Ohjaus ja varhainen puuttuminen opiskelun tukena ammattikorkeakoulussa

Opintojen sujuva eteneminen ja opiskelijan määräajassa valmistuminen ovat tärkeitä sekä opiskelijan että ammattikorkeakoulun kannalta. Valtakunnallisesti tarkasteltuna määräajassa eli 3,5 vuoden kuluttua opintojen alkamisesta valmistuu alle kolmas osa opiskelijoista. Syitä opintojen viivästymisen ja opintojen keskeyttämiseen on monia. Ongelmiin on pikku hiljaa alettu reagoida monestakin syystä. Opiskelijat halutaan nopeasti työelämään, opintotukikuukausien määrää on vähennetty ja ammattikorkeakoulujen rahoitus perustuu suoritustahtia painottaviin mittareihin. (Nelimarkka, Soive & Ursin 2014, 59.) Paineita tilanteeseen puuttumiseen aiheuttavat myös Bolognan prosessin tavoitteet sekä opetus- ja kulttuuriministeriön laatima kehittämissuunnitelma, koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016, jotka velvoittavat panostamaan opintojen etenemisen tukemiseen ja ohjauksen lisäämiseen.

Moni ammattikorkeakoulu on lähtenyt kehittämään läpi opintojen tapahtuvaa ohjausta ja varhaisen tuen malleja. Oppilaitoksiin on laadittu ohjaus- ja opiskeluhyvinvointisuunnitelmia, joissa kuvataan ohjausprosessit ja moniammatillisen ohjaushenkilöstön tehtävät. Tärkeässä osassa opiskelijan opintojen etenemisessä on opiskelijan opiskelukyky, johon pyritään ohjaustoimin vaikuttamaan. Eri osa-alueiden tulee olla kunnossa, jotta opiskelijan opinnot etenevät. Ohjausta annetaan kaikille opiskelijoille. Erityishuomio kiinnitetään erityistä tukea vaativien opiskelijoiden opintojen etenemiseen, ryhmäytymiseen ja opiskelun tukemiseen varhaisessa vaiheessa opintoja.

Kehittämistehtävän tavoitteet ja toteutus

Erityisopettajaopintoihini liittyvän kehittämistehtävän tavoitteena oli selvittää, mitkä ovat keskeisimmät seikat, jotka vaikuttavat opintojen viivästymiseen ja opintojen keskeyttämiseen yleensä korkeakouluopinnoissa sekä etsiä keinoja, joilla opiskelijoiden opiskelua ja erityisesti erityistä tukea vaativien opiskelijoiden opintojen etenemistä, sujuvaa ja tavoitteellista oppimista sekä henkilökohtaista ja ammatilliseksi asiantuntijaksi kasvua voidaan tukea. Lisäksi tavoitteenani oli miettiä, miten ohjausta ja varhaisen tuen käyttöön ottoa voidaan tehostaa omalla koulutusalamme.

Opettajan työssäni olen vuosien aikana kohdannut tilanteita, joissa opiskelijan opinnot eivät etene ja valmistuminen viivästyy. Erityisopettajaopintojen myötä kiinnostukseni selvittää asiaa ja pohtia keinoja opintojen tukemiseen on lisääntynyt. Kehittämistehtävää tehdessäni tutustuin useisiin aihetta käsitteleviin tutkimuksiin, ohjaus- ja opiskeluhyvinvointisuunnitelmiin, lainsäädäntöön ja asiakirjoihin, haastattelin asiantuntijoita ja hyödynsin omassa työssäni kokemiani asioita. Tätä kautta pyrin luomaan kokonaiskuvan ohjauksen ja varhaisen tuen merkityksestä opintojen etenemisessä kaikkien opiskelijoiden opinnoissa, mutta erityisesti niiden, joilla on erityisen tuen tarve.

Opiskelu ammattikorkeakoulussa

Muutokset aloittavan korkeakouluopiskelijan elämässä ovat isoja. Uusi opiskelupaikkakunta voi olla kaukana kotipaikkakunnalta, joka edellyttää pois muuttoa kotoa. Samalla nuori käy läpi aikuistumis- ja itsenäistymisprosessia. Ammattikorkeakouluopiskelijoista 49 prosenttia muuttaa opintojen perässä uudelle paikkakunnalle. (Kettunen & Villa 2013, 26.) Opiskelu kohti ammattia tuo mukanaan omat muutokset ja paineet. Opiskelijan on osattava tehdä itsenäisiä valintoja ja suunnitella opintojaan ja ajankäyttöä. Opiskelija tarvitsee kognitiivisia taitoja, luovaa ajattelua ja tiedonkäsittelyä. Tämä kaikki vaatii nuorelta paljon voimavaroja. Jos opiskelijalla on masentuneisuutta, univajetta, huonot opiskeluolosuhteet tai ristiriitoja, nämä taidot saattavat häiriintyä ja opiskelu kärsii. (Kunttu 2009, 24.)

Aikuisopiskelijalla on taustansa, jonka päälle hän rakentaa uutta osaamista. Opiskelija joutuu miettimään omaa jaksamistaan, opintojen sovittamista työ- ja perhe-elämään, omaa osaamistaan ja omaa pärjäämistään opinnoissa. Aikuisena omaehtoisesti opiskelemaan lähtenyt on usein motivoitunut, mutta edellä mainitut asiat voivat vaikuttaa opintojen viivästymiseen tai keskeyttämiseen. (Putkuri 2003, 21–22.)

Hyvin monissa tätä kehittämistehtävää varten tutustumissani tutkimuksissa ja muissa lähteissä opintojen viivästymisen syiksi nousivat työssäkäynti, heikko opiskelumotivaatio, ajankäytön ongelmat, henkilökohtaiset syyt (mm. parisuhdeongelmat, sairastuminen ja liiallinen itsekriittisyys), kurssiaikataulujen joustamattomuus, opintojen työläys ja epävarmuus opintoalan mielekkyydestä. Korkeakouluopiskelijoiden terveyskyselyn mukaan psyykkisiä vaikeuksia on 28 %:lla opiskelijoista. Yleisimpiä ongelmia ovat jatkuva ylirasituksen kokeminen, itsensä kokeminen onnettomaksi ja masentuneeksi ja valvominen huolien takia. (Kunttu & Pesonen 2013, 44–45; Salovaara-Pitkänen 2015.)

Opetukseen ja ohjaukseen liittyvät asiat liittyvät usein opiskelijoiden kokemaan opiskelustressiin. Stressiä voivat aiheuttaa muun muassa: tentit, arvioinnit, ajan puute ja asioiden paljous, palautteen riittämättömyys ja vaatimukset. (Kunttu 2009, 22.) Lisäksi Vihuri (2011) mainitsee ongelmat opinnäytetyön kanssa, laiskuuden ja kiireettömyyden valmistumisessa.

Opinto-aikojen pidentymiseen ja korkeaan valmistumisikään vaikuttavat myös opiskelupaikkojen ja koulutusalojen vaihdokset. (Kettunen & Villa 2013, 28–38; Vieno & Saari 2013, 77.) Opintoaikojen pidentymistä on pyritty hillitsemään uusilla säädöksillä. Esimerkiksi opiskelupaikan vastaanottoa ei voi enää siirtää kuin pakottavista syistä. Lisäksi opintoaikoihin on tullut tiukennuksia, opintotukikuukausien määrä on karsittu ja opintotukeen on tehty rajauksia. Osa opiskelijoista kokee nämä säädökset ahdistavina ja tulevaisuus näyttäytyy epävarmana. (Kangas 2015, 5.)

Opiskelijavalinnan sujuvuutta ja korkeakouluopintoihin sijoittumista on parannettu ottamalla käyttöön korkeakoulujen yhteinen sähköinen haku- ja valintajärjestelmä. Uudistuksen tarkoituksena on helpottaa valintatilannetta ja parantaa koulutustarjontaan liittyvän tiedon saatavuutta, vähentämällä hakukohteiden määrä ja siirtymällä laajempiin valintakokonaisuuksiin. Kehittämissuunnitelma velvoittaa korkeakoulut nostamaan opetuksen ja ohjauksen tasoa ja parantamaan tutkintojen läpäisyä. Kaikille opiskelijoille on turvattava yhdenvertaiset koulutusedellytykset. (Opetus- ja kulttuuriministeriö 2011, 30.)

Erityisen tuen tarve ammattikorkeakoulussa

Korkeakouluopiskelijoiden terveyskyselyn mukaan viidellä prosentilla opiskelijoista on psykologin, puheterapeutin, erityisopettajan tai lääkärin toteama oppimisvaikeus, oppimiseen vaikuttava sairaus tai vamma. Yleisimmin nämä ovat lukivaikeuksia. (Kunttu & Pesonen 2013, 81.)

Erityistä tukea tarvitsevilla opiskelijoilla on mahdollisuus kohtuullisiin erityisjärjestelyihin. Opiskelijan tuen tarve voi liittyä esimerkiksi lukemiseen, kirjoittamiseen tai muuhun oppimiseen liittyvään vaikeuteen, fyysiseen tai psyykkiseen sairauteen, vammaan, psyykkiseen uupumiseen, elämäntilanteeseen tai opiskelijan erilaiseen kieli- ja kulttuuritaustaan (Karelia-ammattikorkeakoulu 2015a.)

Esimerkkejä tuesta voivat olla opintojen suorittaminen hitaammassa aikataulussa, tukiopetus, apuvälineiden käyttö, viestinnän opettajan lisäresurssi esimerkiksi opinnäytetyön ohjauksessa, vaihtoehtoiset suoritustavat, tenttijärjestelyt tai lisäaika kotitehtävien suorittamiseen. Nämä eivät kuitenkaan tarkoita opintojaksojen vaatimustason madaltamista (Karelia-ammattikorkeakoulu 2014.)

Ammattikorkeakoulun opiskelijoille tarjoama ohjaus ja tuki

Lainsäädäntö ei yksityiskohtaisesti määrittele, miten ohjausta annetaan, eikä korkeakouluilla ole velvoitetta laatia esimerkiksi erityisopetussuunnitelmia kuten ammattiopistoissa. Lisäksi emme myöskään saa erillistä rahoitusta erityistä tukea vaativien opiskelijoiden kouluttamiseen.

Kaikki opiskelijat riippumatta siitä etenevätkö opinnot suunnitellusti vai eivät, tarvitsevat ohjausta asiantuntijuutena kasvamiseen ja koulutus- ja uravalintojen toteuttamiseen. Oppilaitoksilta odotetaan ohjauksellisia keinoja sekä varhaisen puuttumisen näkökulmasta että ennaltaehkäisevästi. Erityisesti ensimmäisen vuoden merkitys on ratkaiseva opintojen onnistuneelle käynnistymiselle ja opintoihin kiinnittymiseen. Opintoihin tulisi lisätä myös joustavuutta ja vaihtoehtoisia opintopolkuja. (Korhonen & Rautopuro 2012, 118–120.)

Suomen ylioppilaskuntien liiton Kyky-hankkeessa annettiin opiskelukykysuosituksia yliopistoille, jotka soveltuvat myös ammattikorkeakouluihin. Opiskelukyvyn edistäminen tulisi olla suunnitelmallista ja organisoitua koko organisaatiossa ja sen kaikissa yhteisöissä, opiskelutaitojen ja opiskelukunnon edistäminen kuuluvat opintoihin, opiskelu on esteetöntä ja opiskelijoiden erilaiset tarpeet huomioidaan, opiskelijoita arvostetaan, kannustetaan aktiivisuuteen ja heidän vaikutusmahdollisuuksiaan edistetään. Tukea, kannustusta ja ohjausta annetaan koko opintojen ajan, työelämävalmiuksia ja työelämään siirtymistä tuetaan ja yhteisöllisyyttä edistetään. (Kujala 2009, 17.)

Opinto-ohjauksen ja opiskeluhyvinvointiasioiden kirjaaminen oppilaitoksen strategiaan on tuonut niistä tärkeitä kehittämiskohteita. Ohjauksellisesti tärkeää on varhaisen tuen ja läheisyyden periaate. Varhaisen tuen mallia (VARTU) on Karelia-ammattikorkeakoulussa lähdetty kehittämään vuonna 2011. Keskeisimpinä asioina tässä ovat keskeyttämisten vähentäminen ja sujuvan oppimisen edistäminen. VARTUN toimintamalli on kuvattu ohjaus- ja opiskeluhyvinvointisuunnitelmassa. Suunnitelmassa määritellään opinto-ohjaukseen, opiskelijoiden hyvinvoinnin tukemiseen liittyvät tavoitteet, toimintatavat ja eri toimijoiden roolit (Karelia-ammattikorkeakoulu 2015b, 1; Kurula & Auvinen 2014; Kurula & Penttinen 2015, 61–65.)

Aikaisemmasta jälkikäteen tapahtuvasta isojen ja monimutkaisten ongelmien selvittämisestä on siirrytty ennakoivaan toimintaan eli varhaiseen tukeen. Uudessa mallissa on tärkeää, että henkilökunta tuntee opiskelijat ja tietää, miten opinnot etenevät. Opiskelijoilla tulee olla tunne, että heistä välitetään. VARTUn toimintamalliin kuuluu myös puheeksi ottaminen. Tukea ja apua annetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, ja samalla etsitään kullekin opiskelijalle sopiva tuen malli. Ohjauksen suunnittelussa huomioidaan erikseen aikuisopiskelijoiden, erilaisten oppijoiden ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevien opiskelijoiden ohjaus tarpeet. Tukea voidaan antaa henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimiseen, opiskelutekniikkaan, erilaisten suoritustapojen järjestämiseen, kielten ja matemaattisten aineiden tukikursseihin, kuraattorin apuun taloudellisten asioiden järjestelyssä tai terveydenhoitajien opiskeluhyvinvointiin liittyvään tukeen. (Karelia-ammattikorkeakoulu 2015b, 1; Kurula & Auvinen 2014, 8.)

Opiskelijan tukena ovat opintojen aikana myös opinto-ohjaaja, opettajatuutorit, VIP-opiskelijat, opiskelijatuutorit, opettajat ja opintokuraattori. Opiskelijalla on oikeus henkilökohtaisiin keskusteluihin opinto-ohjaajan ja opettajatuutorin kanssa. Keskustelujen avulla tuetaan opiskelijan itseohjautuvuutta, seurataan opiskelijan opiskelupolun toteutumista sekä opintojen etenemistä. (Karelia-ammattikorkeakoulu 2015a & 2015b.)

VARTU-mallin mukaisesti jokaisella oppilaitoksen toimijalla on tärkeä merkitys opiskelijan opintojen etenemisessä. Tehdyt toimenpiteet ovat vähentäneet keskeyttämisten määrää yli 40 % aiempiin vuosiin verrattuna. Opintotuen takaisin perintään liittyvien selvityspyyntöjen määrä on vähentynyt 50 % viimeisen kahden vuoden aikana ja Yli 55 op vuodessa suorittaneiden määrä on kasvanut yli 20 %. (Kurula & Auvinen 2014, 8.)

Lopuksi

Kehittämistehtävän myötä on tullut vahva käsitys siitä, että läpi opintojen kestävällä osin kaikille opiskelijoille tarkoitetulla tuella ja ohjauksella on iso merkitys opintojen etenemisessä. Ohjaukseen on alettu panostamaan voimakkaammin vasta viimeisten vuosien aikana. Jo 2000-luvun alussa tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että opiskelijat toivovat saavansa enemmän ohjausta. Toki ohjausta on ollut korkeakouluissa aiemminkin, mutta se ei ole ollut läpi opintojen kestävää ja niin etukäteispainotteita, kun sen tänä päivänä tulisi olla.

Tukea opintojen etenemiseen on ryhdytty antamaan monella tavalla. Pekosen (2010, 50–51) tutkimuksen mukaan yliopisto-opiskelijat pitävät hyvinä ohjaus- ja tukikäynteinä opintojen alkuvaiheen tuutorointia ja HOPS-ohjausta, joiden avulla opiskelija inklusoituu opiskeluyhteisöön. Koulutusohjelman tuella ja yhteisöllisyydellä on myös merkitystä opiskelijan opintojen sujumisen kannalta. Myös opiskelijatovereiden ja perheen tukea pidetään tärkeänä. Tietoteknisiä laitteista ja -ohjelmista ja verkkototeutustavoista koettiin olevan hyötyä. Henkilökohtaisen ohjauksen mahdollisuutta pidettiin tärkeänä. Edellä mainittuihin käytäntöihin on panostettu myös Kareliassa. Jokainen opiskelija tekee HOPSin heti opintojen alussa. Nykyisin käytössä on sähköinen eHOPS. Erityisen tärkeää HOPS:n tekeminen on opiskelijoiden kanssa, joilla on aiempi koulutus ja/tai osaamista.

Hyviä toimintamalleja ovat myös ryhmä- ja yksilöohjauksen käyttäminen. Erityisesti opinnäytetyövaiheessa ryhmäohjaus toimii hyvin. Samoja asioita ei tarvitse käydä monta kertaa läpi, ja samalla opiskelijat oppivat toinen toisiltaan. Samalla voidaan luoda yhteisiä tavoitteita opintojen etenemiseen. Osa opiskelijoista tarvitsee myös säännöllisiä henkilökohtaisia tapaamisia. Ongelmana yksittäisten opiskelijoiden kohdalla on, että heidän elämänsä on niin solmussa, että sovittuihin tapaamisiin ei tulla. Ongelmatilanteita syntyy hyvin usein silloin, kun opiskelijan muut opinnot ovat valmiit ja vain opinnäytetyö puuttuu. Tällöin on hyvin suuri vaara, että työelämä vie opiskelijan mukanaan ja opinnot jäävät vähää vaille kesken. Tässä tilanteessa tarvitaan säännöllistä yhteydenpitoa ja kannustusta, että opiskelija saa opinnot valmiiksi

Tulevaisuudessa on tärkeää, että ohjaukseen on riittävästi henkilökuntaresurssia käytettävissä. Myös erityisjärjestelyjen mahdollistamiseen opinnoissa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota ja käytännöt tulisi olla yhtenäisiä. Tarvittaisiin myös koulutusta, miten opetusta ja oppimateriaaleja voitaisiin kehittää ja hyödyntää erityistä tukea vaativien opiskelijoiden kanssa.

Muutaman vuoden käytössä ollut ja jatkuvasti kehittyvä varhaisen tuen malli (VARTU) on jo nyt osoittanut merkityksensä Kareliassa. Opintojen keskeyttämiset ovat vähentyneet ja tutkintojen määrät ovat kasvaneet. Varhaisen puuttumisen mukaisesti on tärkeää, että vaikeuksia ennakoidaan etukäteen ja asioita tehdään yhdessä moniammatillisesti ja opiskelijoiden kanssa.

Lähteet

• Kangas, J. 2015. Kysyntä ylittää resurssit. Karjalainen 5.12.2015.
• Karelia-ammattikorkeakoulu. 2014. Ohje opiskelijalle, erityisen tuen järjestäminen Karelia-ammattikorkeakoulussa.
• Karelia-ammattikorkeakoulu. 2015a. Opiskelijan ohjaus. Viitattu 5.11.2015. https://student.karelia.fi/fi/opinnot/opiskelijanohjaus/Sivut/default.aspx.
• Karelia-ammattikorkeakoulu. 2015b. Välittävä yhteisö – sujuva oppiminen, Karelia-ammattikorkeakoulun ohjaus- ja opiskeluhyvinvointisuunnitelma. Viitattu 5.11.2015. https://intranet.karelia.fi/koulutus/Sivut/koulutuksen_prosessit.aspx.
• Kettunen, H. & Villa, T. 2013. Katsaus opiskelijabarometrin teemoihin. Teoksessa Saari, J. & Kettunen H. Opiskelijabarometri 2012, katsaus korkeakouluopiskelijoiden opintoihin, arkeen ja hyvinvointiin. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Viitattu 1.12.2015. http://www.slideshare.net/otusowl/2013-opiskelijabarometri-2012.
• Korhonen, V. & Rautopuro, J. 2012. Miksi opinnot eivät suju? Yliopisto-opintojen hitaan etenemisen ja opiskelemattomuuden yleiskuvaa ja ongelmia tunnistamassa. Tampereen yliopisto. Viitattu 1.12.2015. http://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/95566/miksi_opinnot_eivat_suju_2012.pdf?sequence=1.
• Kujala, J. 2009. Opiskelukykyä ja yhteisöllisyyttä. Opiskelukyvyn edistämisen suositukset yliopistoille. Helsinki: Suomen ylioppilasliiton julkaisuja. Viitattu 1.12.2015. http://www.syl.fi/wp-content/uploads/2010/11/Opiskelukyky-raportti1.pdf.
• Kunttu, K. 2009. Opiskeluhyvinvointi koostuu monen toimijan yhteistyöstä. Työterveyslääkäri 2009; 27 (1): 21–24. http://www.ebm-guidelines.com/dtk/shk/avaa?p_artikkeli=ttl00577.
• Kunttu, K. & Pesonen, T. 2013. Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2012. YTHS. Viitattu 1.12.2015. http://www.yths.fi/filebank/1893-Yhteenveto.pdf.
• Kurula, M. & Auvinen, P. 2014. Karelia satsaa varhaiseen tukeen ja yhteisöllisyyteen. Opo-lehti 3 / 2014.
• Kurula, M. & Penttinen, M. 2015. Yhdessä tehden hyviin tuloksiin. Teoksessa Kurula. M. (Toim.) Sujuva ohjaus – Tyytyväinen opiskelija. Karelia-ammattikorkeakoulu julkaisusarja B: Oppimateriaaliaaljeja ja kokoomateoksia; 43.
• Nelimarkka, B., Soive, P. & Ursin, H. 2014 Valmistumisen tuki restonomikoulutuksessa. Teoksessa Juutilainen, P-K., Pasanen, H. & Alanko–Turunen, M. (Toim.) Arvokas ohjaus. Haaga-Helia, 59–73. Haaga-Helia ammatikorkeakoulun julkaisuja.
• Opetus- ja kulttuuriministeriö. 2011. Koulutus ja tutkimus vuosina 2011–2016. Kehittämissuunnitelma. Viitattu 22.11.2015. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/Kesu_2011_2016_fi.pdf.
• Pekonen, E. 2010. Esteitä opintopolulla? Opiskelijoiden kokemuksia esteistä ja esteettömyydestä Kuopion yliopistossa. Pro gradu-tutkielma. Julkaistu Kuopion yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan sosiaalityön koulutusohjelmassa.
• Putkuri, P. 2003. Ohjaus muutoksen mahdollistajana. Kuvaus PKAMK:n aikuisohjauksen tilanteesta. PKAMK:n julkaisuja A: Tutkimuksia, 13.
• Salovaara-Pitkänen, H. 2015. ” Napakampaa ohjausta ja aikataulutusta” opintojen pitkittymisen syitä ja tuen tarpeita Mikkelin ammattikorkeakoulussa. Erityisopettajalehti. Viitattu 18.11.2015. http://erityisopettaja.fi/napakampaa-ohjausta-ja-aikataulutusta-opintojen-pitkittymisen-syita-ja-erityisen-tuen-tarpeita-mikkelin-ammattikorkeakoulussa.
• Vieno, A. & Saari, J. Korkeakoulutukseen hakeutumisen motivaatiot ja kestävä koulutusvalinta. Teoksessa Saari, J. & Kettunen H. Opiskelijabarometri 2012, katsaus korkeakouluopiskelijoiden opintoihin, arkeen ja hyvinvointiin. Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus. Viitattu 1.12.2015. http://www.slideshare.net/otusowl/2013-opiskelijabarometri-2012.
• Vihuri, R. 2011. Viime tippa paras tippa. Opintojen pitkittymisen syyt opiskelijoiden näkökulmasta Tampereen ammattikorkeakoulun Ikaalisten toimipisteessä. Viitattu 18.11.2015. http://www.evokes.fi/database/view/266.

Kirjoittaja: Tuula Ikonen, opiskelija ammatillinen erityisopettajankoulutus, JAMK