Erityistä tukea tarvitsevat S2-opiskelijat TUVA-koulutuksessa

Keväällä 2022 ammatilliseksi erityisopettajaksi valmistunut Outi Koivisto tarkastelee artikkelissa TUVA-koulutusta S2-opiskelijoiden ja erityisen tuen näkökulmasta. Opintoihinsa liittyvässä kehittämistehtävässään hän on selvittänyt opetus- ja ohjaushenkilöstön näkemyksiä siitä, miten S2-opiskelijoiden erityinen tuki tulisi järjestää TUVA-koulutuksessa.

Käsittelin Ammatillisen erityisopettajan opintojeni (06/2021–04/2022) kehittämistehtävässä Tutkintokoulutukseen valmentavaa koulutusta (jatkossa TUVA) S2-opiskelijoiden erityisen tuen järjestämisen näkökulmasta. Kiinnostuin aiheesta erityisopettajaopintojen aikana TUVA-koulutuksen ajankohtaisuuden takia. Osana kehittämistehtävää laadin keväällä 2022 sähköisen kyselyn Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian (jatkossa Omnia) Valman opetus- ja ohjaushenkilöstölle (N=7). Selvitin vastaajien näkemyksiä, miten heidän mukaansa S2-opiskelijoiden erityinen tuki tulisi järjestää TUVA:ssa. Tässä artikkelissa kuvataan TUVA-koulutusta S2-opiskelijoiden ja erityisen tuen näkökulmasta ja tuodaan esille kyselyn tuloksia.

Tulosten perusteella kielitietoinen opetus sekä pienryhmäopetuksen järjestämisen mahdollisuus koettiin tärkeänä. Myös erilaisten toiminnallisten menetelmien käyttö osana opetusta koettiin tärkeäksi erityistä tukea tarvitsevien S2-opiskelijoiden kohdalla.

TUVA:n taustaa

Elokuussa 2022 käynnistyi TUVA-koulutus, joka yhdistää entisen lukioon valmentavan, tutkintoon valmentavan koulutuksen sekä perusopetuksen lisäopetuksen. TUVA-koulutuksen kohderyhmänä ovat muassa oppivelvolliset ja muut ilman toisen asteen tutkintoa olevat, jotka tarvitsevat valmentavaa koulutusta, opiskelijat, joiden äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame sekä opiskelijat, jotka ovat suorittaneet perusopetuksen muulla kuin suomen, ruotsin tai saamen kielellä. TUVA:n yleisenä tavoitteena on saavuttaa sellaiset opiskeluvalmiudet, joiden avulla opiskelija voi hakeutua lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen ja suoriutua näistä opinnoista (Opetushallitus 2022b).

Opiskelijalla on TUVA:ssa oikeus saada erityistä tukea ja se on määriteltävä jokaiselle opiskelijalle tämän yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta (Finlex 1215/2020) määrittelee asian seuraavasti:

”Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi tarvitsee pitkäaikaista tai säännöllistä erityistä oppimisen ja opiskelun tukea koulutuksen perusteiden mukaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisellä tuella tarkoitetaan opiskelijan tavoitteisiin ja valmiuksiin perustuvaa suunnitelmallista pedagogista tukea sekä erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä. Erityisen tuen antamisen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa koulutuksen perusteiden mukaisen osaamisen.”

Kielitietoinen opetus korostuu S2-opiskelijoiden kohdalla. Opetushallituksen (2022c) näkemyksen mukaan kielitietoisuus merkitsee sitä, että kielen merkitys niin opetuksessa, oppimisessa kuin koko oppilaitoksen toiminnassa tunnistetaan. TUVA-koulutuksen sisällöissä kielitietoisuus on vahvasti läsnä, sillä yhtenä TUVA:n tavoitteena on vahvistaa opiskelijan opiskelu-/tutkintokielen taitoja sekä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja. Kielitietoinen toimintatapa tukee S2-opiskelijoiden lisäksi myös muita opiskelijoita. Näiden taitojen vahvistumisen myötä opiskelijalla on paremmat edellytykset opiskeluun ammatillisessa koulutuksessa tai lukiossa. Kielitietoisuuden ja sen näkyminen oppilaitoksen arjessa koetaan vielä paikoin opetus- ja ohjaushenkilön keskuudessa vieraaksi alueeksi. Keskeistä kielitietoisuuden tukemisessa on muun muassa opettajien välinen yhteistyö, joka mahdollistaa erilaisten havaintojen tekemisen samankaltaisuuksista ja eroavaisuuksista kielten välillä ja toisella tunnilla opitun tiedon soveltamisen myös muiden aineiden kielen oppimiseen. (Krogager Anderssen & Ruohotie-Lyhty 2019.)

Jotta opiskelijan erityisen tuen tarpeisiin päästäisiin mahdollisimman pian vastaamaan TUVA:ssa, on keskeistä, että ammatillisen erityisopettajan ammattitaitoa hyödynnettäisiin jo hakeutumisen vaiheessa. Yksi vaihtoehto on koulutuksen järjestäjän järjestää TUVA-koulukseen hakijoille ohjauskeskusteluaikoja, jossa pystyttäisiin jo alustavasti kartoittamaan hakijan erityisen tuen tarvetta. Tätä toimintamallia tukee myös se, että opiskeluaika TUVA:ssa pääosin on vain enintään yksi vuosi, joten myös sen takia on tärkeää, että opiskelijan mahdollisiin oppimisen haasteisiin pystyttäisiin jo hakeutumisen vaiheessa kiinnittämään huomiota ja siten kohdistamaan tarpeelliset tukitoimet riittävän aikaisessa vaiheessa. Opiskelijan tuen tarpeen näkökulmasta on keskeistä, että kaikki opetukseen ja ohjaukseen osallistuvat henkilöt ovat tietoisia minkälaista tukea opiskelija tarvitsee opinnoissaan. (Sandberg 2021, 73–87.)

Opetus- ja ohjaushenkilöstön näkemyksiä tuen tarpeesta TUVA:ssa

Omnian Valman opetus- ja ohjaushenkilöstölle suuntautuvassa kyselyssä yhdessä väittämässä tiedusteltiin vastaajien näkemyksiä tekijöistä, jotka tukevat S2-opiskelijoiden opintoja kielellisten erityisvaikeuksien näkökulmasta. Vastauksissa ilmeni, että kieli- ja kulttuuritietoinen opetus ja pienryhmäopetuksen mahdollisuus tukevat S2-opiskelijoiden oppimista. Avoimissa vastauksissa tuli esille erilaisten toiminnallisten harjoitteiden tekemisen tärkeys, jossa opiskelijat pääsevät käyttämään suomen kieltä suullisesti ja kirjallisesti. Avoimien kysymysten vastauksissa ilmeni myös tarve henkilöstölle suuntautuvasta täydennyskoulutuksesta kielitietoiseen opetukseen liittyen. Myös Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen, Karvin (2021) selvityksessä mainittiin, että opetushenkilöstön osaamista erityisessä tuessa tulee vahvistaa. Tämä on tärkeää varmistaa myös TUVA-koulutuksessa toimiville opetus- ja ohjaushenkilöstölle. Karvin (2021, 100–123) selvityksen mukaan ammatillisessa koulutuksessa yksi käytössä oleva erityisen tuen muoto on pienryhmäopetus- tai ohjaus. Tämä tuen muoto on perustutkinnoissa todella yleinen, ja myös opiskelijat kokevat hyötyvän saamasta pienryhmäopetuksesta. Toisaalta Sandberg (2017) huomauttaa, että edelleen on myös ammatillisia oppilaitoksia, joissa ei ole lainkaan pienryhmiä. Niissä ammatillisissa oppilaitoksissa, joissa pienryhmäopetusta tarjotaan, on haasteeksi muodostunut niihin tarkoitettujen soveltuvien tilojen puute. Koska niin moni toisella asteella opiskelevista hyötyisi pienryhmäopetuksesta, tarvetta olisi myös enemmän muunneltaville ja liikutettaville tilaratkaisuille. (Kansallinen koulutuksen arviointiyksikkö 2021, 100–123.) Tämä on tärkeä huomioida myös TUVA-koulutuksen yhteydessä tilaratkaisuja mietittäessä.

Jotta opiskelijan mahdollisista oppimisvaikeuksista saadaan selvyyttä, edellyttää se useamman eri ammattilaisen näkökulmia ja pitkäaikaista yhteistyötä (Arvonen, Katva & Nurminen 2010, 17). Yksittäinen opettaja ei välttämättä pysty tekemään kaikkia keskeisiä arkihavaintoja, vaan siihen tarvitaan yhteistyötä oppilaitoksen sisällä esimerkiksi opetuksen ohjaajien, erityisopettajien, S2-opettajien ja opiskeluhuollon henkilökunnan kesken. Verkostotyöskentelyssä – kuten aina S2-opiskelijoiden kohtaamistilanteissa – on tärkeää muistaa kielitietoinen työskentelytapa ja selkokielisyys, kulttuurisensitiivisyys sekä positiivinen pedagogiikka ja voimavarakeskeisyys (Perttula 2022). Omnian Valman opetus- ja ohjaushenkilöstölle suuntautuvassa kyselyssä ei verkostotyöhön liittyviä kysymyksiä ollut, mutta vastauksissa korostui oppilaitoksen sisäisen tiimityöskentelyn merkitys. Myös samanaikaisopettajuus ammatillisen opettajan ja erityisopettajan kesken nähtiin merkittävänä tekijänä myös TUVA:ssa. Samanaikaisopettajuus nähdään kirjallisuudessa myös yhtenä oppimista tukevana keinona ja sillä on lisäksi todettu olevan opettajien työhyvinvointia lisäävä vaikutus (Sirkko, Takala & Muukkonen 2020). Avoimissa vastauksissa nousi esille myös joustava ja säännöllisesti toistuva yhteistyö kaikkien opiskelijaa ohjaavien opettajien kesken. Myös yli 70 prosenttia (71 %) vastaajista piti erittäin tai melko tärkeänä, että opetuksen ohjaaja(t) ovat erityistä tukea tarvitsevien S2-opiskelijoiden tukena yhdessä ammatillisen opettajana/ ammatillisen erityisopettajan tai S2-opettajan kanssa. Toisaalta tuotiin myös esille, että jotta yhteistyö onnistuu, tarvitaan riittävät resurssit työn suunnitteluun. Riittävien resurssien varmistaminen erityiseen tukeen oli myös yksi Karvin (2021) selvityksen kehittämissuositus ja samaa korostavat Veivo ja Mäntykivi (2021) artikkelissaan, jossa he kuvaavat pedagogista konsultaatiota osana erityisopettajan työtä.

Johtopäätökset ja pohdintaa

TUVA-koulutuksessa kohdataan tulevaisuudessa mahdollisesti runsaasti erityisen tuen S2-opiskelijoita – näin on erityisesti suurissa kaupungeissa ja isoissa kasvukeskuksissa. Siksi koen tärkeänä, että opiskelijoiden tarpeisiin pystytään vastaamaan koulutuksen aikana, jotta heillä on hyvät edellytykset selvitä ammatillisista opinnoista tai lukio-opinnoista. On myös tärkeää, että TUVA-koulutuksen aikana kyetään arvioimaan opiskelijoiden erityisen tuen tarve ja tieto siitä välittyy myös nivelvaiheessa ammatilliseen oppilaitoksen tai lukion opetushenkilöstölle. TUVA-opintojen alussa koulutuksen järjestäjä arvioi TUVA-koulutuksen opiskelijoiden erityisen tuen tarpeen. Opiskelijoiden erityisen tuen tarvetta voidaan selvittää erilaisin keinoin, muun muassa erilaisten testien avulla ja/tai haastattelemalla opiskelijaa tämän aiemmista tuen tarpeista. TUVA:n toiminnan ollessa vielä uutta, on mahdollista, että osa koulutuksen järjestäjistä ei ole vielä arjen tasolla ehtinyt suunnittelemaan erityisen tuen kysymyksiä S2-opiskelijoiden näkökulmasta.

Tulevaisuudessa on myös tärkeää, että tehdään tiivistä yhteistyötä TUVA:a järjestävien eri koulutuksen järjestäjien kesken, ja samalla voidaan oppia toinen toisilta ja kehittää S2-opiskelijoiden erityisen tuen tarpeisiin liittyviä käytänteitä. Yleisten ammatillisten oppilaitosten ja vaativaa erityistä tukea tarjoavien oppilaitosten välinen yhteistyö TUVA:n kehittämiseksi on myös mielestäni tärkeää. Myös opetus- ja ohjaushenkilöstön on tärkeä verkostoitua toisten oppilaitosten TUVA-henkilöstön kanssa.

Lähteet

Antila, M. 2022. Kuntaliitto 2022. Yleiskirje. Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus – uusi nivelvaiheen koulutuskokonaisuus. Luettavissa: https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2022/tutkintokoulutukseen-valmentava-koulutus-uusi-nivelvaiheen-koulutuskokonaisuus

Arvonen, A., Katva, L. & Numminen, A. 2010. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien tunnistaminen. Juva: PS-Kustannus Oy.

Finlex 1215/2020. Laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta. Viitattu 22.2.2022. Luettavissa: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2020/20201215#L5P21

Huhta, A., Nieminen, L., Suni, M., Tarnanen, M. 2020. Oppiminen toisella kielellä. Teoksessa: T. Ahonen, M. Aro, T. Aro, M.-L. Lerkkanen, T. Siiskonen (toim.) Oppimisen vaikeudet. Niilo Mäki Instituutti. Otavan kirjapaino Oy.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi). 2021. Erityinen tuki voimavaraksi – Arviointi ammatillisen koulutuksen erityisestä tuesta. Julkaisut 17. Viitattu 22.2.2022. Luettavissa: https://karvi.fi/wp-content/uploads/2021/12/KARVI_1721.pdf

Kuntoutussäätiö. 2021. Artikkeli: Kaikki oppimisen ongelmat eivät johdu kielestä – myös maahanmuuttajaopiskelijalla voi olla oppimisvaikeuksia. Viitattu 21.2.2022. Luettavissa: Artikkeli: Kaikki oppimisen ongelmat eivät johdu kielestä – myös maahanmuuttajaopiskelijalla voi olla oppimisvaikeuksia – oppimisvaikeus.fi

Opetushallitus. 2021. Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus. E-perusteet. 2021. Viitattu 21.2.2022. Luettavissa: https://eperusteet.opintopolku.fi/eperusteet-service/api/dokumentit/7940626

Opetushallitus. 2022b. Mitä on tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA)? Viitattu 20.2.2022. Luettavissa: Mitä on tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA)? | Opetushallitus (oph.fi)

Opetushallitus. 2022c. Kielitietoisuus TUVA-koulutuksessa. Viitattu 12.3.2022. Luettavissa:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kielitietoisuus-tuva-koulutuksessa

Perttula, M. 2022. Erityisen tuen areena. Maahanmuuttajien oppimisen tukeminen. Koulutusmateriaalit. Esitys maahanmuuttajan elämäntilanteeseen taustatekijöitä. Power point -esitys. Julkaisematon lähde.

Sandberg, E. 2021. Pedagoginen tuki perusopetuksessa ja toisella asteella. Jyväskylä: Ps-kustannus

Sirkko, R., Takala, M. & Muukkonen, H. 2020. Yksin opettamisesta yhdessä opettamiseen: Onnistunut yhteisopettajuus inkluusion tukena. Kasvatus & Aika, 14(1), 26–43. Viitattu 23.3.2022

Veivo, L. & Mäntykivi, K. 2021. Pedagoginen konsultaatio osana erityisopettajan työtä. Viitattu 23.3.2022. Luettavissa: Pedagoginen konsultaatio osana erityisopettajan työtä näkymä (helsinki.fi)

Kirjoittaja:

Outi Koivisto