Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opetuksessa ja kulttuurien kohtaamisessa huomioitavia seikkoja
Petri Rönkä, Oppimistehtävä: kansainvälistyvä ammatillinen erityisopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen erityisopettajakoulutus.
Johdanto
Opetushallituksen tilastojen mukaan ammatillisessa koulutuksessa opiskeli vuonna 2008 yhteensä 13 300 vieraskielistä opiskelijaa. Myös oppisopimuskoulutuksessa vieraskielisten opiskelijoiden määrä on noussut voimakkaasti vuodesta 2005. Opetushallituksen selvityksen mukaan vieraskieliset nuoret keskeyttävät muita useammin ammatilliset opinnot. Keskeyttämisprosentti vuonna 2006 ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 14,0. Kaikkien opiskelijoiden keskeytysprosentin ollessa 9,5. Lukiossa vieraskielisten opiskelijoiden keskeytysprosentti oli 7,0 kaikki opiskelijoiden keskeytysprosentin ollessa 2,1.
Maahanmuuttajien määrä vaihtelee oppilaitoksen sijainnin mukaan. Mikäli maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ei opetusryhmissä ja koulutusohjelmissa ole runsaasti mukana, maahanmuuttajien tarpeita huomioivia opintoja on melko vaikea järjestää. Myös maahanmuuttajia kouluttavien ja opettavien omissa tiedoissa, taidoissa ja asenteissa kulttuureja kohtaan saattaa olla kehittämistä. Niinpä ammatillisen koulutuksen henkilökunnan tulisi huomioida erilaisia taustalla vaikuttavia seikkoja estääkseen maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutuksen keskeyttämisen.
Haasteena sopeutuminen
Maahanmuuttajaopetuksen tavoitteena on antaa valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä yhteiskunnassa. Jotta tavoite toteutuisin, ammatillisen oppilaitoksen opettajan ja työryhmän tulisi huomioida oppilaan taustalla vaikuttavia seikkoja. Maahanmuuttajataustainen oppilaan yksi suurimpia haasteita on sopeutuminen suomalaisen yhteiskuntaan. Oppilaan menestys ammatillisissa opinnoissa riippuu monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Opettajan tulee tiedostaa status, jolla yksilö on tullut Suomeen. Pakolaisen statuksella maahan muuttanut henkilö saattaa olla aivan erilaissa lähtökohdissa kuin vaikkapa paluumuuttajan statuksella Suomeen tullut perhe.
Maahanmuuttajataustaisen opiskelijan haasteena on sopeutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulutusjärjestelmään. Sopeutumiseen vaikuttavat yksilön ominaisuuksien lisäksi myös ikä, jolloin henkilö on tullut Suomeen. Opettajan tulee tiedostaa kielimuurin lisäksi se, että opiskelija on saattanut joutua eroon perheenjäsenistään Suomeen tullessaan. Myös yhteiskunnan ja yhteisön tasolta tullut torjunta ja epäystävällisyys voi muodostua sopeutumista haittaavaksi tekijäksi. Ryhmään kuulumisella on huomattava vaikutus ammatillisessa koulutuksessa pärjäämiseen. Teini-ikäisenä maahan muuttanut opiskelija on voinut joutua kokemaan traumaattisia asioita tai pitkäaikaista stressiä joka voi vaikuttaa esimerkiksi psyykkisinä vaikeuksina.
Oppimisesta
Suomalaisessa ammatillisessa koulutuksessa korostetaan opiskelijan itseohjautuvuutta, vastuullisuutta ja itsearviointia. Keinot ohjata omaa oppimistaan liittyvät yksilön kokemuksiin koulusta. Maahanmuuttajataustaiselta nuorelta voi puuttua kokonaan tällaiset perustaidot, jotka liittyvät oman oppimisen ohjaamiseen. Opiskelijan ja opettajan käsitykset siitä, mitä ennakkotietoja, taitoja ja kokemuksia ammatillinen koulutus vaatii saattaa erota huomattavasti toisistaan. Monissa kulttuureissa oppiminen perustuu ulkoa oppimiseen ja autoritaariseen opetukseen. Opettajan tulisi tiedostaa opiskelijan koulutuksellinen tausta ja se, millaiset perustiedot ja taidot oppilaalla on ennen ammatilliseen koulutukseen tulemista. Ammatillisessa koulutuksessa tulisikin ottaa entistä enemmän huomioon maahanmuuttajataustaisten oppilaiden perusosaamiseen liittyvät oppimisaukot. Pelkästään standardiratkaisuihin ei tulisi tyytyä, vaan maahanmuuttajataustaisen oppilaan kohdalla pyrkiä tukemaan eriyttämisen avulla yksilön oppimista.
Kielitaidosta
Maahanmuuttajataustaiset lapset oppivat puhumaan arkiasioita sujuvasti ja aidolla korostuksella suhteellisen nopeasti. Myös ammatillisessa koulutuksessa olevan nuoret voivat käyttää kieltä sujuvasti. Opettajan tulee kuitenkin huomioida se, että maahanmuuttajataustaisen nuoren tietovarasto ei välttämättä ole samanlainen kuin suomalaisen ikätoverin. Koulutukseen liittyvä ammattisanasto tai abstraktit käsitteet eivät välttämättä avaudu helposti ei suomalaisille opiskelijoille. Oman äidinkielen ylläpitäminen helpottaa myös uusien kielien oppimista sekä kaksikielisyydellä on vaikutusta myös älyllisten toimintojen kehittymiselle. Myös ammatillisessa koulutuksessa tulisi nuoria kannustaa käyttämään omaa äidinkieltään esimerkiksi perheen kanssa toimiessa.
Perheen kanssa tehtävä yhteistyö
Maahanmuuttajataustaisilla eteen se, ettei kotimaassa ollut sosioekonominen status enää päde Suomessa. Oma työllistyminen saattaa olla vanhemmille vaikeaa ja lasten menestys työelämässä voidaan nähdä tärkeäksi. Maahanmuuton motiivina on myös voinut olla toive lasten paremmasta tulevaisuudesta. Ammatillisessa koulutuksessa tulisi ymmärtää perheen merkitys eri kulttuureille. Suomalaisessa kulttuurissa korostetaan oman mielipiteen esiintuomista ja kasvatuksen tavoitteena on saada nuoret itsenäistymään. Koulutuksessa on kuitenkin huomioitava se, että joissakin kulttuureissa arvostetaan lojaalisuutta perheelle ja yhteisölle. Perheen kotoutumiselle on tärkeää se, että he saavat tutustua suomalaiseen koulujärjestelmää ja tähän yhteistyöhön voitaisiin kiinnittää enemmän huomioita myös ammatillisissa oppilaitoksissa.
Lopuksi
Maahanmuuttajataustaisia oppilaita ei pitäisi ammatillisessa opetuksessa luokitella lainkaan omaksi ryhmäkseen. Koulutushenkilöstön tulisi kiinnittää huomiota maahanmuuttajanuorten yksilöllisiin tarpeisiin. Yksilöllisten tarpeiden määrittelyssä henkilöstön tulisi huomioida maahanmuuttajanuoren aikaisempi koulutuspolku ja siihen mahdollisesti liittyvät puutteet. Lisäksi ammatillisen puolen opettajien tulisi ymmärtää maahanmuuttajaoppilaan kulttuurilliset taustat ja lähtökohdat. Oppimisprosessissa opettajan tulee ohjata nuorta oma-aloitteisuuteen ja itseohjautuvuuteen. Nämä taidot edesauttavat nuorta selviytymään myös työelämässä. Maahanmuuttajataustainen opiskelija tarvitsee varmasti tukea opintoihinsa, mutta tärkeä rooli on myös sillä, että ammatillisen koulutuksen henkilöstö edistää monikulttuurisen katsomustavan ja suvaitsevaisuuden leviämistä oppimisympäristöön.
Lähteet
Maahanmuuttajien koulutus Suomeessa – Tilannekatsaus. Raportit ja selvityksen . Opetushallitus. Raportit ja selvitykset 2011:3. Viitattu 28.1.2012 http://www.oph.fi/download/131381_Maahanmuuttajien_koulutus_Suomessa_tilannekatsaus.pdf
Monikulttuurinen ohjausverkko (MOVER). Viitattu 31.12.2012 http://www.jyu.fi/mclinic/mover/index.php
Talib, M-T. (2002). Monikultuurinen koulu. Haaste ja mahdollisuus. Kirjapaja oy, Helsinki 2002.
Spektri 2/2012.Koulutuksen puute lisää maahanmuuttajanuorten syrjäytymisvaaraa. Opetushallitus. Viitattu 30.1.2012 http://www.oph.fi/ajankohtaista/spektri-lehti/2011_2/103/koulutuksen_puute_lisaa_maahanmuuttajanuorten_syrjaytymisvaaraa