Valmentavan ja kuntouttavan koulutuksen työelämään valmentautumisen itsearviointilomake

TIIVISTELMÄ

Valmentavan koulutuksen avulla opiskelija saa paremmat mahdollisuudet aloittaa ammatilliseen perustutkintoon johtava koulutus tai siirtyä työelämään. Valmentavassa koulutuksessa opitaan myös arkisten asioiden hoitamista sekä itsenäistä elämää.

Kehittämistyön tavoitteena oli luoda selkeä itsearviointilomake valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opiskelijoille työelämään valmentautumisen jaksoille (TEV). Hankkeen tavoitteena oli myös lomakkeen käyttöönotto valmentavan ja kuntouttavan opiskelijoille. Hanke toteutettiin Ammattiopisto Luovi, Limingan yksikössä.

Syy, jonka takia valitsin valmentavaan liittyvän kehittämiskohteen, johtuu huomioista jotka viime vuonna luokanvalvojana toimiessani valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opiskelijoiden työelämään valmentautumisen jaksolla. Käytän lyhennettä tev-jakso kirjoituksissani. Yksikössä on käytössä lomakkeita itsearviointiin, mutta mielestäni meiltä puuttui lomake, joka olisi valmentavan käytössä yhteisesti ja sopivampi enemmistölle valmentavan opiskelijoista. Lomakkeessa tulisi selkeästi kuvalla osoittaa itsearviointi, jotta eritasoiset opiskelijat ymmärtävät arvioinnin.

Kun opiskelija lähtee valmentavassa ja kuntouttavassa koulutuksessa tev-jaksolle hän täyttää sopimuksen työnantajan kanssa. Tev-jakson aikana työnantaja arvioi opiskelijaa työelämän vaatimusten mukaisesti, ottaen huomioon opiskelijan työtaidot ja sopimukseen kirjatut tavoitteet. Luovilla on käytössä tarkennettu ja selvennetty arviointilomake, joka on yhden sivun mittainen. Opiskelijalle on myös laadittu tev-jakson itsearviointilomake. Valmentavan opiskelijat, olkoon valmentava 1 tai valmentava 2 ovat runsaimmin tukeatarvitsevien luokituksella, joten lomakkeen tulisi olla mahdollisimman selkeä. Opiskelijoilla on laajoja oppimisvaikeuksia, lukeminen tuottaa hankaluutta, osa opiskelijoista ei osaalukea kunnolla. Halusin tehdä opiskelijoille itsearviointiin lomakkeen, joka ottaisi nämä asiat huomioon ja olisikin näin ollen valmentavien ryhmien käyttöön tarkoitettu. Haasteena työssä pidän sitä, tuleeko lomake käyttöön yksikössämme.

KEHITTÄMISHANKKEEN KONTEKSTI

Ammattiopisto Luovi on valtakunnallinen ammatillinen erityisoppilaitos, joka toimii yli 20 paikkakunnalla kautta maan. Luovi järjestää sekä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa että työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaa koulutusta ympäri Suomen. Luovi tarjoaa myös aikuiskoulutusta. Järjestämme asiantuntijakoulutusta niin ulkopuolisille kuin sisäisillekin toimijoille. Henkilöstömme koostuu opetus- ja ohjaushenkilöstöstä, tukipalveluista, sekä hallinnosta. Vuonna 2012 Luovin ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikkamäärä kasvoi 1470:een.

Valmentavan koulutuksen perustana olivat moni- ja vaikeavammaisten nuorten jatkokoulutuksen ongelmat, jotka oli todettu mm. sosiaalihallituksen vuonna 1983 järjestämässä työkokouksessa. Aiemmin monet vaikeavammaiset nuoret jäivät peruskoulun jälkeen kotiin tai laitokseen vailla tulevaisuuden tavoitteita. Valmentavalla koulutuksella haluttiin rakentaa vammaisille nuorille polku peruskoulusta jatkokoulutukseen sekä tukea heidän ikänsä mukaista kehitystä. Yhdestä viiteen vuoteen kestävän ja opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden ja henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaisesti toteutettavan koulutuksen toimintamuodoiksi kaavailtiin ryhmäopetusta, yksilöllistä ohjausta, lääkinnällistä kuntoutusta, sopeutumisvalmennusta sekä yhteistyötä muiden oppilaitosten kanssa. (Kotiranta ja Sirkiä 1991, 51-54.)

Valmentava koulutusta alettiin järjestää myös Oulussa Merikosken ammattioppilaitoksessa 1990-luvun taitteessa pilottikurssin muodossa. 1990-luvun alun jälkeen valmentavan koulutuksen määrää lisättiin vuosittain ja nykyisin valmentavaa opetusta on Ammattiopisto Luovin jokaisessa yksikössä. Valmentavan koulutuksen laajeneminen näkyy myös siinä, että yhä useammat ammatillisen perustutkintokoulutuksen opiskelijoista tulevat koulutukseen valmentavan kautta.

Valmentavan koulutuksen aloittaminen ja sen määrän lisääntyminen perustuvat käytännön tarpeisiin. Osa peruskoulun päättävistä opiskelijoista tarvitsee peruskoulun ja ammatillisen koulutuksen nivelvaiheessa erityistä tukea ja ohjausta päivittäisen elämän taidoissa ja ammatinvalinnassa.(Lämsä ja Veivo 2010, 10-11.)

Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus on tarkoitettu pääasiassa 16-19 -vuotiaille nuorille, joille ei ole vielä selkeytynyt oma perustutkintokoulutus ja jotka tarvitsevat ennen ammatillisiin opintoihin siirtymistä erityistä tukea. Valmentava 1 opinnot kestävät yleensä 20-80 opintoviikkoa. Opintojen painopistealueet ovat elämänhallintataidot ja opiskelu- ja työelämävalmiudet. Elämänhallintataidoissa käydään läpi opinnoissa tarvittavia perusvalmiuksia kuten säännöllinen vuorokausirytmi, asumiseen liittyvät asiat, opiskelutaidot ja oman alanvalinnan löytäminen. Opiskelu- ja työelämävalmiudessa painopiste on jonkin alan opintoihin valmentava koulutus esimerkiksi palvelualalla, tekniikan ja liikenteen alalla opiskeluun tarvittavien valmiuksien vahvistaminen.

Valmentava ja kuntouttavan työhön ja itsenäiseen elämään valmentava opetus kestää 40-120 opintoviikkoa opiskelijan yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti. Valmentava 2 ryhmässä opiskelee opiskelijoita, joilla ei ole edellytyksiä ammatillisen perustutkinnon suorittamiseen. Opiskelijat saavat koulutuksessa valmiuksia, jotta heillä olisi koulutuksen jälkeen taidot mahdollisimman itsenäiseen elämiseen ja asumiseen ja päivittäisiin toimintoihin kuten henkilökohtaiseen hygieniaan ja syömiseen. Opiskelijoille pyritään järjestämään yhdessä opiskelijan kotikunnan kanssa työtehtävä, jota opiskelija voisi tehdä opiskelun jälkeen. Opiskelija saisi valmiudet hänelle räätälöityyn työtehtävään. Opintojen painopisteenä on näin ollen myös edellytysten mukaiseen työhön valmentava koulutus.

 TYÖELÄMÄÄN VALMENTAUTUMINEN

Valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle lisää valmiuksia ja mahdollisuuksia henkilökohtaisten suunnitelmien ja tavoitteiden mukaisesti ammatilliseen koulutukseen, työhön sekä itsenäiseen elämään. Työelämään valmentautuminen on tärkeä osa opintoja. Työelämään valmentautumisjaksot toteutetaan opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden mukaisesti niin laajuudeltaan kuin sisällöltään. Työelämään valmentautumisjaksot kestävät viikosta jopa kuukausienkin pituisiin jaksoihin jokaiselle opiskelijalle laaditun HOJKS:n ja HOPS:n mukaisesti. Lomakkeeseen opiskelija kirjoittaa tarvittaessa yhdessä ohjaajan kanssa tavoitteet, joita tev-jaksoon oli sisälletty. 

Tavoitteena tev-jaksolla on tutustua työelämään ja hankkia käytännön työkokemuksia. Opiskelija tavoitteena on myös omaksua työelämässä tarvittavia taitoja. Opiskelijan tulisi tiedostaa oma roolinsa työntekijänä ja osata toimia työyhteisön jäsenenä työelämän keskeisiä sääntöjä noudattaen. Opiskelija voi suorittaa työelämään valmentautumisjakson joko työpaikalla tai oppilaitoksessa työelämää vastaavissa oppimisympäristöissä. Valmentava 2 opiskelijoilla työpaikkona on usein myös työtoiminnan ja päivätoiminnan paikkoja.

Työelämään valmentautuminen (TEV)on työpaikalla tai oppilaitoksen oppimisympäristöissä tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työelämään valmentautuminen on tärkeä osa valmentavaan ja kuntouttavaan opetukseen ja ohjaukseen sisältyvää opiskelua. Työelämään valmentautumisen aikana opiskelija tutustuu työelämään ja omiin mahdollisuuksiinsa, oppii osan koulutuksen tavoitteista työpaikalla työtä tehden sekä valmentautuu näin tuleviin jatko-opintoihinsa tai työllistymiseen ja itsenäiseen elämään. Työelämään valmentautumisen avulla opiskelija saa tuntuman työelämästä jatkosuunnitelmiensa tueksi. (Valmentavan ja kuntouttavan OPS, Ammattiopisto Luovi)

Jotta opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin voitaisiin vastata, tulee kaiken toiminnan olla opiskelijalähtöistä. Opiskelijan parhaaksi eduksi moniammatillinen verkostotyö auttaa opiskelijaa saavuttamaan parhaat lähtökohdat työelämään siirryttäessä valmentavan vuotena työelämään valmentautumisen muodossa kuin myös ammattitutkinnon suorittaneille opiskelijoille. Opiskelijalähtöisyyttä on sekin, että me opettajat ymmärrämme, ettei valmentavan opiskelijoilla ole ns. normaalia osaamista – ja/tai käyttäytymistä. Itsearviointilomaketta tehdessäni pyrin ottamaan asiat huomioon siten, että lomakkeesta tulisi mahdollisimman monelle valmentavan opiskelijallemme sopiva. Valmentavan ja kuntouttavan opiskelijoilla on valitettavan paljon huonoja kokemuksia epäonnistumisistaan ja ns. yleisen puolen toisen asteen opiskelijoihin verrattuna valmentavien opiskelijat kamppailevat muille itsestään selvien asioiden kanssa kuten linja-autolla kulkemiset ja myöhästymiset. Tämän takia on äärimmäisen tärkeää tuoda opiskelijan onnistumiset esille ja antaa myönteistä ja rakentavaa palautetta opiskelijalle.

SOSIAALISEN VUOROVAIKUTUKSEN HAASTEET

Oppiminen ei ole pelkästään kognitiivinen prosessi. Opiskelijan asema sosiaalisten suhteiden verkostossa vaikuttavat merkittävästi hänen oppimisedellytyksiinsä. Nuoret, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia kehittävät huonosti toimivia selviytymisstrategioita oppimistilanteisiin, jotta ikätoverien silmissä he pärjäisivät paremmin. Sosiaalisten vuorovaikutustaitojen tärkeys selviytyä elämässä on ratkaisevan tärkeä. Opiskelija mennessään työelämän valmentautumisen jaksolle on keskellä työelämän sosiaalista ympäristöä, jolloin hänen tulisi osata olla osa työyhteisöä. Valmentavan koulutuksen opiskelijoille tämä ei ole aivan itsestäänselvyys, kuinka toimia osana työyhteisöä. Valmentavan koulutuksessa käydään läpi työyhteisössä tarvitsemia taitoja ja opiskelijaa pyritään rohkaistumaan erilaisilla toimintatehtävillä valmentavan vuonna. Opiskelijoiden kanssa esitämme erilaisia työhaastattelutilanteita, millaisia asioita tulee ottaa huomioon mennessä haastatteluun ja kuinka toimia haastattelutilanteessa. Nämä tunnit olivat valmentavan luokanvalvojana toimiessani pidettyjä ja kävimmekin eri tilanteita niin huumorilla kuin vähän vakavammin läpi. Opiskelijat itse toivat esille, miten he onnistuvat näyttämään osaamisensa jollakin tietyllä osa-alueella ja kuinka he onnistuvat pääsemään työyhteisöön mukaan. Lomakkeen toiselle sivulle laitoin itsearvioinnin kysymykset peilaten näihin työelämän pelisääntöihin ja arvioinnin vastaamiskohdat kuvaanollisesti hymiöillä, jotta opiskelijamme pystyisi kuvaamaan onnistumistaan helpolla ja selkeällä menetelmällä.

Kehitysvammatutkimus kertoo, että sosiaalisen käyttäytymisen ja selviytymisen ongelmat ovat kenties keskeisin ongelma juuri lievästi kehitysvammaisten pulmana ja yksi suurimmista yhteiskuntaan integroitumisen ja täysivaltaisen kansalaisuuden esteistä. Yksinäisyys ja ristiriidat ovat ihmissuhteissa stressitekijöitä, jotka haittaavat voimavarojen käyttöä ja vaikeuttavat uusien asioiden opettelua ja tehtävistä suoriutumista. (Närhi, Seppälä, Kuikka 2010, 96-97.)

TAVOITTEET

Oman erityisopettajuuteni kehittymisen kannalta on hyödyllistä kehittyä erityisopettajana, kehittää selkeämpää mallia opiskelijalle opiskelijalähtöisesti, kehittää työyhteisön kannalta selkeämpiä ratkaisuja arjenpyörityksen avuksi ja tarpeiden mukaisesti. Tavoiteltavat tulokset kehittämistyössäni oli saada toimiva työkalu valmentavan ja kuntouttavan opiskelijoille työelämään valmentautumisen jakson itsearviointilomakkeen muodossa. Lomaketta suunnitellessani halusin saada siitä opiskelijoillemme mahdollisimman selkeän sekä vaivattoman täyttää. Itsearviointilomakkeen työstäminen vaati minulta alkukartoituksen, millainen arviointilomake meillä oli jo käytössä. Haastattelin valmentavan ja kuntouttavan opettajia ja kysyin tämän hetken lomakkeen toimivuudesta. Mitä voisin muuttaa arviointilomakkeessa, jotta se olisi selkeämpi ja sopivampi juuri meidän opiskelijajoukolle.

Opiskelijoista suurimmalla osalla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia joten lomakkeen tulisi olla kirjasintyyliltään selkeä ja helppolukuinen. Lomakkeen pituudeksi muodostui kaksi sivua syystä, että selkeys olisi tarpeen myös rivien välien muokkauksella. Ensimmäisellä sivulla on tiedot opiskelijasta sekä työhön valmentautumispaikasta sekä tavoitteet jaksolle ja aiempi työkokemus. Opiskelijan vahvuudet ovat myös tärkeä asia tuoda esille lomakkeessa. Kehittämiskohteet ovat myös tärkeät, jotta taitojen realistisuus säilyisi opiskelijalla itsellään kuin myös verkostolla.

Lomakkeen toinen sivu on onnistumisen arviointia hymiöitä käyttäen. Näin opiskelija voi ympyröidä mielestään kuvaanollisen hymiön osaamisestaan. Kirjasintyyliksi on valittu Arial erityisopetuksen suositusten perusteella ja fonttikoko 14 selkeyden takaamiseksi. Hymiöt valitsin siksi, koska suurin osa valmentavan opiskelijoista pystyy kuvien avulla ilmentämään asian. Hanketta tehdessäni kehittämisen olennainen osa oli lomakkeen ulkoasu. Arviointikohdat tulevat suoraan opetussuunnitelmasta, mutta aiempiin lomakkeisiin nähden kirjoitin esimerkiksi ”noudatin työaikoja” lauseella ”työaikojen noudattaminen” asian selkeyttämiseksi.

POHDINTA

Itsearviointilomakkeen työstäminen vaati minulta alkukartoituksen, millainen arviointilomake meillä oli jo käytössä. Haastattelin valmentavan ja kuntouttavan opettajia ja kysyin tämän hetken lomakkeen toimivuudesta. Mitä voisin muuttaa arviointilomakkeessa, jotta se olisi selkeämpi ja sopivampi juuri meidän opiskelijajoukolle. Opiskelijamme ovat hyvin heterogeenisiä, joten tämä oli otettava lomakkeen suunnittelussa huomioon. Peräänkuulutan sitä, että lomake on nimenomaan valmentavan ja kuntouttavan opiskelijoille suunnattu. Lomakkeen ulkoasu on suunniteltu siten, että valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen opiskelijat pystyisivät sen täyttämään. Lomakkeessa oli otettava huomioon opiskelijamateriaalin muuttuminen haastavammaksi. Mielestäni lomake sopii myös valmentavan ja kuntouttavan työhön ja itsenäiseen elämään valmistavaan koulutukseen. Asia, jota pohdin hanketta tehdessäni kovasti, nimittäin koska opiskelijamme ovat hyvin heterogeenisiä, lomake tulee olemaan joillekin valmentava1:n opiskelijoille todella helppo, jopa lapsellinen ja taas toisille juuri oikeanlainen. Valmentava 2:n opiskelijoille lomake voi olla jopa liian haastava. Pohdinnan päätöksenä tein lomakkeen, joka on kohdistettu valmentavan opiskelijoille ja opettajat voivat lomaketta käyttää jos heidän opiskelijoissaan on potentiaalisia käyttäjiä.

Tämänkaltaisissa kehittämishankkeissa on mietittävä ratkaisuja ja aloitettava jostakin, kokeiltava, jonka jälkeen voi todeta mitä kehitettävää ja muutettavaa vielä on.

Kirjoittaja, Saana Menschakoff, opiskelee ammatilliseksi erityisopettajaksi Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa

Lähteet:

Ammattiopisto Luovi, valmentava ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen (valmentava 1)opetussuunnitelma. 21.1.2013

Ammattiopisto Luovi, Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava ja kuntouttava(valmentava 2) opetussuunnitelma. 21.1.2013

Aro, T., Siiskonen, T., Ahonen, T.(toim.) 2007. Ymmärsinkö oikein? Kielelliset vaikeudet nuoruusiässä. Juva :WS -Bookwell Oy.

Heikkinen, T. 2006. Mikä tässä sanassa on vialla? Luku- ja kirjoitustaidon ohjaaminen ammatillisessa erityisoppilaitoksessa. Vammala: Vammalan kirjapaino Oy.

Kotiranta, P-L., Sirkiä, H. 1991. Akva avaa vaikeavammaisille koulutusmahdollisuudet.

Lämsä, A-L., Vuontisjärvi, N., 2011. Mun tarina. Tarinoita selviytymisestä. Oulu:Joutsen Median painotalo.

Närhi, V., Seppälä, H., Kuikka, P., 2010. Laaja-alaiset oppimisvaikeudet. Porvoo:WS-Bookwell Oy.

Lämsä, A-L., Veivo, L. (toim.) 2010. Mun mahdolisuus. Luovin valmentavassa koulutuksessa.

Ammattiopisto Luovin verkkosivut. www.luovi.fi luettu 28.1.2013

Papunetin omat verkkosivut.  www.papunet.fi luettu 29.1.2013