Monikulttuurisuus ja arjen haasteet opetustyössä
Tiia Tiusanen, Eijakaarina Iskanius, Raija Pajunen ja Merja Teräväinen opiskelijoita ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa, Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa
Suomeen tullessaan maahanmuuttaja kohtaa monenlaisia – yllättäviä ja odottamattomiakin tilanteita. Joillekin jo pelkästään lumen ja kylmyyden kohtaaminen aiheuttavat käytännön ongelmia. Etelä-Savon ammattiopistossa on jo usean vuoden ajan järjestetty monikulttuurista naisten talouskoulua maahanmuuttajille helpottamaan suomalaiseen arkeen tutustumista ja kulttuuriin sopeutumista.
Kansainvälisyystehtävän tavoite
Ammatillisen erityisopettajakoulutuksen kansainvälisyystehtävää varten päätimme haastatella monikulttuurista talouskouluryhmää sekä heidän opettajaansa Etelä-Savon ammattiopistossa, eli samassa oppilaitoksessa, jossa työskentelemme.
Halusimme selvittää opiskelijoilta millaisista lähtökohdista he ovat, miten he kokevat Suomessa asumisen ja opiskelun, mihin he kenties tähtäävät tulevaisuudessa ja miten he kokevat kulttuurierot. Näiden asioiden selvittämisestä ja ymmärtämisestä on jatkossa hyötyä jo vastaavanlaisten koulutusten suunnitteluvaiheessa pohdittaessa ryhmän opetus- ja ohjausresursseja, sekä tietenkin itse opetustyössä. Jokaiselle opettajalle ja ohjaustyötä tekevälle on tärkeää tietää etukäteen ryhmien kielitaidosta, uskonnosta ja kulttuurista sekä niiden kohtaamiseen liittyvistä mahdollisista riskitekijöistä. Työmme sisällön ja käytännön esimerkkien kautta opettajat voivat saada käsityksen siitä minkälaisia haasteita monikulttuurisen ryhmän kanssa saattaa joutua kohtaamaan.
Päädyimme valitsemaan juuri monikulttuurisen talouskouluryhmän, koska ryhmässä on useiden eri kulttuurien edustajia ja heidän haastatteluillaan saisimme laajemman kokonaisnäkemyksen monikulttuurisuudesta opetustyössä.
Tausta
Tehtävää työstävän ryhmän jäsenet ovat kaikki olleet jonkin verran yhteistyössä maahanmuuttajaopiskelijaryhmien kanssa. Eijakaarina varmasti eniten, koska hän myös opettaa talouskoulun maahanmuuttajaryhmiä. Tiian opiskelijat hiusalalta ovat saaneet joskus maahanmuuttajaryhmän asiakkaiksi ja muillakin on ollut yksittäisiä maahanmuuttajaopiskelijoita opetusryhmissään.
Monikulttuurisen opetusryhmän tavoitteena on tarjota opiskelumahdollisuus opiskelijoille, jotka eivät kielitaidon perusteella pysty vielä opiskelemaan ammattiin. Talouskoulussa opiskelijoille tarjotaan mahdollisuus päteä kädentaidoissa, vaikka eivät osaisi kieltäkään.
Toteutus
Haastattelimme talouskouluryhmän opiskelijoita sekä opettajaa Tanja-Mari Nissistä. Opiskelijoiden haastattelut videoimme, mutta emme saaneet kaikilta opiskelijoilta lupaa kuvamateriaalin käyttämiseen, joten emme voi liittää videota tähän raporttiin.
Analysoinnin lähtökohdat
Haastatteluissa nousi esille monia mielenkiintoisia näkökulmia, joista koostimme keskeisimmät asiat analysoinnin lähtökohdiksi.
| MONIKULTTUURISEN OPETTAJAN HAASTEET | MONIKULTTUURISEN OPISKELIJAN HAASTEET |
| KIELI
(selkokieli, englannin kieli, elekieli) |
KIELI
(oma kieli, suomenkieli, elekieli, englanti) |
| KULTTUURI
(erilaisten kulttuurien kunnioittaminen, suomalaisen kulttuurin ja tapojen ”opettaminen”) |
KULTTUURI
(oma kulttuuri – muut kulttuurit) |
| VUOROVAIKUTUSTAIDOT | SOPEUTUMINEN |
| YMMÄRTÄMINEN
|
TAVOITTEET
(kieli, ura…) |
| KANNUSTAMINEN
|
OMAT LÄHTÖKOHDAT JA NIISTÄ SELVIYTYMINEN |
| HIENOVARAISUUS
|
ARKISELVIYTYMINEN
(esim. aikatauluista kiinni pitäminen) |
Opettajahaastattelun analyysi
Tanja-Mari on asunut perheensä kanssa Espanjassa useamman vuoden ajan 16-vuotiaasta alkaen. Hän ei aluksi osannut espanjaa, joten ymmärtää puolikielisen tai kielitaidottoman ahdistuksen. Hän on myös opiskellut Sveitsissä hotellialan koulussa 19-vuotiaana yhdessä maahanmuuttajien kanssa.
Päivittäinen opetus monikulttuurisessa talouskoulussa painottuu arjesta selviytymiseen eli opetuksessa joudutaan panostamaan käytännön asioiden hoitamiseen ja arkielämän rutiineihin tutustuttamiseen. Monet näistä asioista ovat suomalaisille opiskelijoille itsestään selviä, joten heidän opetuksessaan voidaan paneutua suoraan opetussuunnitelman sisältöihin. Toinen selkeä ero opetuksessa verrattuna suomenkielisiin ryhmiin on kielitaidon taso.
Monikulttuurisen opettajan haasteet
Monikulttuurisessa ryhmässä opettaja saa panna peliin kaiken luovuutensa ja käyttää kaikki tuntemansa opetusmenetelmät. Paitsi vaativaa, tällaisen ryhmän opettaminen on myöskin palkitsevaa ja rikastuttavaa.
Kieli
Monikulttuurisessa ryhmässä on opiskelijoita, jotka eivät osaa suomea eivätkä englantia juuri lainkaan tai ei yhtään. Kyseessä on työvoimapoliittinen koulutus, joten riittää, että opiskelijat käyvät kurssilla. Opiskelijoilla ei siis välttämättä ole suomen opetusta ennen kurssille tuloa. Ryhmässä on esim. yli 60-vuotias sudanilaisrouva, joka ei osaa suomea lainkaan ja jolla ei ole motivaatiota opetella suomea sekä irakilainen nainen, joka on ollut Suomessa vasta muutaman kuukauden. Hänellä on kulttuurisia ongelmia ja muutenkin vielä ”pää sekaisin” muutoksesta.
Silloin keinoina ovat
- piirtäminen, näyttäminen
- elekieli
- näytteleminen
- itsensä peliin laittaminen
- ajan antaminen
- selkokieli
- kuvamateriaali
- inhimillinen, ymmärtävä ote
- ryhmässä on aina ohjaaja opettajan lisäksi, ja ohjaaja saattaa opiskelijoita tarvittaessa esim. tutustumiskäynneillä
- ääritapauksissa on vain sopeuduttava ja todettava, että kurssi on lähinnä mielen virkistystä opiskelijalle.
Kulttuuri, vuorovaikutustaidot ja hienovaraisuus
Tanja-Mari on opiskellut ryhmässään olevien opiskelijoiden taustakulttuureja ja sanoo oppivansa joka päivä jotain uutta. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluvista tavoista hän toteaa opiskelijoilleen, että koulussa toimitaan suomalaisen työelämän säännöillä: esim. Ramadanin aikaan opiskelijat eivät saa mennä rukoilemaan aina halutessaan, vaan heille kerrotaan että taukojen aikana voi sen tehdä. Musliminaisilla on useita asioita, joissa suomalaisen työelämän säännöt on otettava huomioon esim. huivin käyttö ja miespotilaiden peseminen.
Kulttuuritaustasta ei noin vain opita pois, vaan se ottaa oman aikansa. Yksi esimerkki on se, että maahanmuuttajataustaisilla kotiasiat tahtovat mennä työasioiden edelle, jolloin joutuu taas kertaamaan työelämän säännöt. Toinen esimerkki on, että naisten on hyvin vaikea kertoa omia mielipiteitään, koska he eivät ole oppineet siihen.
Tanja-Mari on huomannut, että yksi selkeä vaikeus maahanmuuttajilla on kaavakkeiden täyttämisen vaikeus. Yksi sudanilaisnainen oli pudonnut sosiaaliturvan piiristä vain sen vuoksi, että hän ei ollut ymmärtänyt käydä näyttämässä passiaan. Lomakkeet pitäisikin selkokielistää ja niiden täyttämisessä tulisi antaa apua.
Ryhmän sisällä on myös selkeitä kulttuurisia konflikteja, rasismia, kastiajattelua, hierarkiaa. Esimerkiksi burmalaiset vs thaimaalaiset. Ryhmässä on kiinalainen opiskelija, joka on ns. paremmasta perheestä ja yliopistotaustainen. Hän on kurssilla ”vain” oppimassa suomen kieltä, mutta hän näyttää tympääntymisensä hyvin näkyvästi. Ryhmän sisäiset tasoerot ovat hyvin suuria. Tanja-Mari on tällaisissa tapauksissa kertonut (lue: näytellyt) ruumiinkielen merkityksestä ja siitä, että täällä Suomessa ihmiset ovat samanarvoisia.
Monilla opiskelijoilla on niin paljon tekemistä kulttuurisen sopeutumisen kanssa, että niiden taustalla mahdollisesti olevat erityiset, oppimiseen liittyvät ongelmat jäävät taka-alalle. Esimerkiksi lukutaidottomilla puuttuu kokonaan tarttumapinta asioihin, koska oppimisen ja opettelun tausta puuttuu heiltä. Esimerkkinä 47-vuotias afgaaninainen, joka oli ollut kahdesti talouskoulussa, jossa päivän aikana yritettiin opettaa hänelle sana ”lanttu” toistamalla sitä lukemattomia kertoja. Päivän lopuksi opiskelija osasi sanoa vain ”laa, laa”.
Keittiöharjoitteissa tulevat esiin hahmottamisen taidot, koneiden käyttö, kädentaidoissa näkyy se, että opiskelija ei ole pitänyt kynää kädessä eli motoriset taidot ovat kehittymättömät.
Ymmärtäminen ja kannustaminen
Opettajan oma tausta ja persoona ovat vahvasti mukana monikulttuurisen ryhmän opettamisessa ja ohjaamisessa. Tanja-Marille on hyötyä omista kokemuksista maahanmuuttajana ja hän ymmärtää opiskelijoidensa kokemuksia varmasti paremmin kuin ihminen, joka ei ole oleskellut ulkomailla. Syvää myötäelämistä vaatii myös sodan tai muun sorron maista tulleiden elämäntilanne. On tärkeää ymmärtää ja kannustaa, jolloin on haasteena sortuminen liialliseen hyysäämiseen. Tässä tapauksessa opettaja on mielestämme realistinen ja suhtautuu opiskelijoihinsa tilanteen vaatimalla napakkuudella
Lisäksi kyselimme vielä seuraavista meitä kiinnostaneista asioista:
- Työelämään saattaminen
Opiskelijat käyvät tutustumiskäynneillä työpaikoilla (esim. Savoset, Keskuspesula, hotellit, vanhainkodit ym.) ja heitä ohjataan koulutuskokeiluihin Etelä-Savon ammattiopiston heille soveltuville aloille (puhtaanapito, sosiaali- ja terveysala, luonnonvara-ala, keittiöala). Useimmiten opiskelijoille parhaiten soveltuvat alat ovat kädentaidon aloja, ja on myös hyvin tärkeää huomata, että heillä saattaa olla avuja ja taitoja, joista on em. aloilla hyötyä, esim. ystävällisyys, myönteisyys, palveluhenkisyys.
- Sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen käyttö
Tanja-Marin mukaan opiskelijat ovat käyvät ahkerasti lääkärissä eli heillä on paljon poissaoloja. Mahtaako syynä olla se, että he kokevat päässeensä täällä sellaisen avun piiriin, jota ei aiemmassa elämässä ole koskaan ollut, ja haluavat nyt hyödyntää sen täysimittaisena.
Opiskelijahaastattelujen analyysi
Opiskelijoita monikulttuurisessa talouskouluryhmässä oli kaikkiaan 12, joista paikalla oli 11. Haastattelu tapahtui kahdessa ryhmässä yhden aamupäivän aikana. Joissain tilanteissa samasta maasta oleva paremmin suomen kieltä osaava opiskelija joutui toimimaan tulkkina.
Lähtömaat: Thaimaa, Burma, Sudan, Venäjä (inkeriläinen), Kiina, Puola
Äidinkielet: thai (3), kajak (3), denka (2), venäjä (1), kiina (1), puola (1)
Ryhmässä oli paljon hyvin erilaisista lähtökohdista olevia opiskelijoita pakolaisesta akateemisen koulutuksen käyneisiin ja kaikkea siltä väliltä. Osa heistä ei osaa lukea eikä kirjoittaa edes äidinkielellään. Suomen kielen taito oli vaihtelevaa.
Haastattelut antoivat monipuolisen kuvan monikulttuurisen talouskoulun opiskelijoiden ja opettajan haastavista ja värikkäistä tilanteista.
Monikulttuurisen opiskelijan haasteet
Monikulttuurisessa ryhmässä opiskelu vaatii opiskelijalta muiden kulttuurien hyväksymistä, sietämistä ja ymmärtämistä. Tässäkään tapauksessa opiskelijat eivät opi asioita pelkästään suomalaisesta kulttuurista vaan myös muiden opiskelijoiden kulttuureista.
Kieli
Ryhmässä opiskelijoilla ei ole muuta yhteistä kieltä kuin suomi, vaikka olisivat samasta maasta. Esim. Sudanissa ja Burmassa puhutaan monia eri kieliä. Opiskelijat ovat olleet Suomessa 1-5 vuotta ja kielitaito on tällä hetkellä olemattomasta välttävään. Osa puhui myös välttävästi englantia.
Kulttuuri
Suomalaiseen kulttuuriin sopeutuminen on vaikeaa: suomalaiset ovat vihaisen ja kiireisen oloisia ja suhtautuvat kylmästi vieraisiin. Opiskelijat kokevat, että suomalaisiin on vaikea tutustua. Lapsilla sopeutuminen on helpompaa, koska oppivat suomen kielen ja saavat jo päiväkodista alkaen suomalaisia kavereita.
Sopeutuminen
Sopeutumista on monenlaista: uuteen kulttuuriin, mutta myös uuteen rooliin esim. pakolaisena, opiskelijana jne. Opiskelijoita on monesta eri yhteiskuntaluokasta: kaksi akateemisesti koulutettua ja osa ei ole koskaan käynyt päivääkään koulua. Akateemisesti koulutetuille on opettajan kertoman mukaan vaikeaa sopeutua talouskouluun ja muuhun ryhmään oman taustan takia. Opiskelijat ikävöivät vanhempiaan ja sukuaan omasta maasta. Osa sukulaisista saattaa olla omassa maassa pakolaisleirillä tai muuten kurjissa oloissa.
Tavoitteet
Suomen kielen oppiminen on useimmille tärkeä tavoite. Uratoiveina olivat esim. kokki, siivooja, lähihoitaja, kahvilatyöntekijä ja koulutetummilla liike-elämän tehtävät. Yksi opiskelijoista odottaa vain poikansa valmistumista opinnoista ja aikoo palata sitten omaan kotimaahan. Tällä opiskelijalla ei myöskään ole motivaatiota suomen kielen oppimiseen. Joukossa on myös inkerinsuomalainen eläkeläinen, jonka motivaatio opinnoissa jäi meille vähän epäselväksi, ehkä suomen kielen taidon parantaminen.
Omat lähtökohdat ja niistä selviytyminen
Yksi burmalaisopiskelijoista oli ollut kymmenen vuotta Thaimaassa pakolaisleirillä alkeellisissa olosuhteissa, jossa oli paljon sairauksia. Kokemustensa johdosta hän halusi opiskella lähihoitajaksi.
Arkiselviytyminen
Osa opiskelijoista ei pystyisi itsenäisesti käyttämään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Kaikenlainen byrokratia kuten lomakkeiden täyttäminen on monelle aivan mahdotonta. Käytännön arkielämässä jos on puoliso ja/tai perhe omasta maasta mukana, vapaa-aika kuluu oman perheyhteisön piirissä. Jos taas puoliso on suomalainen, yhteisenä kielenä on usein englanti.
Kaiken kaikkiaan suomalainen arki näyttäytyy opiskelijoille hyvin haasteellisena, mutta monelle suomalainen elinympäristö verrattuna lähtömaahan tuo rauhaa ja turvallisuutta.
Mitä tästä opimme?
Kokemuksena haastattelukierros oli antoisa ja avartava. Opimme, että koskaan ei voi tietää minkälaisia ja miten huomattavan vaikeitakin asioita maahanmuuttajaopiskelijoilla voi olla takanaan.
Ymmärsimme, että heihin tutustuminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä sekä luonnollisesti kulttuurien tuntemusta. Tämän lisäksi opettajalla on hyvä olla positiivinen ja energinen asenne suhtautumisessa maahanmuuttajiin. Maahanmuuttajien opettajilta vaaditaan erityisen paljon joustavuutta ja muuntautumiskykyä.
Opimme myös, että maahanmuuttajissa todellakin on luku- ja kirjoitustaidottomia, jolloin tietysti on laajemminkin yhteiskunnassa mietittävä, miten ja mihin tehtäviin heitä koulutetaan.
| Tutustuminen monikulttuuriseen talouskouluun
Haastattelukysymykset
|