Ammatinopettajasta kehittäjäksi: miten uudistaa työtä koulutusmyllerryksissä?

Kirjoittaja: Tuomo Lahtinen, erityisopettaja, sähköalan opettaja, Ylä-Savon Ammattiopisto

Ammatillinen koulutus on Suomessa toisin kuin monessa muussa maassa suosittu koulutusvalinta lukion rinnalla. Ammatillisessa koulutuksen päämääränä on tarjota opiskelijoille välineet ammatillisen osaamisen saavuttamiseen ja ammattilaiseksi kasvamiseen sekä tukea heidän kehitystään tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Minkälainen ammatillisen koulutuksen oppimisympäristö tukee parhaiten kasvavaa nuorta?

Vuoden 2018 alussa voimaan tullut laki muutti merkittävästi ammatillisen koulutuksen rakennetta ja toteutusta. Koulutus uudistetaan kokonaisuudessaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Rahoitus, ohjaus, säätely, tutkinnot, järjestäjärakenne ja koulutuksen toteuttamismuodot ovat muuttuneet. Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat on poistettu, ja jokaiselle opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus rakentaa itselleen sopivin opintopolku. Opiskelu on joustavaa eikä siihen käytetyllä ajalla ole merkitystä, vaan jokainen opiskelija etenee omaan tahtiinsa yksilöllisen suunnitelman mukaisesti. Kukin opiskelee vain sellaista, mitä hän ei vielä osaa. Uusi oppimiskulttuuri edellyttää kuitenkin nuorelta aikaisempaa enemmän vahvaa itseohjautuvuutta. Ammatillisen opettajan näkökulmasta oppimiskulttuurin muutokset ja opintoja aloittavien opiskelijoiden haasteet aiheuttavat paljon työtä. Opettaja joutuukin pohtimaan omaa rooliaan opettajana, omia pedagogisia tavoitteitaan ja toteutustapojaan. Miten uudistua muutoksissa? Kuinka muuttaa roolia opettajasta opetuksen kehittäjäksi?

Tuomo Lahtinen (sähköalan ammatinopettaja ja erityisopettaja) on työskennellyt 26 vuotta kutsumusammatissaan, opettajana. Tämä pitkä kokemus loi pohjan uudenlaisen koulutusmallin luomisen: toiminnan pedagogisena asiantuntijana yritysten rajapinnassa.

Kehitystyö alkoi 2014. Sen taustalla oli ammatillisen koulutuksen lainsäädännön muutos ja sen vaatimukset luoda uudenlaista oppimiskulttuuria: yksilölähtöisyyttä ja työelämäyhteistyötä.

Yhteistyö käynnistyi Iisalmessa toimivan E Avenue Oy:n kanssa. Yritys joutui käyttämään vuokratyövoimaa ruuhkahuippujen purkamiseen. Lisäksi työssäoppijoista oli pulaa. Tähän lähdettiin hakemaan ratkaisua yhdessä silloisen tuotantopäällikkö Janne Rautulan kanssa, jonka kanssa Tuomo Lahtisella oli selkeä yhteinen visio tulevaisuuden ammatillisen koulutuksen suunnasta. Nyt, viisi vuotta myöhemmin projektin tuotos on seuraava: Valmistuneista opiskelijoista on työllistynyt E Avenuelle kahdeksan vakinaista ja kolme määräaikaista työntekijää. Lisäksi opiskelijat hoitavat tarvittaessa ruuhkahuiput. Myös muut sähköalan yritykset ovat löytäneet paremmin itselleen sopivimmat työntekijät. Tähän on vaikuttanut merkittävästi se, että ”kiihdytyskaista” on ollut pitempi työelämän rajapinnassa, missä opiskelijat ovat saaneet turvallisesti törmäillä ja kasvaa työelämän tarpeita vastaaviksi.

Eri projektien aikana tehtaalle on rakennettu ainutlaatuinen sähköalan Ysao/E Avenue Oy -oppimisympäristö ja yli 30 yrityksen asiantuntijaverkosto, missä yhteistyökumppanit toimivat opettajan rinnalla tarvittaessa kouluttajina opetussuunnitelman eri vaiheissa, uusimman tekniikan kera. Lisäksi toiminta on laajentunut myös moniin muihin sähkö- ja metallialan yrityksiin Ylä-Savon kuntayhtymän alueella. Tällä hetkellä kaikki sähköalan opiskelijat kiertävät kahden viikon valmentavia jaksoja yksilöllisin tavoittein E Avenuella, Sähkötoimisto Murtolalla, Onnisella sekä omalla kotipaikkakunnalla sähköalan yrityksissä. Valmennus kestää 11 viikkoa ennen varsinaista pitkää työssäoppimisjaksoa. Ammatillisena erityisopettajana ja Taitaja-valmentajana Lahtinen iloitsee siitä, että tällä menetelmällä kaikki erilaiset oppijat pääsevät näyttämään osaamisensa ja kykynsä jo koulutuksen alkuvaiheessa, mikä helpottaa selkeästi kesätöiden saantia ja valmistumisen jälkeistä työllistymistä. Oppisopimustakin on helpompi räätälöidä koulutuksen aikaisemmassa vaiheessa, jos yrityksen ja opiskelijan intressit kohtaavat. Myös maahanmuuttajista on saatu tällä menetelmällä hyviä tuloksia.

Oppimisympäristön uudenlainen reformihenkinen malli on herättänyt laajalti kiinnostusta. Siihen on käynyt tutustumassa jo satoja ihmisiä. Siitä on tehty useita lehtijuttuja ja radio-ohjelmia. Oppimisympäristöön on tutustunut kuntien päättäjiä, politiikkoja ja monia eri koulutuksen järjestäjiä jopa Israelista asti. Osa heistä on lähtenyt soveltamaan näkemäänsä jo omalle paikkakunnalle. LUMA-päivillä kesäkuussa 2019 oppilaitostamme pyydettiin mukaan verkostoon, jossa ko aineiden tärkeyttä ja merkitystä pyritään parantamaan koulutuksen eri asteilla. LUMA-aineiden opetus tullaan integroimaan YSAO/E Avenuen oppimisympäristöön Opetus- ja Kulttuuriministeriön rahoittamana.

E Avenuella on toimintaa viidellä eri paikkakunnalla Suomessa. Iisalmen mallin innoittamana yrityksellä olisi halua kehittää koulutuksellista yhteistyömallia myös muilla yrityksen paikkakunnilla. Kehitystyö aloitettaisiin Kuopion tehtaasta ja sen jälkeen tätä kokemusta hyödynnettäisiin Seinäjoen, Ikaalisten ja Keravan tehdasprojekteissa. Tässä projektissa Ylä-Savon Ammattiopistolla olisi konsultoiva rooli, jossa yhteistyötä pitäisi tehdä myös eri koulutuksenjärjestäjien kanssa. Kuntayhtymän johtoryhmä käsittelee asiaa parhaillaan.

Ylä-Savon ammattiopiston uudenlainen, innovatiivinen koulutusmalli valmentaa nuorta kohti työelämää yhteistyössä yritysten ja tuttujen työpaikkaohjaajien kanssa. Mallissa otetaan huomioon yksilöllisesti opiskelijan vahvuudet ja kehittämiskohteet, joista keskustellaan luvan saatuamme etukäteen työpaikkaohjaajien kanssa. Mallissa puhumme vain hyvistä virheistä eli mokatakin saa, jos sen tekee turvallisesti aiheuttamatta vaaraa itselle taikka muille. Virheet käydään sitten porukassa läpi työpaikkaohjaajien kanssa ja sen jälkeen ne otetaan pedagogiseksi tueksi opetukseen.

Kehittämistyö yritysten rajapinnassa vaatii opettajalta omien totuttujen rajojen rikkomista ja heittäytymistä epämukavuusalueelle. Vaikein haaste on bisneksen ja pedagogiikan kohtaaminen. Siinä erilaisissa haastavissa tilanteissa opettajan ”junailutaidot” korostuvat entisestään perinteiseen opettajaan verrattuna. Tärkeintä kumminkin olisi WIN-WIN-tilanne, jossa kaikki, yritykset, oppilaitos, yhteiskunta ja ennen kaikkea opiskelijat ovat voittajia.