Kamoon China hanke

Katja Koski, ammatillinen erityisopettajankoulutus, AOKK Jyväskylä

 

Kam´oon China –verkosto perustuu 1990 –luvulta toimineeseen Kiina –verkostoon ja se on toiminut vuodesta 2007 nykyisellä nimellä. Verkostoon kuuluu Jokilaaksojen, Jyväskylän, Keski-Pohjanmaan, Oulun seudun, Rovaniemen seudun, Omnian ja Raision seudun koulutuskuntayhtymien oppilaitoksia sekä Oy Porvoon kauppaoppilaitos – Borgå handelsläroverk Ab. Verkostoa hallinnoi Jokilaaksojen kky/Ylivieskan ammattiopisto. Verkostolla on neljä yhteistyöoppilaitosta Shanghaissa sekä useita kiinalaisia ja suomalaisia yhteistyöyrityksiä. Toiminnan painopisteinä ovat opiskelijoiden työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen, Kiinan ja Suomen välisen ammattitaitokilpailutoiminnan kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla sekä yhteistyön käynnistäminen Thaimaan kanssa. Hankkeen puitteissa on toteutettu useita opettajavaihtoja ja opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja Kiinassa, ja vierailumme aikanakin oli 10 opiskelijaa verkostosta työssäoppimisen jaksolla.

Minulla oli mahdollisuus päästä opintomatkalle vuonna 2011 tutustumaan Shanghain koulutusmaailmaan. Yhteistyökumppanit olivat Shanghai Institute of Health Science ja AiLun päivähoito. Opintomatkani tavoitteena oli tutustua Kiinan hoito- ja koulutuskulttuuriin sekä opiskelijayhteistyöhön.

Erityisopetuksen tiimoilta tutustuin sairaanhoitajaopiskelijoiden matematiikan opetukseen Shanghai Institute of Health Science opistossa. Oli hyvin mielenkiintoisaa huomata, että opettaja käytti tunneilla paljon erilaisia apuvälineitä havainnollistamaan laskujen oppimista. Heillä oli käytössä vanhat kunnon helmitaululaskimet, ”punnusvaaka”, erilaisia mittatikkuja ja mittoja sekä erilaisia materiaaleja. Opettajan haastattelussa tuli esille, että opiskelijat saavat valita oppimista tukevaa materiaalia mielensä mukaisesti. Opiskelijat, joilla on hankaluuksia oppia jotain asiaa esimerkiksi laskennassa, saavat ”tutor-opiskelijan” eli ”apuopettajan” tukijaksi.

 Shanghai Institute of Health Science

Shanghai Institute on Health ScienceShanghai Instituutin kampusalue on toiminut vuodesta 2006 ja siellä järjestetään sairaanhoidon eri erikoistumisalojen kuten hammas-, laboratorio-, optiikka- ja lääkealojen koulutusta. Opiskelijoita on yli 4000. Laajalla kampuksella on opetus- ja kansainvälisen toiminnan tilat, opiskelija-asuntolat sekä monipuoliset liikuntatilat. Opetustilat olivat moderneja ja hyvin varusteltuja mm. simulaatio-opetuksen laitteistoja. Opetushenkilöstöön kuuluu lähes 140 kokoaikaista opettajaa, joista n. 60 toimii professorinnimikkeellä, ja lisäksi opetukseen osallistuu runsaasti asiantuntijoita ja eri yrityksien ammattilaisia osa-aikaisina opettajina.Kansainvälinen toiminta on laajaa; kv-projekteja oli meneillään 26 ja pitkäaikaisia vaihto-opettajia 22 Yhdysvalloista, Britanniasta, Australiasta, Kanadasta ja Japanista. Lisäksi on opettajavaihtoja Suomen, Hollannin, Norjan, Itävallan ja Uuden-Seelannin kanssa. Kv- toimintojen talossa oli lukuisia valokuvia todentamassa myös alan suomalaisopettajien vaihdosta.Opettajien yhteistyötä välillä Kiina-Suomi

Oma ennakkokäsitykseni Kiinan kaltaisen keskusjohtoisen maan koulujärjestelmästä oli huomattavasti jäykempi, muodollisempi ja byrokraattisempi, kuin mitä käytännössä sain havaita. Tarkemmin ajatellen oppilaskeskeisyydelle on kuitenkin löydettävissä ymmärrettäviä selityksiä. Maassa jo pitkään harjoitettu yhden lapsen politiikka on nostanut lasten/nuorten arvostusta ja merkitystä perheissä, mutta varmasti myös koko yhteiskunnassa. Maan menestystekijäksi on nostettu osaaminen, jonka varaan rakennetaan kehittämällä peruskoulujärjestelmää oppilaslähtöisesti ja ottamalla avoimesti ja rohkeasti mallia muualta.

Kiinan koulumaailmasta sain enemmän tietoa haastattelemalla erästä opiskelijaa, joka kertoi esimerkiksi miten koulupukujen käyttö on muuttunut useassa koulussa vapaaehtoiseksi. Lisäksi hän kertoi kiinalalaisen koulun kestän 12 vuotta, ja se jakaantuu viisi- tai kuusivuotiseen alakouluun, kolmevuotiseen yläkouluun ja kolmevuotiseen lukioon tai ammattikouluun. Ensimmäiset yhdeksän vuotta ovat pakollisia.

Shanghain alueen yhtenäinen koulujärjestelmä koostui seuraavasti:

(Nursery: alle 3 vuotiaille, yli 50 % lapsista osallistuu)

• Kindergarten: kesto 3 vuotta, yli 90 % lapsista osallistuu – maksullinen

• Primary school: kesto 5 vuotta:  pakollinen – maksuton

• Junior secondary school: kesto 4 vuotta: pakollinen – maksuton

• Senior secondary school: kesto 3 vuotta, yli 97 % lapsista osallistuu

– Ammatillisen koulutuksen linja 40 % ikäluokasta, maksuton

– Yleissivistävän koulutuksen linja 60 % ikäluokasta, maksullinen

Opiskelijoita valmistumassa sairaanhoitajiksi

 Shanghai Institute of Health Sciencen opettaja tiedusteli minulta Suomen menestystä PISA-testeissä. Heille Shanghain uusin hieno PISA-tulos antoi koulujärjestelmälle itseluottamusta. Opettaja kertoi, että seuraava PISA-testi tulee sisältämään ongelmanratkaisutehtäviä: tunnista, ymmärrä, analysoi, ratkaise. Tässä on haastetta Shanghain kouluille. Kiinalaiset ovat enneminkin tottuneet opiskelemaan ulkoa. Erityisesti kaavioiden ja kuvien lukeminen (discontinuous text) on kiinalaisille vaikeaa. Nyt pitäisi oppia tutkivasti (inquiry-based learning). Kiinalaisen koulutuksen uusi tavoite onkin varsin samanlainen kuin Suomessakin: opettaa oppilaat löytämään ongelmia ja ratkaisemaan niitä. Verkostoituminen, yhteistyö, tiimityö, tekemällä oppiminen ovat myös uusia opittavia taitoja.

Erilaisia opetusmuotoja kokeilussa Shanghai Institute of Health Science

Vuonna 2011 oli alkamassa kolmas opetussuunnitelman uudistussykli. Se perustuu edellisen syklin kaksivuotisen arviointitutkimuksen tuloksiin. Shanghain kunnanhallitus on luvannut panostaa koulutukseen vuonna 2012 neljä prosenttia BKT:stä, ja aluehallitukset lupasivat koulutukseen 15 % budjetistaan.

AILUN PÄIVÄKOTI

Ms AiLu Yang omistaa Kiinassa lähes parikymmentä päiväkotia ja muutaman taidekoulun. Kiinalainen päiväkotikulttuuri eroaa meidän suomalaisesta kulttuurista lähinnä sääntöjen puolelta. Kiinassa lapsilla on hyvin tiukka kuri ja esimerkiksi vapaaseen leikkiin aikaa annetaan päiväkodissa 15-30 minuuttia päivässä. Muuten päiväkodin päiväjärjestys on hyvin tiukka.

Minulla oli mahdollisuus tutustua AiLun kahteen taide- ja musiikkipainotteiseen päiväkotiin. Päiväkodeissa oli tarjolla monipuolisia vaihtoehtoja lapsille esimerkiksi oma musiikkiryhmä, englanninkielinen ryhmä, taidepiiri, esiintyvä lauluryhmä. Päivän aikana lapset osallistuivat oman ryhmänsä toiminnan lisäksi jokapäiväisten asioiden harjoittamiseen kuten esimerkiksi puikoilla syönnin harjoitteluun.

Opintomatkallani oli mukana myös meidän ammattiopistomme media-assistentti, joka kuvasi erään AiLu päiväkodin päivänkulkua. Olen sen liittänyt linkiksi tähän.

http://www.youtube.com/watch?v=iN3Xkh8MZFc

Kiinalaisia lapsiaKiinalaista vaippakulttuuriaSuurin osa tapaamistani lapsista oli hyvin kiinnostunut minun vaaleudestani ja osa kokeili hiuksiani ja naureskeli puheelleni. Ailun päiväkodeissa oli myös englannin kielisiä ryhmiä, joten pääsin myös keskustelemaan osan kanssa ihan ymmärrettävästi. Tietysti elekielellä pääsin ryhmien toimintaan aika äkkiä mukaan.SHANGHAI KAUPUNKINAShanghai 上海 (suomeksi: meren yllä). Väkiluku kaupungissa 23 019 148 (vuosi 2010).Arkikielessä paikalliset käyttävät Shanghain murretta, joka on yksi wu-kiinan murteista; virallinen kieli on mandariini. Paikallinen murre ei ole ymmärrettävissä kumpaakaan suuntaan mandariinin kanssa. Murre on erottamaton osa shanghailaista identiteettiä, mutta lähes kaikki alle 50-vuotiaat shanghailaiset puhuvat myös mandariinia sujuvasti. Yleisimmät kouluissa opetetut vieraat kielet ovat englanti ja japani.Huangpu-joen varrella kohoavat pilvenpiirtäjät lyövät ensi kertaa Shanghaissa vierailevan ällikällä. Shanghai onkin Kiinan kosmopoliitti, aidosti kansainvälinen kaupunki, jonka värikäs historia, nopeatempoinen elämänrytmi ja tiuhaan vaihtuvat asukkaat pitävät kaupungin alituisessa muutoksessa. Liike-elämän lisäksi Shanghain alueella toimii Kiinan parhaimmistoon kuuluvia yliopistoja: Nanjingin yliopisto Jiangsun provinssissa, Shanghai Jiao Tong – yliopisto, Fudan ja Tongi – yliopistot Shanghaissa sekä Zhejiangin yliopisto Hangzhoun kaupungissa.Shanghai ja sen lähialueet ovat pitkään olleet suomalaisten Kiinassa toimivien yritysten tärkein sijoittumiskohde erityisesti valmistavalle teollisuudelle. Kiina ja sen lähialueet muodostavat suuren markkina-alueen konepajateollisuudelle (Kone Oy, Wärtsilä Oy, Metso Oy, ABB Oy jne.), minkä takia mm. näillä yrityksillä on täällä valmistukseen ja huoltopalveluihin liittyviä yksiköitä. Myös metsäteollisuus (Stora Enso, UPM Kymmene) on tehnyt alueelle suuria investointeja.Tutustuin opintomatkallani myös rahan arvostamiseen. Shanghain kaupungin noin neljän miljoonan kelluvan työläisen joukko ansaitsee 50-90 euroa kuukaudessa ja työskentelee 14 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. 300 euron kuukausipalkkaa pidetään erinomaisena. Katukioskista saa illallisen 50 sentillä, kun huippuravintolan illalliseen saa helposti uppoamaan rakennustyöläisen kuukausipalkan. Eriarvoisuus on mittavaa, shanghailaisten elintaso on lukujen mukaan Kiinan korkein. Isot kauppakeskukset vetivät puoleensa turisteja ja menokin oli sen tasoista, että oikein hirvitti yksin liikkua väen paljoudessa.Tällä menopelillä matka taittui Shanghain kylässä (Katja peränpitäjänä)

Shanghain tunnetuin maanmerkki on upea joenrantabulevardi Bund. Vuosisadan alun eurooppalainen arkkitehtuuri vie menneisyyteen, aikaan jolloin Shanghaita kutsuttiin Aasian Pariisiksi. Bundin vastarannalla kohoaa Shanghain maanmerkki, Oriental Pearl TV Tower, maailman kolmanneksi korkein rakennus, jonka vaaleanpunaiset pyörylät kuvaavat helmiä. Shanghai levittyy silmien eteen 468 metrin korkeudesta. Illan hämärtyessä nousin jokilaivaan, jonka kyydissä pystyin aistimaan nimensä veroiset Shanghain valot.

Jätä kommentti