Yksilölliset opintopolut haasteena

Oppimisympäristön suunnittelu tulisi lähteä opiskelijan omasta näkökulmasta. Mielestämme opiskelijan henkilökohtaisia valintoja olisi hyödynnettävä nykyistä enemmän. Tämä tukee ammattiosaamisen kehitystä ja työelämän valmiuksia ja antaa mahdollisuuden oppimisympäristöjen laajenemiseen. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden huomioiminen eri oppimisympäristöissä on tärkeää ja näin voidaan opetus toteuttaa inklusiivisesti. Opintojen ohjaukseen, ammatilliseen opetukseen ja oppimisympäristöön liittyvät haasteet ovat olleet pitkään kehittämisen kohteena. Yksilölliset polut mahdollistavat tämän toimintatavan ja antavat mielekkyyttä opiskeluun.

Tämän kehittämistyön tarkoituksena on saattaa näkyväksi opiskelijan ohjauksen mahdollisuudet Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolla (SAMIssa). Olemme ottaneet tarkastelun kohteeksi vähän ”piilossa” olevat SAMIn polut avattavaksi. Tavoitteen on saada SAMI – tasoiset  polut näkyväksi oppilaitoksen nettisivulle. Toisena tavoitteena on avata HOPS ja HOJKS – prosessi kuvaukset työkaluksi opetushenkilöstölle. Nämä työkalut mahdollistavat henkilökohtaisen ja yksilöllisen ohjauksen antaen lisäarvoa opiskelijalle ja ohjaajalle. Toiveena on myös, että näistä saadaan työkalu arkeen ja ohjaukseen. ”Testataan ja levitetään hyviä käytänteitä yhdessä”.

Miten idea syntyi?

Perehdyimme ammattiopiston strategiaan 2013-2016. Tarkastelun kohteena oli palvelutuotannon strategiset linjaukset palvelu- ja kulttuurialalla. Painopisteistä nousi yksi tärkeä tavoite ”osaamisen suuntaaminen yksilöllisten opintopolkujen kautta klusterirakenteen mahdollisuudet hyödyntäen”. (SAMI:n Ammattiopisto strategia 2013-2016, 16).

Opettajan työssä olemme havainneet erilaisia ohjaukseen liittyviä kehittämiskohteita, joita voisi enemmän hyödyntää arjessa mm. yksilölliset polut, HOPS- ja HOJKS – prosessit käytännössä.

 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteet

Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelijalla on tutkinnon suoritettuaan laaja-alainen alan perusammattitaito ja koulutusohjelman mukainen erityisosaaminen. Lisäksi tavoitteena on tukea opiskelijoiden kehittymistä hyviksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi, tukea elinikäistä oppimista ja antaa tarpeellisia tietoja ja taitoja jatko-opintoihin, harrastuksiin ja persoonallisuuden kehittämiseen. (Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 2013, 21).

”Opinto-ohjauksen ja opiskelijahuollon ennakoivien ja nykyistä yksilöllisempien toimintamallien kehittäminen, koko tutkinnon suorittamista tukevien pedagogisten ratkaisujen, ohjauskäytänteiden ja toimintamallien kehittäminen, sekä erilaisten työvaltaisten oppimisympäristöjen ja –mahdollisuuksien tarjoaminen vähentävät keskeyttämistä ja tehostavat läpäisyä” .(Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa, 2014, 5.)

Ohjaus tukee elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien toteutumista tarjoamalla yksilöille tietoja ja taitoja, joiden avulla he voivat tehdä elämänkulkuunsa, henkilökohtaiseen kehittymiseensä, koulutukseensa ja uraansa liittyviä päätöksiä. Kun oppimis- ja kehittymismahdollisuudet ovat yhä moninaisempia, on laadukkaalla ohjauksella on suuri merkitys onnistuneiden päätösten ja valintojen tekemisessä. (Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet, 2011, 28.)

 Yksilölliset opintopolut SAMI:ssa

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa opiskelijalle annetaan mahdollisuus valita erilaisia yksilöllisiä opintopolkuja koulutuksen aikana. Opiskelijan opintopolku muodostuu opiskelijan omien tavoitteiden, aikaisemman koulutuksen tai työuran pohjalta. Polut toteuttavat ura­ohjausta ja mahdollistavat opiskelijan etenemisen henkilö­kohtaisella tavalla työelämään ja jatko-opintoihin.

Opiskelijan yksilöllinen opintopolku määritetään tarkemmin opiskelijan henkilökohtaisessa opintosuunnitelmassa (HOPS), jota päivitetään koko koulutuksen ajan. (Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman yhteinen osa 2014, 26.)

 Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS)

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tukee opiskelijan urasuunnittelua ja kehittää hänen valmiuksiaan itsearvioinnissa. Tämä perustuu opiskelijan omaan opiskelunsuunnitteluun, yksilöllisiin valintoihin (polut), opinnoissa etenemiseen ja oman oppimisen arviointiin. Laadinnassa huomioidaan erilaiset oppimistyylit ja tavoitteet.

Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS)

 Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan yksilölliset tarpeet huomioidaan henkilökohtaisessa opiskelusuunnitelmassa. Opiskelun etenemisen avuksi suunnitellaan erityisen tuen tarve. Erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille turvataan tasapuoliset mahdollisuudet opinnoissa. Opiskelijoilla on mahdollisuus osoittaa osaamisensa monipuolisin ja vaihtelevien tavoin yksilölliset menetelmät huomioiden.

Mitä tehtiin?

 Työryhmä

Kehittämistyön idean jälkeen kokoonnuimme erilaisissa työryhmissä mm. opiskelija- ohjaajakoordinaattori, erityisopetuksen koordinaattori, eri alojen koulutuspäälliköt, tutkintokoordinaattori, markkinointiassistentti, kehittämiskoordinaattori ja apulaisrehtori. Tämän ryhmän kanssa pohdittiin yhdessä ja erikseen polkuajattelua SAMISSA ja siihen liittyen HOPS ja HOJKS – prosessin kirkastamista työkaluksi arkeen. Totesimme jo heti alkuun, että kehittämistyölle oli tarvetta.

Yksilöllisten opintopolkujen kehittäminen

Koulutuksen aikana opiskelijalla on mahdollisuus valita kahdeksasta erilaisesta polusta itselleen sopivin vaihtoehto. SAMI tasoiset vaihtoehtopolut ovat: perus-, työssäoppimis-, ammatti + lukio-, taitaja-, yrittäjä, kansainvälinen-, moniosaaja-, ja kilpaurheilupolku. Työryhmässä keskustelut osoittivat, että olemassa olevat opintopolut vaativat avaamista ja päivitystä. Päivitetty versio annettiin tarkasteltavaksi myös opiskelijoille, jotka antoivat oman näkökulman polkujen kehittämiselle. Tarvittavat muutokset tehtiin ja hyväksyttiin oppilaitostasoisesti, näistä tehtiin demoversio nettiin. Näin kahdeksasta polusta saatiin visualisoitu verkkosivu samiedu.fi netti sivuille. Tämä sivusto avataan elokuussa 2014 käyttöön. (http://www.samiedu.fi/nuoret/opintopolut). Sivuston tarkoitus on saada koulutukseen näkyvyyttä, sekä markkinoida eri vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia koulutuksen aikana.

Toiminta- ja laatujärjestelmän HOPS ja HOJKS

Polkuajatteluun liittyy kiinteästi HOPS- ja HOJKS -prosessit, niiden ymmärtäminen ja liittäminen käytäntöön. Tämän seurauksena osallistuimme työryhmän työskentelyyn, jossa yhtenä jäsenenä olimme suunnittelemassa ja toteuttamassa tulevaan toiminta- ja laatujärjestelmään (IMS) prosessin kuvauksia. Taulukoissa kuvataan HOPS- ja HOJKS -prosessin eteneminen, jossa ohjaushenkilöiden toiminta eri vaiheissa konkretisoituu. Prosessikaaviossa on kuvattu eri toimijoiden tehtävät ja vastuut. Kaaviot ovat työvälineitä joiden avulla voidaan visualisoida koko organisaation eri toimintaprosessit. Näin voidaan kuvata työnkulku- ohjausprosessit yksityiskohtaisesti. Koko organisaatio prosessit kuvataan hierarkisesti ylhäältä alas, nämä kytkeytyy tiiviisti toisiinsa.  Kuvausten tarkoituksena on ohjeistaa ja yhtenäistää arjen toimintaa opetus- ja ohjaustyössä. Prosessikaaviot siirretään SAMI nettiin elokuussa 2014. (Liite 1.)

 Viitekehys

Teoreettisena viitekehyksenä olemme käyttäneet kognitiivista ja konstruktiivista ohjausteoriaa.

Ohjausteoriat muodostavat perustan, jolle yksittäinen opinto-ohjaaja rakentaa oman, toimintaympäristöönsä ja ohjattaviensa tarpeisiin soveltuvan käyttöteoriansa.

Kognitiivisessa traditoissa huomio kiinnittyy yksilön havaitsemis-, tiedonkäsittely- ja päätöksentekoprosesseihin. Ohjausteoriana se auttaa ohjattavaa yhdessä ohjattavan kanssa tulemaan tietoiseksi valinta-, päätöksenteko- ja ongelmanratkaisutilanteissa kulloinkin tarjolla olevista vaihtoehdoista. (Lerkkanen, J. 20.11.2013.)

Ohjaussuunnitelma voidaan havainnollistaa urasuunnittelupyramidin avulla. Urasuunnittelu -/ valintapyramidi pohjautuu kognitiiviseen informaatioteoriaan, jonka mukaan kykyjen ja mahdollisuuksien arvioimiseen vaikuttaa oma sisäinen keskustelu (dialogi). Pyramidin kuvataan tiedollisten sisältöjen alue 1. Itsetuntemus ja mahdollisuudet mm. koulutus – ja ammattitietämys. 2. Päätöksentekotaitojen alue. 3. Metataidot mm. itseymmärrys, itsesäätely ja toiminnan ohjaus. (Sampson,J.P. 20.2.2014.)

Konstruktiivisen lähestymistavan mukaan ohjattava on itsensä paras asiantuntija, joka ohjaajan kanssa yhteistyössä rakentaa tarkoituksen mukaista päätöstä, valintaa, ratkaisua tai uraa. (Lerkkanen, J. 20.11.2013.)

Urataitojen soveltaminen luo henkilökohtaisen voiman tai vallan tunteen, tämä tuntuu kahdella tasolla. Ihminen saa voimaa nähdessään nykyhetkessä vaikuttavien esteiden tai tavoitteiden saavuttamista estävien tapojen yli ja kykenee aloittamaan uusien polkujen rakentamisprosessin. Tietoisuuden ja itseluottamuksen kasvaessa ihminen voi helpommin kuvitella mielessään uusia etenemissuuntia ja valvoa omia ponnistelujaan. (Amundson, E. 2005,16.)

Opetus- ja ohjaussuunnitelmien toimivuuden ja toteuttamisen takaa henkilökunnan kanssa yhdessä tekemä suunnittelutyö. Ohjaustoiminnan tavoitteena on vastata opiskelijoiden yksilöllisiin ohjaustarpeisiin. Ohjauksen toteuttamisen lähtökohtana on usein opintopolun käsite, jonka mukaan opiskelijalla on erilaiset ohjaustarpeet opintojensa eri vaiheissa. (Kasurinen, H.2004,42.)

 Pohdinta

Hankkeen myötä olemme yhtenä olleet toteuttamassa myös SAMIN strategisia linjauksia mm. opintopoluista, jossa painopisteenä on asetettu” henkilökohtaistettujen opintopolkujen käyttöönottoa monipuolistetaan ja luodaan uusia oppimismuotoja ja opintopolkuja todellisten tarpeiden pohjalta ja tarkistetaan polkuprosessit ” (SAMI:n Ammattiopisto strategia 2013-2016, 10).

Oppimiskulttuurin muuttumisen myötä meidän tulee tiedostaa erilaiset oppimisympäristöt ja ottaa erilaiset toimintatavat käytäntöön. Opiskelijaa ohjataan suunnitelmallisuuteen, tietoiseksi omasta koulutuksen mahdollisuuksista, vastuun ottamiseen koulutuksesta. Tämän kautta myös opiskelusuunnitelma saadaan henkilökohtaisemmaksi.

Näistä ”työkalusta” hyötyvät mm. opettajat, opiskelijat, opinto-ohjaajat, erityisopettajat ja muut opetuksen kanssa yhteistyötä tekevät tahot. Polut vaikuttavat koulutuksen laatuun, vetovoimaisuuteen ja vaikuttavuuteen. Oppilaitos voi polkuajattelun kautta markkinoida ja mainostaa SAMIn opetustoimintaa ja opintojen valinnaisuutta. Valinnaisuuden ja polkuajattelun kautta voidaan vaikuttaa myös tuloksellisuuteen. Laatu- ja toimintajärjestelmä tulee opetushenkilöstön käyttöön ja sen myötä laadukas opetus – ja ohjaustyö voi toteutua käytännössä. Koulutuksen järjestäjän tulos paranee, keskeyttäminen vähenee ja läpäisy tehostuu.

Opiskelijalle tulevien polkuvaihtoehtojen kautta annetaan valinnan mahdollisuus oman opintopolun suunnitteluun ja näin valinnoista tehdään joustavia, joka auttaa päätöksenteossa sekä urasuunnittelussa.

Eri työryhmissä toimiminen on antanut meille uusia mahdollisuuksia. Olemme saaneet toimia sosiokonstruktiivisesti ratkaisukeskeisessä avoimessa toimintaympäristössä yhteistyössä. Tämän työn myötä meidän näkökulmamme sekä ohjaukseen, että erityiseen tukeen on avautunut. HOPS- ja HOJKS -kuvaukset ovat selkiytyneet ja tarvittava tieto antaa näkökulmia tulevaisuuden ohjaukseen.

Lopuksi

Mistä on onnistunut opettaja arkensa rakentanut?  ”Keitto” arjen haasteisiin:

Oman painon verran Asennetta
Riittävästi Taustatyötä
Yhdessä sovittuja Tavoitteita
Jatkuvaa Vuoropuhelua, opetuksen yksilöllistämistä, tilannetajua, moni   ammatillisuutta, oman ammatillisuuden pohdintaa.
Minä, sinä, hän Me kaikki tarvitsemme osallisuutta, hyväksyntää ja   turvallisuuden tunteen sekä ryhmän tai yhteisön, johon kuulua.

Lähde: Arjen avaimia. Piha ja Pynnönen 2007. OPH.

Käsitteet:

HOJKS = Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma, joka sisältää henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS)

HOPS = Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka sisältää opiskelijan opintojen etenemisen suunnitelman.

IMS = Toiminta- ja laatujärjestelmä organisaatiossa.

Inkluusio = sulautuminen, kuuluminen johonkin, ajattelu – ja toimintamalli, jossa perustana on ihmisten välinen tasavertaisuus (integrointi)

Inklluusio tarkoittaa myös sitä että, koulua käydään yhdessä, yhteinen opetus on järjestetty oppilaiden yksilöllisten edellytysten mukaisesti ja jokainen opiskelija kuin henkilökunnan jäsenkin tuntee olevansa hyväksytty ja arvostettu kouluyhteisössä. (http://www.edu.fi/erityinen tuki/yhteinen koulu kaikille.)

Integraatio = kokonaistuminen, eheytyminen, yhteenkuuluvan kokonaisuuden muodostaminen, kokonaisvaltaisuus. Yhdessä toimiminen ja tuki.

Klusteri = Tarkoittaa erilaisten koulutusalojen muodostamaa kokonaisuutta, jossa osapuolet ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Saminetti = Ammatti- ja aikuisopiston sisäinen sähköinen verkko

kuvio 1

 

 

Taulukko 1.  IMS – prosessikaavio. HOPS –prosessin kuvaus

kuvio2

 

 

Taulukko 2.  IMS – prosessikaavio. HOJKS –prosessin kuvaus.

 

LÄHTEET

  • Amundson, E. Aktiivien ohjaus. Psykologinen kustannus Oy. Juva:2005.
  • Edu.fi. 2014. http://www.edu.fi/erityinen_tuki/yhteinen_koulu_kaikille. Viitattu 12.6.2014.
  • Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet. Opetus- ja kulttuuriministeriö, 2011. Viitattu 12.6.2014. http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2011/liitteet/tr15.pdf?lang=fi
  • Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto.  Ammattiopistostrategia. 2013-2016.
  • Itä-Savon koulutuskuntayhtymä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto.  Koulutuksen järjestäjän yhteinen osa. 2014.
  • Sampson, J. P., Jr. Advanced Application of the cognitive information processing approach the career choice. Luentomateriaali 20.2.2014. JAMK.
  • Kasurinen, H. 2004. Ohjausta opintoihin ja elämään. Helsinki: Opetushallitus.
  • Lerkkanen, J. Urahallinta ja päätöksentekotaidot. Luentomateriaali 20.11.2013. JAMK.
  • Piha, L., Pynnönen,P. 2007. Arjen avaimia. Helsinki: Opetushallitus.

Kirjoittajat: Päivi Kapanen, opinto-ohjaajankoulutus ja Riitta Sairanen, erityisopettajankoulutus, JAMK, AOKK.