Sosiaalisten taitojen opettaminen valmentavassa koulutuksessa

Sosiaalisten taitojen opettaminen valmentavassa koulutuksessa
Antti Aavikko, Johanna Kuusniemi, Maija-Stiina Jaatinen
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
ammatillinen erityisopettajankoulutus

Valitsimme sosiaaliset taidot kehittämishankkeen aiheeksi, kun havaitsimme että sosiaalisten taitojen puutteet oli merkittävin yhteinen tekijä valmentavan koulutuksen eri
opiskelijaryhmien välillä. Opiskelijan toimintakyvystä riippumatta pidimme sosiaalisia taitoja tärkeimpänä tekijänä, joka vaikuttaa osallistumisen mahdollisuuksiin omassa ympäristössä ja yhteisöissä.

Kehittämishankkeella oli kaksi tavoitetta; Laatia yhteinen teoreettinen jäsennys sosiaalisista taidoista arvioinnin ja opetuksen suunnittelun tueksi sekä suunnitella ja toteuttaa sosiaalisten taitojen opetuskokonaisuus omassa opetusryhmässä. Kaikki kehittämishankkeen tekijät toimivat valmentavan koulutuksen opettajina ammatillisissa erityisoppilaitoksissa. Maija-Stiina Jaatinen toimii Bovallius-ammattiopiston vaikeimmin vammaisten opiskelijoiden koulutusyksikössä Jyväskylässä. Johanna Kuusniemi työskentelee Keskuspuiston ammattiopiston Mäntsälän toimipaikassa kehitysvammaisten opiskelijoiden kanssa ja Antti Aavikko samassa oppilaitoksessa Tenholantien toimipaikassa autismin kirjon henkilöille suunnatussa valmentava I -koulutuksessa.

Opiskelijaryhmien hyvin erilainen toiminnallinen taso vaikutti siihen, että emme pyrkineet tekemään yhteistä materiaalia, vaan ainoastaan yhteisen viitekehyksen sosiaalisten taitojen arvioinnille ja opettamiselle, jonka puitteissa jokainen laati ja toteutti oman opetuskokonaisuuden.

Teoreettisen viitekehyksen laatimisen yhteydessä käytimme usein termiä käyttöteoria. Ajatuksena oli luoda riittävän yksinkertainen viitekehys taitojen arvioinnille sekä opetuksen kohdentamiselle. Jaoimme sosiaaliset taidot kahteen luokkaan; sosiaalisiin toimintataitoihin sekä sosiokognitiivisiin taitoihin. Toiminnallisilla taidoilla tarkoitetaan tässä varsinaiseen vuorovaikutustilanteeseen liittyviä taitoja, kuten kuunteleminen, ryhmään liittyminen ja keskusteluun osallistuminen. Sosiokognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan taitoja tehdä havaintoja ja tulkintoja sosiaalisesta todellisuudesta ja omasta toiminnasta sekä tietoa toivotuista tai sovituista toimintatavoista.

Työskentelimme jokainen oman aikataulumme mukaan, hyödyntäen sähköpostia ajatusten ja tekstien vaihtoon. Erityisopettajankoulutuksen lähijaksoilla pidimme hyvin lyhyitä suunnittelukokouksia, joiden tarkoitus oli lähinnä varmistaa, että olemme keskeisissä asioissa samalla linjalla. Kokeilimme myös raportin hajautettua kirjoittamista verkkoalustalla, mutta tämä työskentelytapa ei toiminut toivotulla tavalla; totesimme tekstin osien lähettämisen sähköpostitse yhtä käteväksi. Suuremmalla tekijäjoukolla työtavan edut olisivat varmasti tulleet selkeämmin esiin.

Kokemukset sosiaalisten taitojen opettamisesta olivat positiivisia. Erillisen kurssin mielekkyys verrattuna sosiaalisten taitojen opettamiseen muiden oppiaineiden yhteydessä jäi kysymykseksi, johon emme yhden toteutuskerran perusteella saaneet vastausta. Erilliset sosiaalisten taitojen harjoitukset ja aiheen käsittely myös teoreettisesti tukevat joka tapauksessa muun opetuksen ohessa tapahtuvaa ohjausta. Esimerkiksi erillisellä sosiaalisten taitojen tunnilla opiskeltuun sosiaaliseen kertomukseen voidaan viitata käytännön tilanteessa esimerkiksi työharjoittelupaikassa. Kehittämishanketta esiteltiin valmentavan koulutuksen opetushenkilöstölle suunnatussa keskustelutilaisuudessa Keskuspuiston ammattiopiston Mäntsälän toimipaikassa.