Monikulttuurisuus/maahanmuuttaja opiskelijana
Rauno Hynynen, JAMK, AOKK, Ammatillinen erityisopettajaopiskelija
Suhtautuminen maahanmuuttajiin, käsitykset ja kokemukset heidän kohtaamisesta sekä suhtautumisen muuttuminen vuosien mittaan.
Olen aina ollut suvaitsevainen ja ymmärtäväinen maahanmuuttajia kohtaan. Olen pyrkinyt suhtautumaan heihin samalla tapaa, kuin meihin muihin kansalaisiin.
Hyväksyvä asenteeni maahanmuuttajia kohtaan on lähtöisin koti opeista. Minulle on kotona opetettu mm., että kaikki ihmiset ovat tasavertaisia. En väheksy maahanmuuttajia enkä millään tavalla syrji heitä. Mielestäni maahanmuuttajasta ei pidä tehdä ”numeroa”. Maahanmuuttaja pitää ottaa mukaan toimintaan ja pyrkiä hyväksymään heidät sellaisena kuin he ovat. Olen opettanut omille lapsilleni, että maahanmuuttajia ei saa pilkata, eikä heitä saa esimerkiksi osoitella sormella tai jäädä katsomaan pitkään.
Yleinen asenne maahanmuuttajia kohtaan on muuttunut suvaitsevaisempaan ja hyväksyvämpään suuntaan. Maahanmuuttajat on hyväksytty yhteiskuntaamme ja heille pyritään järjestämään tukitoimia, jotta he pysyisivät toimimaan nyky-yhteiskunnassa.
Mielestäni meidän pitää oppia ymmärtämään vieraasta kulttuurista tulevia. Meidän pitää pyrkiä avoimeen kanssakäymiseen eri kulttuureista tulevien kanssa. Liebkind (2000, 57) kirjoittaa kirjassaan Monikulttuurinen Suomi seuraavaa; ”eräs tunnetuimmista ryhmien välisiin ennakkoluuloihin vaikuttavista tekijöistä on ryhmien välinen kontakti. Niin sanotun kontaktihypoteesin mukaan tehokkain tapa vähentää olemassa olevia ryhmien välisiä ennakkoluuloja on saattaa eri ryhmät kontaktiin keskenään”. Tässä asiassa olen täysin samaa mieltä. Mitä enemmän olemme kontaktissa vieraan kulttuurin edustajien kanssa, sitä enemmän saamme tietoa heistä, ja näin väärät uskomukset ja ennakkoluulot vähenevät.
Omassa opetusryhmässäni oli viimevuonna kaksi maahanmuuttajaa. He olivat olleet suomessa jo yli kymmenen vuota, joten he olivat jo kotoutuneet hyvin. Eri kulttuurien erot tulivat vuoden aikana esille. Perheen merkitys on suurempi heidän kulttuurissaan ja tämä tuotti hiukan ongelmia. Poissa oloja tuli, koska kotiin oli lähdettävä heti, kun ”käsky” isältä tai äidiltä tuli. Vanhempien ihmisten arvostus heidän kulttuurissaan on vielä arvossaan ja tämä näkyi siinä miten he arvostivat opettajaa. He eivät koskaan sanoneet opettajalle vastaan ja olivat aina kohteliaita. Vieraasta kulttuurista tulevat opiskelijat saattavat kuitenkin tarvita erityistä tukea opinnoissaan.
Millaista erityistä tukea maahanmuuttaja opiskelija tarvitsee?
Opiskelija tarvitsee yksilöllistä opetusta ja hyötyy yksilöohjauksesta. Opiskelija ei pysty työskentelemään isossa ryhmässä. Keskittyminen herpaantuu, jos ympärillä on liikaa hälyä ja toimintaa. Liian ”pitkät” tehtävät saattavat olla ongelmallisia opiskelijalle. Opiskelija tarvitsee lisää aikaa tehtävien suorittamiseen ja selkokieliset ohjeet tehtäviin. Tehtävien pilkkominen pienempiin osiin auttaa kaikkia opiskelijoita.
Opiskelijalla tulisi olla lupa käyttää kirjallisten tehtävien tekemiseen tietokonetta, koska hän pystyy tietokoneella tuottamaan tekstiä ja käsittelemään opittavia asioita paremmin.
Mitä keinoja on käytettävissäsi maahanmuuttaja opiskelijan tukemiseksi?
Samanaikaisopetus, ohjaajan apuna käyttäminen, pienryhmäopetus ovat keinoja, joilla jää aikaa enemmän yksilölliseen ohjaukseen ja opetukseen. Selkokieliset ohjeet ovat myös hyvä apu opetuksessa. Puheterapeuttia voidaan käyttää apuna tarvittaessa. Tenttien tekemiseen annetaan opiskelijalle lisä aikaa. Osan tenteistä opiskelija voi suorittaa suullisesti tai käytännössä. Opiskelijalle annetaan oppimismateriaali valmiiksi, ettei hänen tarvitse tuottaa kirjallista tuotosta itse. Opetus voidaan jaksottaa pienempiin osiin. Tietokoneen käyttö (pisteopetus).
Tekemällä oppiminen on yksi hyvä keino opettaa maahanmuuttajia. Tekeminen on tärkeä keino opetuksen konkretisoinnissa. Kun kokeillaan, harjoitellaan, osallistutaan ja tutustutaan, niin eletään juuri sitä todellisuutta, johon oppimisen tavoite kohdistuu. Konkreettisuuden teho perustuu oppijan omiin kokemuksiin ja tekemisestään (oppimisestaan) saamaan välittömään palautteeseen. Konkreettinen toiminnallisuus on usein ylivertainen opetusmenetelmä, kun oppimistavoitteina ovat taitojen hankkiminen tai asenteisiin vaikuttaminen Yleisesti voidaan kuvata, että toiminnalliseen oppimiseen liittyy tekeminen, kokeminen, vuorovaikutus ja yhteistyö, joiden kautta opitaan. (Vuorinen 2001, 180 – 181.)
Mielestäni suomenkielen opettajan pitäisi pystyä antamaan maahanmuuttaja opiskelijalle, yksilöllistä opetusta esim. 2 tuntia viikossa.
Oman organisaation (opettajat, ohjaajat, opintoneuvojat, opinto-ohjaajat, kuraattorit jne.)tuki ja monialainen yhteistyö eri toimijoiden kesken korostuu maahanmuuttajien auttamisessa ja heidän sopeuttamisessaan meidän yhteiskuntaan.
LÄHTEET:
Liebkind, Karmela. 2000. Kun kulttuurit kohtaavat. Teoksessa K. Liebkind (toim.) Monikulttuurinen Suomi; Etniset suhteet tutkimuksen valossa. Helsinki: Gaudeamus.
Vuorinen, I. 2001. Tuhat tapaa opettaa: Menetelmäopas opettajille, kouluttajille ja ryhmän ohjaajille. Tampere: Resurssi.