Kam´oon China –verkosto perustuu 1990 –luvulta toimineeseen Kiina –verkostoon ja se on toiminut vuodesta 2007 nykyisellä nimellä. Verkostoon kuuluu Jokilaaksojen, Jyväskylän, Keski-Pohjanmaan, Oulun seudun, Rovaniemen seudun, Omnian ja Raision seudun koulutuskuntayhtymien oppilaitoksia sekä Oy Porvoon kauppaoppilaitos – Borgå handelsläroverk Ab. Verkostoa hallinnoi Jokilaaksojen kky/Ylivieskan ammattiopisto. Verkostolla on neljä yhteistyöoppilaitosta Shanghaissa sekä useita kiinalaisia ja suomalaisia yhteistyöyrityksiä. Toiminnan painopisteinä ovat opiskelijoiden työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen kehittäminen, Kiinan ja Suomen välisen ammattitaitokilpailutoiminnan kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla sekä yhteistyön käynnistäminen Thaimaan kanssa. Hankkeen puitteissa on toteutettu useita opettajavaihtoja ja opiskelijoiden työssäoppimisjaksoja Kiinassa, ja vierailumme aikanakin oli 10 opiskelijaa verkostosta työssäoppimisen jaksolla.
Minulla oli mahdollisuus päästä opintomatkalle vuonna 2011 tutustumaan Shanghain koulutusmaailmaan. Yhteistyökumppanit olivat Shanghai Institute of Health Science ja AiLun päivähoito. Opintomatkani tavoitteena oli tutustua Kiinan hoito- ja koulutuskulttuuriin sekä opiskelijayhteistyöhön.
Erityisopetuksen tiimoilta tutustuin sairaanhoitajaopiskelijoiden matematiikan opetukseen Shanghai Institute of Health Science opistossa. Oli hyvin mielenkiintoisaa huomata, että opettaja käytti tunneilla paljon erilaisia apuvälineitä havainnollistamaan laskujen oppimista. Heillä oli käytössä vanhat kunnon helmitaululaskimet, ”punnusvaaka”, erilaisia mittatikkuja ja mittoja sekä erilaisia materiaaleja. Opettajan haastattelussa tuli esille, että opiskelijat saavat valita oppimista tukevaa materiaalia mielensä mukaisesti. Opiskelijat, joilla on hankaluuksia oppia jotain asiaa esimerkiksi laskennassa, saavat ”tutor-opiskelijan” eli ”apuopettajan” tukijaksi.
Shanghai Institute of Health Science
Oma ennakkokäsitykseni Kiinan kaltaisen keskusjohtoisen maan koulujärjestelmästä oli huomattavasti jäykempi, muodollisempi ja byrokraattisempi, kuin mitä käytännössä sain havaita. Tarkemmin ajatellen oppilaskeskeisyydelle on kuitenkin löydettävissä ymmärrettäviä selityksiä. Maassa jo pitkään harjoitettu yhden lapsen politiikka on nostanut lasten/nuorten arvostusta ja merkitystä perheissä, mutta varmasti myös koko yhteiskunnassa. Maan menestystekijäksi on nostettu osaaminen, jonka varaan rakennetaan kehittämällä peruskoulujärjestelmää oppilaslähtöisesti ja ottamalla avoimesti ja rohkeasti mallia muualta.
Kiinan koulumaailmasta sain enemmän tietoa haastattelemalla erästä opiskelijaa, joka kertoi esimerkiksi miten koulupukujen käyttö on muuttunut useassa koulussa vapaaehtoiseksi. Lisäksi hän kertoi kiinalalaisen koulun kestän 12 vuotta, ja se jakaantuu viisi- tai kuusivuotiseen alakouluun, kolmevuotiseen yläkouluun ja kolmevuotiseen lukioon tai ammattikouluun. Ensimmäiset yhdeksän vuotta ovat pakollisia.
Shanghain alueen yhtenäinen koulujärjestelmä koostui seuraavasti:
(Nursery: alle 3 vuotiaille, yli 50 % lapsista osallistuu)
• Kindergarten: kesto 3 vuotta, yli 90 % lapsista osallistuu – maksullinen
• Primary school: kesto 5 vuotta: pakollinen – maksuton
• Junior secondary school: kesto 4 vuotta: pakollinen – maksuton
• Senior secondary school: kesto 3 vuotta, yli 97 % lapsista osallistuu
– Ammatillisen koulutuksen linja 40 % ikäluokasta, maksuton
– Yleissivistävän koulutuksen linja 60 % ikäluokasta, maksullinen
Shanghai Institute of Health Sciencen opettaja tiedusteli minulta Suomen menestystä PISA-testeissä. Heille Shanghain uusin hieno PISA-tulos antoi koulujärjestelmälle itseluottamusta. Opettaja kertoi, että seuraava PISA-testi tulee sisältämään ongelmanratkaisutehtäviä: tunnista, ymmärrä, analysoi, ratkaise. Tässä on haastetta Shanghain kouluille. Kiinalaiset ovat enneminkin tottuneet opiskelemaan ulkoa. Erityisesti kaavioiden ja kuvien lukeminen (discontinuous text) on kiinalaisille vaikeaa. Nyt pitäisi oppia tutkivasti (inquiry-based learning). Kiinalaisen koulutuksen uusi tavoite onkin varsin samanlainen kuin Suomessakin: opettaa oppilaat löytämään ongelmia ja ratkaisemaan niitä. Verkostoituminen, yhteistyö, tiimityö, tekemällä oppiminen ovat myös uusia opittavia taitoja.
Vuonna 2011 oli alkamassa kolmas opetussuunnitelman uudistussykli. Se perustuu edellisen syklin kaksivuotisen arviointitutkimuksen tuloksiin. Shanghain kunnanhallitus on luvannut panostaa koulutukseen vuonna 2012 neljä prosenttia BKT:stä, ja aluehallitukset lupasivat koulutukseen 15 % budjetistaan.
AILUN PÄIVÄKOTI
Ms AiLu Yang omistaa Kiinassa lähes parikymmentä päiväkotia ja muutaman taidekoulun. Kiinalainen päiväkotikulttuuri eroaa meidän suomalaisesta kulttuurista lähinnä sääntöjen puolelta. Kiinassa lapsilla on hyvin tiukka kuri ja esimerkiksi vapaaseen leikkiin aikaa annetaan päiväkodissa 15-30 minuuttia päivässä. Muuten päiväkodin päiväjärjestys on hyvin tiukka.
Minulla oli mahdollisuus tutustua AiLun kahteen taide- ja musiikkipainotteiseen päiväkotiin. Päiväkodeissa oli tarjolla monipuolisia vaihtoehtoja lapsille esimerkiksi oma musiikkiryhmä, englanninkielinen ryhmä, taidepiiri, esiintyvä lauluryhmä. Päivän aikana lapset osallistuivat oman ryhmänsä toiminnan lisäksi jokapäiväisten asioiden harjoittamiseen kuten esimerkiksi puikoilla syönnin harjoitteluun.
Opintomatkallani oli mukana myös meidän ammattiopistomme media-assistentti, joka kuvasi erään AiLu päiväkodin päivänkulkua. Olen sen liittänyt linkiksi tähän.
http://www.youtube.com/watch?v=iN3Xkh8MZFc
Shanghain tunnetuin maanmerkki on upea joenrantabulevardi Bund. Vuosisadan alun eurooppalainen arkkitehtuuri vie menneisyyteen, aikaan jolloin Shanghaita kutsuttiin Aasian Pariisiksi. Bundin vastarannalla kohoaa Shanghain maanmerkki, Oriental Pearl TV Tower, maailman kolmanneksi korkein rakennus, jonka vaaleanpunaiset pyörylät kuvaavat helmiä. Shanghai levittyy silmien eteen 468 metrin korkeudesta. Illan hämärtyessä nousin jokilaivaan, jonka kyydissä pystyin aistimaan nimensä veroiset Shanghain valot.