Erityinen tuki ja kulttuurien moninaisuus haastaa opettajaa kehittämään ja kehittymään

Kirjoittajat:
Jari Karttunen, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Jaana Karvinen, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

 

JAMKin Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa alkoi huhtikuussa 2019 täydennyskoulutus Erityinen tuki ja kulttuurien moninaisuus. Koulutuksessa keskityttiin kielellisten erityisvaikeuksien ja lukivaikeuksien tunnistamiseen sekä keinoihin opetuksen kehittämiseksi maahanmuuttajien ja kulttuurisesti moninaisissa opiskelijaryhmissä. Lisäksi yhteisölliset ja yhteistoiminnalliset menetelmät sosiaalisten haasteiden tukena ja verkostoituminen olivat tärkeä osa koulutusta. Koulutukselle näyttää olevan suuri tarve ja kysyntä ammatillisen koulutuksen toimijoiden keskuudessa. Tästä kertoo se, että koulutuksen ensimmäisen toteutuksen ryhmä täyttyi varsin nopeasti.

Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden määrä on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omniassa kasvanut vuosi vuodelta. Vuosituhannen alussa sisäänpääsyn kielitaidon osaamisen rajat esimerkiksi ravintola- ja catering-alalla oli tiukat ja niiden katsottiin pitävän huolen siitä, että kaikille tarvitseville taattiin tasalaatuinen erityinen tuki oppimisessa samaan tapaan kuin suomea äidinkielenään puhuville. Viime vuosina maahanmuuttajaopiskelijoiden määrien kasvun myötä opettajat ovat uusien haastavien tilanteiden äärellä. Sama koskee myös oppimisen tukipalveluita. Aloittavan opiskelijan kielitaito saattaa olla jo lähtökohtaisesti sen verran heikko, ettei opettaja välttämättä pysty opintojen alussa erottamaan onko kyseessä mahdolliset kielelliset oppimisvaikeudet vai onko taustalla toisen tyyppisiä oppimisvaikeuksia. Osa Omnian opettajista käyttää englantia opetuksen tukikielenä silloin, kun maahanmuuttaja ei osaa riittävän hyvin suomea. Tällöin opettaja kykenee paremmin saamaan selville sen, onko ongelmia oppimisessa ollut jo kotimaassa tai aiemmissa opinnoissa. Osalla opiskelijoista voi olla kotimaastaan korkeakoulututkinto, jolloin opettajan oletus on, että heidän kohdallaan hitaampi oppiminen ja kielen ymmärtäminen johtuu puhtaasti suomen kielen taidon harjaantumattomuudesta.

Omnian ravintola- ja catering-alan koulutuksessa on jouduttu tilanteisiin, joissa peruslaskutoimitukset tuntuvat olevan täysin hepreaa ja kirjoitettujen ohjeiden ymmärtäminen ja omaksuminen eivät avaudu opiskelijalle. Tällöin oppimisen tukena toimii tarvittaessa suomi toisena kielenä –opettaja. Joskus myös erityisopettaja. Ammatillisen koulutuksen resurssit määrittävät kuitenkin sen, että jatkuvan tuen järjestämiseen ei jokaiselle tunnille ole mahdollista. Yhteisopettajuutta suomi toisena kielenä –opettajan ja ammatinopettajan kanssa on järjestetty paljonkin maahanmuuttajista koostuvien opiskelijaryhmien kanssa. Jos maahanmuuttajan suomen kielen opinnot on integroitu äidinkielenään suomea puhuvien ryhmässä, haastaa se opettajaa kehittämään uusia tapoja opettaa ainettaan. Ravintola- ja catering-alalla on runsaasti tarjoumia mallioppimiseen. Esimerkkinä tästä on tarjoilu: opettaja näyttää ensin, kuinka tarjoilun peruskulku tulee hoitaa ja sen jälkeen opiskelijat tekevät ja toistavat kulun. Opiskelijalle haasteellisempaa on oppia tarjoilun perusfraasit suomeksi sekä milloin niitä tulee asiakkaan kanssa käyttää. Riittävä kielitaito liittyy myös työn vastuullisuuteen: ruoka-aineallergioiden tai erityisruokavalioiden huomioiminen ovat suuressa roolissa asiakaspalvelutyössä. Nämä ovat haasteellisia jo suomea äidinkielenään puhuvillekin, saati maahanmuuttajille, jotka saattavat kuulla asiasta ensimmäistä kertaa elämässään. Oppimisen tukena käytettävien kuvien ja yhteyteen sopivien videoiden näyttäminen ja käyttäminen on vienyt oppimista ja omaksumista eteenpäin.

Oppilaitoksissa ja työelämässä tulee esiin aika ajoin harhaluuloja, että kaikki samasta maasta kotoisin olevat tekisivät tai ajattelisivat asioista samalla tavalla. Median kautta on usein syntynyt kuva tietyn maan kansalaisista, mutta todellisuudessa jokainen heistä on oma yksilönsä aivan kuten me suomalaisetkin olemme. Uuden maahanmuuttajataustaisen opiskelijan aloittaessa opintonsa on hyvä muistaa kaksi asiaa, joista sanomme, ettei näistä asioista puhuta tunneilla. Ensimmäinen on uskonto ja toinen on politiikka. Opettaja voi joutua tilanteeseen, jossa sunnit ja shiiat eivät tule keskenään toimeen samassa ryhmässä toimiessaan. Tällöin voidaan joutua tekemään opiskelijoiden siirtoja toiseen opiskelijaryhmään, jolloin tilanne yleensä rauhoittuu ja taataan opiskelurauha. Oppimisympäristöissä voi myös tapahtua tilanteita, joissa opiskelijoiden tunteet ovat kuumentuneet ilman, että opetushenkilökunta ymmärtää mistä on kyse. Kommunikointia opiskelijoiden omalla äidinkielellä on opettajan usein mahdoton ymmärtää. Tällöin sovitteluapua voi pyytää toiselta samaa kieltä äidinkielenään puhuvalta opiskelijalta, jolla on riittävä suomen kielen taito tulkatakseen sanottua, jotta voidaan selvittää tunteita herättänyt asia.

Omniassa maahanmuuttajataustaiset opiskelijat osallistuvat opetukseen tunnollisesti ja ovat aktiivisesti mukana siinä. Joskus työelämässä oppimisen jaksoilla voi tulla ongelmia nimenomaan suomen kielen osaamisen kohdalla. Toisinaan ongelmia ilmenee sukupuolten tasa-arvon ja kunnioittamisen suhteen, vaikka opinnoissa on omaksuttu, että Suomessa kaikki ovat, sukupuoleen katsomatta, tasa-arvoisessa asemassa ja että kaikilla sukupuolilla on yhtäläiset mahdollisuudet toimia esimerkiksi esimiehinä ja johtajina. Naisoletettu opettaja voi joutua opetustyönsä alussa myös pohtimaan kuinka saavuttaa auktoriteettiasema luokassa, joka koostuu pääasiassa miehistä, joille voi olla vaikea hyväksyä nainen auktoriteettina. Tämä on osoittautunut usein turhaksi, sillä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ryhmissä tarjoutuu opettajalle myös valtava mahdollisuus oppia uusia asioita eri kulttuureista ja tutustua erilaisiin tapoihin toimia ja hahmottaa maailmaa. Tarinoiden kertominen ja kuunteleminen on tärkeää: Opettaja voi oppia tuntemaan opiskelijan perheen kuullessaan kertomuksia siitä, kuinka perhe tuli Suomeen ja mitä lähtömaahan jääneille sukulaisille kuuluu. Parhaimmillaan tämän voi integroida osaksi opintoja.

JAMK Ammatillisen opettajakorkeakoulun täydennyskoulutus antaa lisäeväitä siihen, kuinka tunnistaa kielellisiä vaikeuksia sekä mistä kaikkialta hakea materiaalia ja uusia ideoita maahanmuuttajien opetukseen ja sen rikastamiseksi. Koulutuksen aikana kävi varsin selväksi, että moni osallistuja on tehnyt työtä yksin. Koulutuksessa oli mahdollisuus kurkistaa toisten opetukseen ja hyviin käytänteisiin. Jakaminen oli tärkeä osa koulutusta: kuinka kohdata samanlaisia haasteita työssä ja jakaa osaamista esimerkiksi sellaisten kanssa, jotka olivat aloittamassa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opetusta. Täydennyskoulutukselle on selvä tarve kentällä toimivien opettajien tieto- ja menetelmäpohjan lisäämiseksi sekä verkostojen rikastamiseksi. Joidenkin osallistujien kohdalla toteutettu koulutus vahvisti uskoa siihen, että on tehnyt asioita oikean suuntaisesti ja haluaa tehdä niitä vielä paremmin. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat kasvava ryhmä monessa oppilaitoksessa ja heitä tarvitaan myös työmarkkinoillemme. Ravintola- ja catering-alalla on huutava pula työntekijöistä sekä ravintolan salissa että keittiössä. Lopuksi on hyvä lainata erään ravintolapäällikön sanoja muutaman viikon takaa: ”Työvoimapula on tällä hetkellä valtava. Olen laittanut toivoni siihen, että muutaman vuoden kuluttua näillä nyt Suomeen tulleilla maahanmuuttajilla on niin hyvä kielitaito, että ei tarvitse enää miettiä, voinko palkata jonkun kielitaidon takia. Siellä meillä on tulevaisuuden työntekijät.” Tähän lauseeseen on helppo yhtyä kokemustemme ja JAMKin koulutuksen osallistujapalautteen perusteella. Koulutusta erityisen tuen ja kulttuurisen moninaisuuden osaamisen kysymyksissä tarvitaan edelleen tuon toivon ylläpitämiseksi.

 

Jätä kommentti