Uusi kotimaa

Aila Ikonen, ammatilliseksi erityisopettajaksi opiskeva Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa

Halu lähteä?

Pakko lähteä.

Koti jää, muistot mukana.

Oltava rohkea.

Uudessa kodissa.

(Aila 3.3.-11)

(klikkaa linkki auki ja palaa takaisin runoni pariin…)

Kansainvälistyvä ammatillinen erityisopettaja

Tätä tehtävää kirjoittaessani Suomessa eletään yhä kiivastahtisempaa ja ärhäkämpää eduskuntavaalikampanjointia. Päivittäin viestimissä esitellään mielipiteitä, näkökulmia ja tutkimuksia maahanmuuttajista ja maahamme muuttamisesta. Tämä maahanmuuttamiskeskustelu on minusta eräällätavalla monikerroksista. Kelluvassa kerroksessa keskitytään sensaatioihin. Siellä käsitellään yksittäisten nimekkäiden kansalaisten mielipiteitä, maahanmuuttajien puolesta että vastaan. Otsikoihin päätyvät myös yksittäisten tavallisten maahanmuuttajien sattumukset,  yleensä ikävät sattumukset, joiden merkitys laajemmassa maahanmuuttopolitiikassa on häviävän pieni.

Pintakerroksessa, johon katson oman toimintani opettajana keskittyvän, toimivat opettajien ohella sosiaaliviranomaiset, työhallinto ja muu kunnallinen virkamieskoneisto. Heidän tehtävänään on ylläpitää, noudattaa, auttaa ja kehittää maahanmuuttoon liittyvää yhteiskunnallista ohjeistusta ja järjestystä. Heidän tehtävänään on muuttaa teoria käytännöksi. He ovat maamme jakunkin kunnan kasvot, ja heillä on konkreettiset auttavat kädet, kun maahanmuuttaja aloittaa sopeutumisensa meidän suomalaiseen elämänmenoon.

Ydinkerroksessa, ( ei siis pohjakerroksessa!), maahanmuuttajan omassa elämässä ja lähipiirissä tapahtuvat ne heijastukset ja muutoksen sen mukaan, miten kerrosta ylempänä on asioita pystytty hoitamaan. Onnistuneen sopeuttamisen, kotouttamisen seurauksena asiat soljuvat tasaisesti ja huomiota herättämättömästi. Epäonnistumiset taas ruokkivat epäonnistumista. Sehän on selvää, kumpi vaihtoehto olisi suositeltavampaa.

Elokuvat opetuksessa

Opintojen kuluessa olen kiinnittänyt huomiota elokuvien tapaan tuoda esille maahanmuuttajia ja heidän elämäänsä Suomessa. Mielestäni edellä kuvaamani kerroksellisuus näkyy hyvin myös elokuvien tarinoissa. Lisäksi elokuvat käyttävät roolituksissa luvattoman paljon eri kansallisuuksien stereotypioita ja historian muovaamia mielikuvia. Onhan sanottu, että kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Olen kuullut myös sanottavan, että kuva voi valehdella enemmän kuin tuhat sanaa, digiajassa kun elämme. Itse pidän elokuvien lempeästä tavasta avata vaikeitakin asioita. Elokuvien tyyliseikkoihin en paneudu nyt sen syvällisemmin, mutta seuraavassa pari elokuvaa, joita olen työssänikin hyödyntänyt.

Jos rakastat

Elokuva on Neil Hardwickin ohjaama romanttissävytteinen musiikkielokuva. Elokuva sijoittuu nuorten aikuisten maailmaan. Siellä punnitaan vaihtoehtoja oikean ja väärän välillä, siellä arvotetaan ihmisiä ammatin, rahan ja aseman mukaan. Elokuvan on kerrottu pohjautuvan Topeliuksen satuun Adalmiina helmi. Tarinan opetus on elämän hyveiden arvostamisen esiinnostaminen.: suvaitsevaisuuden, ahkeruuden, toisen kunnioittamisen, anteeksiannon ja eteenpäinpyrkimisen. Näitä asioita löysimmekin, luokkani kanssa katsoimme elokuvan.

Kohtaamisia

Saara Cantell on ohjannut elokuvan naistenelämästä. Elokuva kertoo valintojen vaikutuksesta kunkin henkilön elämään, eikä tehtyjä valintoja voi aina perustella  järkisyillä. Monesti tunne on järkeä vahvempi ja se vie. Maahanmuuttajanäkökulma elokuvassa on tietyin osin kliseinen, mutta pohjimmiltaan herkkä ja samalla raudan luja. Maahanmuuttajanaiset kuvataan vahvoiksi, mutta tunteviksi työteliäiksi suomalaisen yhteiskunnan kannattajiksi. Elokuvan  suomalaissa on sekä maahanmuuttajiin myönteisesti että kielteisesti suhtautuvia persoonia. Elokuva jättää katsojalle paljon hoksattavaa ja mietittävää. Mielestäni se ei ole katsojaa varten valmiiksi pureskeltu teos. Tämä elokuva vaatii  aikaa. Tätä ei voi näyttää ”tuntien täytteenä”. Tutustu Youtubessa

Dokumenttiohjelmat

Jos elokuvat olivat lempeitä tapoja avata maahanmuuttoproblematiikkaa, ovat ajankohtais- ja opetusohjelmat varsin kovia keinoja. Niissä pyritään esittämään totuuksia, mutta totuuden esittämisen sävy ja kulma voisi vaihdella enemmän. Mielestäni Mot-ohjelma keskittyy usein sontakasojen tongintaan. Se voisi kohdentaa voimavarojaan useammin kompostiosastoon, missä  tonginta ja kääntäminen saa aikaan hyvää…

Dokumenttiohjelmia (videot eivät ole enää saatavilla):

• Maahanmuuton hinta. Ohjelma paukuttelee tuttuun tyyliinsä kovaa tekstiä ja provosoi siekailematta.
• Suomi-testi maahanmuuttajille: Ohjelmapätkässä on viihteellinen aspekti, mutta maahanmuuttajatestaajan Suomi-tietämättömyydestä johtuva nolaamismahdollisuus on läsnä kokoajan. Ei kaikki suomalaisetkaan muista ja tiedä vastauksia esitettyihin kysymyksiin, vaikka koulujen opetussuunnitelmiin niiden opetus on varmasti kuulunut ja ne olisi pitänyt oppia.
• Neljän kopla: Ohjelma kertoo Hetemaj- perheen tarinaa. Perheen tytär Fatbardhe valitiin vuonna 2009 Vuoden pakolaisnaiseksi ja ehkä siitä syystä hän on antanut maahanmuuttajanaisille eräänlaiset ”kasvot”, menestyvän maahanmuuttajanaisen kasvot.
• Svinalängorna: http://www.youtube.com/watch?v=RIvz3m0gpWc&feature=related
  Kirjailija Susanna Alakosken kirjan, Svinlängorna, suom. Sikalat, pohjalta tehty elokuva  Sovinto, kertoo suomalaisten maahanmuuttajien kokemuksista ja elämästä Ruotsissa 1960-70- luvuilla. Svinlängorna nimi on ruotsalaisten sosiaali-työntekijöiden antama nimi ruotsinsuomalaisten siirtotyöläisten asuttamalle asuinalueelle, jossa kirjailija  pienenä asui. (Kotiliesi. 16-20). Elokuva kääntää maahanmuuttoon liittyvää katsantokantaa toisin päin, mihin viimeaikoina olemme tottuneet. Siirtolaisuus,  maastamuutto ja maahanmuutto ovat olleet kautta historian suomalaistenkin pelastuskeino työttömyyttä ja sotaa vastaan.

Oma kansallinen identiteettimme

Jokaisella kansalla on omat kansalliset tunnukset, kulttuuri, tavat ja etiikka. Oma kansallinen identiteetti  raamittaa meidän jokapäiväistä toimintaamme.

Jos jokin uhkaa tätä kilpeä alamme puolustautumaan tai sovittelemaan. Monesti nämä reaktiot ovat varsin ärhäköitä ja jopa liioitteluun taipuvaisia. Omaansa puolustajat vihaavat maahanmuuttajia todeten heidän vievän kaiken työn suomalaisilta ja rapauttavan yhteiskuntarakenteen kiertämällä veroja jne. Sovittelevat  koettavat hyssytellä ja olla mahdollisimman alistuvia ja muuttumishaluisia. He ovat ylenkilttejä, jotta sopu säilyisi ja maahanmuuttajat eivät loukkaantuisi. He ovat jopa valmiita  muuttamaan omia kultturellisia tapoja, jotta kriiseiltä vältyttäisiin. Siksi välillä keskustellaan Suvivirren tai Enkeli taivaan- virsien laulamisesta perinteisissä suomalaisissa koulujen lukukausijuhlissa.

Kansallisen identiteetin ylläpitäminen on minunkin erityisopettajan tehtävä ja velvollisuus. Maahanmuuttajaopiskelijan kohdalla se tarkoittaa molemminpuolista kunnioitusta toinen toistamme kohtaan. Minun pitää olla selvillä hänen kulttuuristaan noin pääpiirteissään, ja nämä taustat tietäen tuoda esille suomalaisuutta ja Suomen kansalaisena toimimista.  Näin opiskelija voi itse rakentaa  suomalaisuuttaan omista lähtökohdista käsin.Ihannetilanteessa siihen kuuluvat opiskelujen jälkeen ammatti, työ, ihmissuhteet, harrastukset ja aktiivinen ote elämään. Uskon, että näitä asioita moni tänne muuttava haluaa ja on niitä tullut tavoittelemaan.

LÄHTEET

Jos rakastat. 2010. Ohjaus Neil Hardwick. Elokuva. Viitattu 6.3.2011.

Kohtaamisia. 2010. Ohjaus Saara Cantell. Elokuva. Viitattu 6.3.2011.

Svinlängorna.2010. Ohjaus Pernilla Augustin.Elokuva.  Viitattu 6.3.2011

Ajankohtainen Kakkonen. Suomi-testi maahanmuuttajille. YLE. 7.12.2010.

Inhimillinen tekijä. Neljän kopla. YLE. 5.9.2010. Viitattu 6.3.2010.

MOT. Maahanmuuton hinta. YLE. 8.2.2010. Viitattu 6.3.2011

Studio Kotro. Kuka pelkää mustaa miestä? Opettaja TV. YLE. Viitattu 6.3.2011

Kotiliesi-lehti. Nro 5. 2011. S. 16-20. Viitattu 6.3.2011