Saamelaisalueen koulutuskeskuksen erityisopetussuunnitelman kehittäminen
Tiivistelmä
Kehittämistehtävänäni oli päivittää ja saada valmiiksi Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (SAKK) erityisopetussuunnitelma. Työtä tein yhdessä oppilaitoksemme ERVA-tiimin kanssa. ERVA-tiimin jäseninä ovat erityisopetuksen vastuuhenkilö (artikkelin kirjoittaja), apulaisrehtori, opinto-ohjaaja sekä erityisopettajakoulutuksessa oleva hotelli- ja ravintola-alan ammattiaineiden opettaja. Erityisopetuksen suunnitelma esiteltiin opettajankokouksessa 21.2.2013 ja opettajakunnan kommenttien jälkeen lähetettiin edelleen oppilaitoksen johtokunnalle hyväksyttäväksi 11.3.13 olleeseen kokoukseen.
Hankkeen tausta ja tavoitteet
Kehittämistehtäväni tarkoituksena oli kehittää ja saattaa julkaisukuntoon Saamelaisalueen koulutuskeskuksen (SAKK) erityisopetussuunnitelma yhdessä oppilaitoksemme ERVA-tiimin kanssa. Suunnitelmasta oli tehty jo muutamia vuosia aiemmin versio, joka vaati vielä täydentämistä ja päivittämistä. Aiempi suunnitelma oli jäänyt keskeneräiseksi, eikä sitä ollut esitelty opettajakunnalle eikä hyväksytetty käyttöön. Aiemmasta versiosta puuttui kokonaan joitakin osioita, kuten yhteistyöverkostot ja saamelaiskulttuurin huomioiminen opetuksessa sekä erityisopetuksen vastuualueet vaativat uudelleen pohdintaa. Myös jotkut tärkeät erityisopiskelijan tukitoimiin ja arviointiin liittyvät seikat vaativat täydentämistä. Lisäksi koko suunnitelmaa vaati tarkentamista ja selventämistä kauttaaltaan. Ensimmäisen version teossa en ollut itse mukana.
Omat haasteensa erityisopetussuunnitelman tekoon ja sen toteuttamiseen tuovat myös SAKK:n toimipaikkojen sijainti hajallaan ympäri Inarin kuntaa ja Enontekiön Hetassa sekä se, että toteutuksesta päävastuussa olevat henkilöt, erityisopetuksesta vastaava opettaja ja opinto-ohjaaja, ovat yhteiset kaikissa toimipaikoissa. SAKK:ssa ei ole myöskään perinteisesti juuri tehty HOJKS:eja, koska SAKK ei valtion oppilaitoksena saa erityistä tukea tarvitsevista opiskelijoista erillistä lisärahoitusta. Tuen tarpeet on kirjattu tarvittaessa HOPS:iin ja lähtökohtaisesti pienet opetusryhmät ovat edesauttaneet yksilöllisten tarpeiden huomioimista.
Kehittämistyön kulku ja tulos
Aloitin työn vertaamalla sen hetkistä erityisopetussuunnitelmaluonnosta kirjallisuuteen ja erityisopettajakoulutuksessa saamaani materiaaliin. Hyvänä apuna työn teossa olivat myös pari toisen oppilaitoksen erityisopetussuunnitelmaa. Olin päässyt esimerkiksi opetusharjoittelussani Kainuun ammattiopistossa Kuusamon toimipaikassa perehtymään heidän erityisopetussuunnitelmaansa. Koska oman oppilaitoksemme suunnitelmasta oli kuitenkin jo luonnos olemassa, en alkanut muuttaa sitä mallien mukaisiksi vaan tarkoituksenani oli tarkistaa, onko kaikki tarvittavat pääasiat mukana suunnitelmassa ja tarvitaanko siinä jo olevien asioiden päivittämistä tai selventämistä.
Alkukartoituksen jälkeen täydensin suunnitelmaan uusina osioina yhteistyöverkostot ja saamelaiskulttuurin huomioimisen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksessa. Muuten tekemäni muutokset ja lisäykset liittyivät jo suunnitelmassa oleviin asioihin. Erityisopetukseen liittyvien tehtävien aikataulutusta myös tarkennettiin. Koska SAKK ei saa erillistä lisärahoitusta erityisen tuen tarpeessa olevista opiskelijoista, laskentapäivät syksyllä ja alkuvuodesta eivät ole olleet merkittäviä. Tehtäville HOJKS:eille oli kuitenkin tarpeen saada aikataulutus esimerkiksi opiskelijan vammaistuen takia. ERVA-ryhmän jäsenten kanssa yhdessä käsittelimme uudestaan vastuualueet. Näihin vastuualueisiin tuli suurehkoja muutoksia, koska suunnitelmassa ei mainittu erityisopettajaa. Tämä johtuu siitä, että aiemmin oppilaitoksemme opinto-ohjaaja hoiti myös erityisopettajan tehtävät ja erillistä erityisopettajaa ei ollut. Tällä hetkellä tehtäviä on jaettu erityisopetuksen vastuuhenkilön ja opinto-ohjaajan kesken. Suunnitelman mukaan erityisopettaja ja opinto-ohjaaja työskentelevät paljon työparina, mutta aiemmasta suunnitelmasta poiketen opinto-ohjaajalta on siirretty selkeästi vastuuta erityisopettajalle tukitoimien tarpeen kartoittamisessa, erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjauksessa ja erityisopetuksen järjestämisessä. Myös ryhmänohjaajien vastuualueita tarkennettiin ja erityisopettaja nimettiin ryhmänohjaajien tueksi HOJKS:ien teossa ja seurannassa. Koko suunnitelmaa vielä muokattiin ja tarkennettiin yhteistyössä ERVA-ryhmän jäsenten kanssa. Suunnitelma pyrittiin kuitenkin pitämään lyhyehkönä ja tiiviinä.
Esittelin erityisopetuksen suunnitelman täydentämisen jälkeen opettajakunnalle opettajankokouksessa 21.2.2013. Ennen kokousta lähetin suunnitelman sähköpostilla opettajille luettavaksi. Paria muotoseikkoihin liittyvää hyvää huomiota lukuun ottamatta suunnitelmaan ei tullut muulta opettajakunnalta muutosehdotuksia. Opettajakunta päätti kokouksessa erityisopetuksen suunnitelman olevan valmis vietäväksi oppilaitoksemme johtokuntaan hyväksyttäväksi sekä sen jälkeen julkaistavaksi. Erityisopetussuunnitelma hyväksyttiin esittelyni jälkeen johtokunnan kokouksessa 11.3.2013.
Pohdinta
Kehittämistehtävä toteutui tavoitteiden mukaisesti. Myöhemmin suunnitelman kohtia toteutettaessa todennäköisesti esiin tulee seikkoja, joita olisi vielä hyvä tarkentaa suunnitelmassa. Tällaisia saattaa olla vastuualueiden roolijako tai esiin tulevat ratkaistavat asiat, joita ei ole osattu huomioida suunnitelmassa. Varsinkin HOJKS-prosessin käytännön toteutus on Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa vielä kehittämisen alla ja uutta sekä vasta-aloittaneille opinto-ohjaajalle ja erityisopetuksen vastuuopettajalle että monille ryhmänohjaajille. Suunnitelman päivittämisen tarve olisikin hyvä tarkistaa jo syyslukukaudella ensimmäisen laskentapäivän ja samalla uusien opiskelijoiden HOJKS:ien teon jälkeen keräämällä palautetta opettajilta. Tällöin nähtäisiin, ovatko HOJKS:ien laatimiset ja erityisopetuksen järjestäminen sujunut suunnitelmien mukaan. Myöhemmin syyslukukauden lopussa tai keväällä 2014 olisi hyvä kerätä opettajapalautteen lisäksi myös opiskelijapalautetta, jotta voitaisiin todeta, ovatko opiskelijat saaneet toivomaansa tukea opintoihinsa. Palautetta on tarpeen kerätä myös jatkossa, jotta erityisopetusta ja sen laatua voidaan kehittää edelleen.
Erityisopetukseen käytettävää resurssointia ei ole kuvattu SAKK:n erityisopetuksen suunnitelmassa, koska tarvittavat resurssit ovat edelleen epäselvät. Nykyiset resurssit eivät kuitenkaan riitä, jos erityisopetuksessa toimitaan tehdyn suunnitelman mukaisesti. Opintojen suorittaminen ammattitutkintona on myös lisääntynyt ja näyttää tulevaisuudessa vielä lisääntyvän. Tämän on huomattu lisäävän myös erityisopetukseen tarvittavia resursseja.
Vaikka erityisopetuksen suunnitelmaa on osittain jo tänä lukuvuonna lähdetty toteuttamaan, suunnitelman mukaisesti erityisopetusta voitaneen toteuttaa vasta syyslukukaudesta 2013 lähtien. Vaikka suunnitelma esiteltiin opettajakunnalle jo helmikuun 2013 opettajankokouksessa, suunnitelma ja vastuut on tarpeen käydä uudelleen läpi ennen syyslukukauden 2013 alkamista järjestettävässä opettajankokouksessa. Tällöin myös uudet opettajat saadaan perehdytettyä suunnitelmaan. Uusien opettajien perehdytyksestä on huolehdittava myös jatkossa.
Lähteet
Honkanen, E. & Miettinen, K. 2010. Erityisopetuksen suunnitelma, sen toteutuminen ja kehittäminen. Teoksessa Ammatilliset erityisopettajat oman työnsä asiantuntijoina. Toim. Kaikonen, L. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 109.
Ikonen, O. & Virtanen, P. (toim.) 2003. HOJKS II. Yksilölliset opetussuunnitelmat ja opetus. Jyväskylä: PS-kustannus.
Peuna, K. 2011. Ammatillisen erityisopetuksen kokonaisuus. Power point-esitys. Ammatillinen erityisopettajakoulutus Jyväskylässä 19.9.2011.
Kirjoittaja: Terhi Rantanen, ammatillinen erityisopettajankoulutus, Jyväskylän ammattikorkeakoulu