja. Avustuksilla pyritään lasten elämänlaadun parantamiseen tarjoamalla mm. kerho- ja harrastustoimintaa. Lahjoituksia käytetään myös lastenkotien kunnostamiseen ja tarvikkeiden ja lääkkeiden hankinaan. Järjestöt myös pyrkivät kehittämään erilaisilla hankkeilla lännessä hyväksi havaittuja menetelmiä sekä kouluttamaan lastenkotien henkilökuntaa (Pelastakaa lapset. ry.)

Katulapset

Venäjän katulasten määrää on hyvin vaikea arvioida. Eri auttajatahot pystyvät tavoittamaan vain osan lapsista ja suurin osa jää vaille minkäänlaista turvaverkkoa. Katulasten tueksi ei ole riittävää lainsäädäntöä, yhteiskunnallisia ohjelmia eikä resursseja. Katulasten avustustyötä vaikeuttaa myös se, että lasta, jolla on vanhemmat, ei voi ottaa huostaan tai hoitoon ilman hänen taustaansa ja vanhempien oikeuksiin liittyvien kysymysten selvitystä. Monilla lapsilla ei ole lainkaan henkilöllisyyspapereita. Katulapsi on juridinen väliinputoaja, jonka auttaminen vaatii laajoja toimenpiteitä (IRR/TV ry.)

Katuelämän taustalla on useimmiten jokin seuraavista syistä:

  • Toinen vanhemmista tai molemmat ovat vankeudessa. Monen lapsen katuelämä ja varkaudet ovat alkaneet, kun heidän äitinsä on vangittu, isän ollessa jo vangittuna tai alkoholisti.
  • Vanhemmat ovat alkoholisteja eivätkä kykene huolehtimaan lapsesta.
  • Vanhemmilla ei ole varaa ruokkia lasta, ja he hylkäävät hänet tai tuovat hänet ylikuormitettuun miliisin vastaanottokotiin.
  • Lapsi pakenee kodin moraalitonta ja väkivaltaista elämää. Monet lapset ovat kuvanneet kotielämäänsä mahdottomaksi.
  • Lapsi pakenee seksuaalista hyväksikäyttöä.
  • Lapsi on pakolainen sota-alueelta tai muuten levottomalta alueelta
  • Osa katulapsista on paennut valtion orpokotien väkivaltaisia oloja
  • Kadulla on myös lapsia, jotka ovat karanneet kotoaan etsimään jännitystä elämäänsä (IRR/TV ry.)

Lapset elävät kadulla, yöpyen kellareissa, putkitunneleissa, autiotaloissa ja varastoissa. Osa asuu lähes elinkelvottomassa kodissa ilman vanhempiensa huolenpitoa. Nuorimmat ovat alle kouluikäisiä. Kadulla lapset altistuvat useille sairauksille, väkivallalle ja rikolliselle elämälle. Monet katulapsista elättävät itsensä prostituutiolla. Suurimmalla osalla on vakavia päihde- ja mielenterveysongelmia.  Katulapset tarvitsevat päihde- ja muihin ongelmiinsa aivan erityistä hoitoa ja omia erityisiä turvakoteja (Mission Possible.)

Lapsivangit

Venäjän valtion virallisen tilaston mukaan vuoden 2008 alussa 62:lla alaikäisten vankileirillä oli 10 700 lasta, joiden ikä oli 14–18 vuotta. Todellisuudessa tarkkaa määrä on kuitenkin suurempi, reilu 20 000 lasta. Alaikäisistä tuomituista lähes 60 % kärsii tuomiota raskaasta rikoksesta. Tuomiot ovat yleensä usean vuoden mittaisia. Lapsivankileirien lisäksi tutkintavankeudessa arvioidaan olevan vuosittain kymmeniätuhansia lapsia. Myös vankilaa muistuttaviin suljettuihin erityiskasvatuslaitoksiin lähetetään tuntematon määrä pieniä rikoksia tehneitä lapsia. Tuomittujen lasten elinolosuhteet ovat ankeita ja epäasiallisia. Vankilaparakit ja rakennukset ovat huonokuntoisia ja kylmiä, vaatteet ja hygienia ovat puutteellista ja ruoka yksipuoleista ja ravintoköyhää. Lasten elämää voidaan kuvata yksiselitteisesti ankeaksi ja lohduttomaksi. Vapauduttuaan näiden lasten on vaikea löytää paikkansa yhteiskunnasta ja rikoksen uusimisen riski on suuri. (IRR/TV ry.)

Venäjän vähäosaisten lasten auttamiseksi on keinoja, mutta tahtoa ja resursseja tarvitaan.  Venäjän lainsäädäntö ja erilaiset kansalliset ohjelmat tulisi saada ajan tasalle ja ennen kaikkea lastensuojelun käyttöön. Sekä kansallisin että ulkomaisin varoin toteutettavat hankkeet pitää suunnata edistämään eri sosiaalialan toimijoiden yhteistyötä. Lapsia koskevassa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon venäläisten asiantuntijoiden kokemukset sekä lasten itsensä tarpeet. Venäläiset järjestöt tulisivat myös saada mukaan erilaisten lapsien oikeuksia puolustavien ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavien kansainvälisten verkostojen toimintaan. Ensisijaisesti lapset tarvitsevat konkreettista apua, kuten ruokaa, vaatteita, rahaa ja katon päänsä päälle (Pyshkina.)

Esimerkkejä Suomi-Venäjä yhteistyöhankkeista:

Pelastakaa Lasten lähialueyhteistyö tukee Luoteis-Venäjällä, erityisesti Suomeen rajoittuvissa Karjalan tasavallassa ja Leningradin alueella, kansalaisjärjestöjen ja julkishallinnon tekemää lastensuojelutyötä ja lasten tasa-arvoisuutta. Tavoitteena on edistää erityistarpeisten lasten asemaa ja kouluopetuksen järjestämistä yhteisopetuksessa muiden lasten kanssa sekä vähentää lasten syrjäytymistä. Pelastakaa Lapset toteuttaa hankkeet yhdessä paikallisten kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten kanssa.

Lastensuojelun keskusliitto yhteistyössä Venäjän viranomaisten kanssa on selvittänyt sitä, miten Venäjän lasten oikeudet toteutuvat ja vastaavat eurooppalaisia ihmisoikeusvaatimuksia. Hankkeessa on nostettu esille keskeisiä lainsäädännön ja palvelujen uudistamisen tarpeita sekä koulutettu avainasiantuntijoita ja tuettu heitä kehittämään lastensuojelunpalvelun palvelurakennetta avohuollon tukitoimien ja ennalta ehkäisyn suuntaan

Suomen lähetysseura ja Inkerin kirkko ovat aloittaneet Pietarissa kolmivuotisen lastenkotinuorten syrjäytymistä ehkäisevän hankeen, ”Elämän siiville”. Pietarista on vuokrattu kolmen huoneen ja keittiön asunto, joka toimii nuorten viikonloppukotina. Vapaa-ajan kodissa opetellaan perheenomaisessa ilmapiirissä kodin arjen askareista itsenäisesti selviytymistä.

Lopuksi

Lähteitä lukiessani ja artikkelia kirjoittaessani, oli silmiin pistävää kuinka eri lähteiden tiedot poikkesivat toisistaan. Tarkkojen lukujen löytäminen oli mahdotonta. Lasten kokonaismäärä vaihteli 46–49 miljoonan välillä! Venäläisten virallisten lähteiden mukaan ongelmia on, mutta huomattavasti pienemmässä mittakaavassa kuin mitä esimerkiksi Suomalaiset järjestöt raportoivat. Venäläisistä näkyvimmin maan lastenoloja, lastensuojelun toimintatapoja ja alanammattilaisten koulutusta kritisoivat aiheeseen perehtyneet yliopistojen asiantuntijat.

Venäjän viralliset lastensuojelun kehittämistoimenpiteet ovat oikean suuntaisia, mutta maan suuruudesta ja toimintakulttuurista johtuen, en usko lastensuojelun länsimaistumiseen ja ennen kaikkea vähäosaisten lasten elinolojen paranemiseen lähitulevaisuudessa. Niin venäläisillä kuin ulkomaisillakin avustusjärjestöillä riittää töitä. Kaikkia avun tarpeessa olevia lapsia eivät mitkään avustukset tavoita, mutta monelle niiden kautta saadaan edes jotakin.

Lähteet:

IRR TV, Medialähetysjärjestö. Venäjän ja Keski-Aasian unohdetut lapset. Viitattu 1.11.2011.http://www.irr-tv.fi/tyoalueet/venaja/prisoncamps.

Medvedev. D, 30.11.2010. Näkemyksiä maan talouden, sosiaalialan ja poliittisen järjestelmän tärkeimmistä suunnista sekä turvallisuus- ja puolustusasioista. Viitattu 30.10.2011. http://www.rusembassy.fi/Files/Poslanije2010.pdf

Mikkola. V,2008, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Venäjä kehittää lasten oikeuksia eurooppalaiseen suuntaan. Viitattu 28.10.2011. http://www.helsinki.fi/palmenia/ajankohtaista/tiedotteet.htm.

Mission Possible. Maailman pohjoisimmat katulapset — Miksi lapset joutuvat kadulle ja mikä heitä siellä kohtaa? Viitattu 1.11.2011. www.mp-net.org/…/ongelman_syyt_ja_seuraukset.htm.

Pehkonen. A, 2006. Sosiaalityön kehittämishanke Petroskoin valtion yliopistossa.  Marraskuunkolumni. Viitattu 1.11.2011.

http://www.sosiaalityontutkimuksenseura.fi/Kolumnit%202010/huhti2010.htm.

Pelastakaa lapset ry, 2011. Kansainväliset ohjelmat, Venäjä. Viitattu 29.10.2011. http://www.pelastakaalapset.fi/toiminta/kansainvaliset-ohjelmat/missa-toimimme/venaja/.

Pelastakaa lapset ry. Karjalan orpojen apuna. Sosiopaatti 1/ 2007. Viitattu 1.11.2011. http://www.uta.fi/jarjestot/interaktio/sosiopaatit/Sosiopaatti-01-07.pdf

Pyshkina, T. Katulasten määrä kasvaa Venäjällä. Tiimi 5/2003, 8-10.

3 vastausta artikkeliin Venäjän vähäosaiset lapset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>


Miksi kysytään?