Matematiikan oppimateriaalia erityisopiskelijoille
Kehittämishankkeen tiivistelmä 29.10.09
Sakari Honkonen, Kaisu Kulusjärvi
Kehittämistyömme aiheena on matematiikan oppimateriaalin tuottaminen oppilaitoksemme perustutkintoon opiskeleville erityisoppilaille. Oppilaitos, jossa työskentelemme on Helsingin tekniikan alan oppilaitos. Oppilaiden oppimisvaikeuksien takia normaaliluokille tarkoitetut oppikirjat ovat liian vaikeita. Pienen kysynnän vuoksi opiskelijoille sopivia kirjoja on vähän ja niiden painokset ovat pieniä. Uusien kirjojen valmistumisesta ei ole tietoa. Kehittämistyömme tavoitteena on, että voisimme käyttää tuottamaamme oppimateriaalia hyödyksi opetustyössämme. Matematiikan oppimateriaalin laadimme tuki – ja harjoitusmateriaaliksi ammatillisen matematiikan opiskeluun. Matematiikan osa-alueet valitsimme siten, että ne muodostavat perustan ammatillisen matematiikan hallintaan. Lisäksi materiaali palvelee opiskelijaa jokapäiväisten matemaattisten tilanteiden ratkaisemisessa. Tehtävien ratkaisut eivät tule välttämättä vaatimaan laajoja matemaattisia perustietoja.
Oppimateriaali perustuu oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi, jonka kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis – ja työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Tutkimusmenetelmänä käytämme realistisen evaluaation menetelmää. (Tuunainen 1982, 37). Erityisluokalla tapahtuva opiskelu toteutuu ns. työvaltaisuuteen perustuen, jolloin valtaosa opetuksesta on työnopetusta työsalissa ja sen yhteydessä tapahtuvaa teorioiden ja periaatteiden selvittelyä. Työsaliopetusta on n. 90 % kaikesta opetuksesta. Luokalla on kuusi poikaa ja neljä tyttöä. Opiskelijoiden ikärakenne jakautuu 16 vuoden ja 22 vuoden välille.
Matematiikan tiedon, taidon ja ajattelun tarkastelua
Matematiikan lähtötasoselvittelyihin löytyy useita malleja, joista useimmat painottuvat selvittämään ensisijaisesti matematiikan tiedollista osaamista. Toinen vähemmän käytetty näkökulma on tunneperäisten tekijöiden kartoittaminen. Sinikka Huhtala on tutkinut väitöskirjassaan (2001) matematiikan oppimisvaikeuksia. Huhtalan mukaan matematiikan oppimisvaikeudet voidaan jakaa kolmeen osaan:
- Affektiiviset eli tunneperäiset tekijät (tunteet, asenteet ja uskomukset)
- Konatiiviset eli toimintaperäiset tekijät (motivaatio, käyttäytyminen)
- Kognitiiviset eli ajatteluun liittyvät tekijät (tunnistaminen, arvioiminen, päätteleminen, ymmärtäminen).
Huhtalan mukaan aikaisemmat oppimiskokemukset koulumatematiikasta,
a) matematiikan opiskelusta ja
b) omasta itsestään matematiikan oppijana
ovat keskeisimmät tekijät, jotka opettajan tulisi selvittää, jotta opetus voisi onnistua optimaalisesti.
Matematiikan erityisopetuksen oppimateriaali Heltech:ssä
Päädyimme kehittämishankkeessamme käyttämään fronteria kokoamamme materiaalin levittämiseen oppilaitosyhteisössämme. Valintaan vaikutti mahdollisuus tehdä fronter tutummaksi henkilöille, jotka sitä eivät ehkä vielä ole käyttäneet, kasata materiaali yhteen paikkaan, josta se on huoneen osallistujille mahdollista ladata itselleen sekä tallentaa materiaali paikkaan, johon kuitenkin on rajalliset pääsymahdollisuudet. Fronter ei ole netissä oleva sivusto, joka on avoin kaikille.
Huoneeseen kerätty materiaali on pääsääntöisesti netistä löytyvää materiaalia, joka nyt on keskitetty yhteen paikkaan. Osa materiaalista on linkkejä sivustoihin, joissa on useita harjoituksia ja pelejä eri matematiikan aihealueista. Huoneen käyttäjän kannattaa tutustua näihin sivustoihin ja hakea sieltä omaan opetukseensa ja opiskelijoiden osaamistasoon liittyvät harjoitukset. Osa huoneessa olevasta materiaalista on suoraan linkitetty tiettyyn matematiikan osa-alueeseen kuten laskujärjestys- tai prosenttilaskut-otsakkeen alle. Näin on mm. tehty Jokeri-portaalin harjoitusten kanssa.
Tämä on nyt päänavaus. Kehittämishankkeen laatijoiden toiveena on, että huoneen virallisten avajaisten jälkeen, huoneeseen otetut osallistujat osallistuisivat omalta osaltaan huoneen kehittämiseen, ja sinne yhdessä kerättäisiin matematiikan erityisopetuksen materiaalia. Toivottavaa tietysti olisi, että myös opettajien itsensä laatimat materiaalit tulisivat olemaan osa huoneen sisältöä.
LÄHTEET:
- Tuunainen, K. 1982. erityispedagoginen tutkimus Suomessa.
- Huhtala, S. (2000). Lähihoitajan oma matematiikka. Helsingin Yliopiston Opettajankoulutuslaitos. Tutkimuksia 219. Hakapaino, Helsinki.