Tukea tarvitsevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden ajatuksia työllistymisestä

Suomessa on kansallisesti asetettu tavoite, että 50 % ikäryhmästä suorittaa korkeakoulun tutkinnon (Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030, n.d.). Samaan aikaan korostetaan sitä, että kaikkien työpanosta tarvitaan ja panostetaan osatyökykyisten työllistämiseen (Keyriläinen & Lappalainen, 2023). Jotta korkeakoulutuksen hankkiminen on mahdollista myös niin kutsutuille aliedustetuille ryhmille, korkeakouluissa on tehty saavutettavuuteen liittyvää työtä (Saavutettavuuskriteeristö n.d.). Korkeakoulutuksessa aliedustettuina ryhminä on pidetty esimerkiksi henkilöitä, joilla on oppimiseen vaikuttava oppimisvaikeus tai muu vamma, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia opiskelijoita, maahanmuuttotaustaisia opiskelijoita sekä niitä opiskelijoita, jotka tulevat perheistä, joissa vanhemmilla on matala koulutustaso (Kosunen, 2021).

Korkeakoulutuksen jälkeen on tärkeää, että henkilö työllistyy ja voi käyttää hankkimaansa osaamista hyväkseen. Osalle aliedustetuista ryhmistä työllistyminen saattaa olla haasteellista. Jamkin ammatillinen opettajakorkeakoulu kehittää eurooppalaisessa Erasmus+ IN-WORK –hankkeessa (In-Work Project – Inclusive communities at work (in-work-project.eu)) tukea tarvitsevien korkeaopiskelijoiden töihin siirtymistä. Hankkeessa tukea tarvitseva voi tarkoittaa mitä tahansa tilannetta, jossa opiskelija kuuluu niin kutsuttuihin aliedustettuihin ryhmiin, tai kokee muusta syystä tarvitsevansa tukea työllistymisessä ja työhön siirtymisessä. Hankkeen partnereiden tilanne on vähän erilainen, sillä Italian ja Espanjan lainsäädännössä myös kehitysvammaiset ihmiset ovat oikeutettuja opiskelemaan korkeakoulussa. Heille räätälöidään omia opinto-ohjelmia.

Hankkeen aluksi hankitaan tietoa eri partnerimaiden opiskelijoilta sekä työpaikoilta. Pyysimme tukea tarvitsevia opiskelijoita vastaamaan kyselyyn intran pääsivulla. Kyselylomakkeessa opiskelijoilta kysytään, miten opiskelijat näkevät mahdollisuutensa työelämään siirtymisessä ja millaista tukea he toivoivat työllistymisen tueksi.

Kyselyyn tuli yhteensä 39 vastausta. Vastaajista33 (85 %) ilmoitti olevansa naisia, 4 (10 %) miehiä ja 2 (5 %) vastaajaa valitsi vaihtoehdon muu/en halua vastata. Vastaajissa korostuivat sosiaali- ja terveysalan opiskelijat, mikä lienee osaltaan johti naisten yliedustukseen. Toisaalta naiset ovat mahdollisesti aktiivisempia vastaaman erilaisiin kysymyksiin. Iältään suurin vastaajaryhmä oli yli 30-vuotiaat, joita vastaajissa oli 16 (41 %). Osalla näistä vastaajista koulupolku on saattanut olla tavanomaista mutkikkaampi, esimerkiksi oppimisen vaikeuksista johtuen. Vastaajista 38 ilmoitti opiskelevansa alempaa ammattikorkeakoulututkintoa ja 1 ylempää ammattikorkeakoulututkintoa.

Suurin oppimisen haasteiden taustatekijä oli erityiset oppimisvaikeudet, jotka 26 (68 %) vastaajaa oli valinnut oppimisen haasteiden syyksi. Toinen suuri ryhmä oli mielenterveyden haasteet, jotka 10 (26 %) vastaajaa ilmoitti olevan vaikeuksien takana. Vain 2 (5 %) vastaajaa ilmoitti oppimisen haasteiden syyksi fyysisen vamman. Tässä vastauksessa oli mahdollista valita useampi vaihtoehto. Vastaukset vastaavat korkeakouluopiskelijoiden oppimisen esteistä tehtyjä tutkimuksia, joissa mielenterveyden haasteet olivat korkeakouluopiskelijoiden yleisin opiskelua haittaava tekijä, ja oppimisen haasteet toinen suuri ryhmä (esim. Korkeamäki & Vuorento, 2021). Kyselyyn pyydettiin vastauksia niiltä, joilla on erilaisia tuen tarpeita. Suomessa tämä kääntyy usein tarkoittamaan niitä, joilla on erilaisia oppimisen haasteita. Kysely ei tällaisenaan tavoittanut muita aliedustettuja ryhmiä, kuten S2-opiskelijoita, tai opiskelijoita, joiden vanhemmilla on matala koulutustaso.

Vastaajilla on kokemusta työssä käymisestä ja he tuntuvat suhtautuvan positiivisesti työllistymiseen koulutuksen jälkeen. Vastaajista 17 (46 %) ei näe mitään esteitä työllistymiselle. Niistä vastaajista, jotka näkevät esteitä työllistymiselle, huolestutti lähinnä se, ettei löydä itseä tyydyttävää työtä tai ei löydä töitä, jossa on mahdollisuus joustaa työajoissa.

Tärkeimpänä tukitoimena vastaajat näkivät selkeän työnhakusivuston (68 % vastaajista). Lähes puolet vastaajista (45 %) toivoi yhtä henkilöä, joka tukisi työpaikan etsimisessä ja hakemisessa. Vastaajista 60 % oli sitä mieltä, että tarvitsi vielä lisää osaamista jollain osa-alueella, lähinnä omalla ammattialalla. Vastaajista 63 % oli sitä mieltä, että korkeakoulu voisi auttaa häntä työllistymään. Vastaajien mukaan korkeakoulussa tehtävä yritysyhteistyö ja verkostojen kehittäminen tätä kautta sekä erilaiset rekrytointitapahtumat edistävät työllistymistä.

Vastauksien määrä on niin suppea, ettei niistä voi vetää suoria johtopäätöksiä. Tuntuu kuitenkin, että suurimmat vastaajien työllistymistä koskevat koetut esteet liittyivät jaksamisen ja mielen hyvinvoinnin ongelmiin. Toisaalta myös työelämän tilanteet näyttäytyvät vastauksista. Moni vastaaja huolehti jo etukäteen sitä, onko mahdollista saada osa-aikaista tai muuten joustavaa työtä, joka palvelisi omaa jaksamista.

Korkeakouluissa on tehty jo hyvin monenlaista työtä työhön siirtymisen sujuvoittamiseksi. IN-WORK -hankkeen tavoitteena on kehittää korkeakoulujen roolia työllistymisen edistäjänä ja inklusiivisen toimintakulttuurin kehittäjänä alueella sekä lisätä opettajien osaamista käyttää työelämään integroituvaa oppimista. Saavutettavuuden kannalta on oleellista keskittyä pohtimaan myös niitä erityistarpeita, joita tukea tarvitsevilla tai aliedustetuilla ryhmillä on työn löytämisessä ja työhön siirtymisessä korkeakoulukoulutuksen jälkeen.

Kirjoittaja

Kaisa Räty, yliopettaja Jamkin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa

Lähteet

Keyriläinen, M. & Lappalainen, K. (2023). Työkykyohjelma 2019-2023. Loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työelämä. 2023:2.

Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visio 2030 (n.d.). Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Korkeamäki, J. & Vuorento, M. (2021). Ilmoitettujen terveys- ja toimintarajoitteiden vaikutus korkeakouluopiskeluun. Eurostudent VII -tutkimuksen artikkelisarja. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021:16.

Kosunen, T. (2021). Kohti saavutettavampaa korkeakoulua ja korkeakoulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2021: 35.

Saavutettavuuskriteeristö. Väline korkeakoulujen saavutettavuuden arviointiin. OHO!-hanke. (n.d.).