Vuoroin vieraissa eli suomalais-venäläistä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen merkeissä
Etelä-Karjalan ammattiopisto on solminut tänä vuonna yhteistyösopimuksen kolmen pietarilaisen ammattioppilaitoksen kanssa. Yhteistyö venäläisten ammattioppilaitosten kanssa luo opettajille ja opiskelijoille mahdollisuuden rakentaa uusia verkostoja yli rajan. Yksi oppilaitoksista on St. Petersburg College of Economics and Technologies of catering, joka kouluttaa kokkeja ja tarjoilijoita Venäjän työmarkkinoille. Lokakuussa Etelä-Karjalan ammattiopisto sai vieraakseen ryhmän ammatillisia opettajia ravintola-alalta. Yhdeksi vierailun teemaksi oli sovittu erityisopetus.
Etelä-Karjalan ammattiopisto kirjoitti yhteistyösopimuksen pietarilaisen oppilaitoksen –St. Petersburg College of Economics and Technologies of catering- kanssa maaliskuussa 2010. Jo huhtikuussa toteutui käsi- ja taideteollisuusalan sekä matkailu- ja ravitsemisalan viikon pituiset vaihdot. Lehtori Kaisa Hänninen-Madray oli tutustumassa kokkien opetukseen Pietarissa keväällä 2010. Mukana hänellä oli neljä Etelä-Karjalan ammattiopiston ravintolakokkiopiskelijaa. Hänninen-Madrayn mukaan matka oli ehdottomasti myönteinen kokemus sekä opettajalle, että opiskelijoille. Vierailijat saivat osallistua käytännön keittiötyön opetukseen, suurimmat erot verrattuna suomalaiseen opetukseen ovat kuri, auktoriteettien kunnioitus ja raaka-aineiden erittäin taloudellinen käyttö. Tähän vaikuttaa se, että opiskelijat maksavat opetuksessa käytettävistä raaka-aineista osan itse. Opettaja ja opiskelijat pääsivät myös tutustumaan paikallisen Sokos Hotelli Vasilievskyn keittiön toimintaan ja opiskelijoiden työskentelyyn eli ravintolatyöskentelyä opitaan oikeilla työpaikoilla kuten meillä Suomessakin. Yksi asia jäi kuitenkin mietityttämään, missä olivat kaikki erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat, kun heitä ei koulussa näkynyt lainkaan?
Venäjän koulutusjärjestelmästä
Venäjän koulutusjärjestelmä on erilainen kuin Suomessa. Lapset aloittavat koulunkäynnin 6-7 vuotiaina ja yleinen oppivelvollisuus päättyy 15-vuotiaana. Yhdeksänvuotisen yleissivistävän koulutuksen lopuksi koululaiset suorittavat valtakunnallisen loppukokeen. Kokeen hyväksytysti suorittaneet saavat todistuksen peruskoulun suorittamisesta. Todistuksen saatuaan voi hakea opiskelemaan yleissivistävän toisen asteen koulutukseen. Toisen asteen yleissivistävää koulutusta valittaessa valitaan jo ala, johon halutaan profiloitua. Vaihtoehtoina ovat ammatillinen peruskoulutus, opistoasteen ammatillinen koulutukseen tai korkeakouluihin ja yliopistoihin johtava toisen asteen yleissivistävä koulutus. Yleissivistävä toisen asteen koulutus kestää kaksi vuotta, luokat 10–11. Missä tahansa suuntautumisessa tämän koulutuksen suorittaneet ovat korkeakoulukelpoisia.
Venäjällä ammatillinen peruskoulutus kattaa tällä hetkellä noin 300 eri alaa. Venäjällä on käytössä ylempi toisen asteen koulutus, joka valmistaa mm. työntekijätasoa lähellä olevia esimiehiä ja ylemmän tason asiantuntijoiden apulaisia. Suomessa ei enää ole vastaavaa ns. opistoasteen koulutusta.
Venäjän valtio takaa kaikille oikeuden maksuttomaan ensimmäisen ja toisen asteen koulutukseen. Tämä ei valitettavasti täysin toteudu, sillä on nuoria, jotka eivät halua tai heillä ei ole taloudellista mahdollisuutta opiskeluun. Venäjällä ammatillisesta koulutuksesta opiskelija maksaa osan itse eli yleensä lukukausimaksun ja opiskelussa tarvittavat välineet. Valtio maksaa osan koulutuksesta. Ne nuoret, jotka eivät opiskele, hakeutuvat töihin aloille, joilla ei tarvita erityistä osaamista esim. tavaroiden kuljetukseen ja kauppojen myyjiksi.
Venäjällä ammatillista koulutusta järjestetään vain joillekin vammaisryhmille, kuten kuulo-, näkö- ja liikuntavammaisille. Ammatillisen koulutuksen he voivat saada omissa oppilaitoksissaan vain tiettyihin ammatteihin. Kehitysvammaiset ja autismin kirjon nuoret jäävät usein kokonaan ilman koulutusta. Erityistä tukea tarvitseville lapsille ja nuorille tarjotaan opiskelua erityiskouluissa tai kuntouttavissa erityisluokissa, jotka ovat tavallisten koulujen yhteydessä. Näihin kouluihin otetaan diagnoosin perusteella, vaikeasti vammaisten opettamiseen ei ole resursseja tai osaamista. Vaikeasti vammaiset sijoitetaan hoitolaitoksiin, joissa ei tarjota koulutusta.
Pietarilaiset marata-alan opettajat Lappeenrannassa
Kahdeksan opettajan ryhmä pietarilaisia St. Petersburg College of Economics and Technologies of catering -koulun opettajia vieraili Etelä-Karjalan ammattiopistossa lokakuussa 2010. Toisen vierailupäivän teemaksi oli valittu erityisopetus.
Keskustelimme vilkkaasti erityisopetuksesta Suomessa ja Venäjällä. Keskustelua hankaloitti hieman se, että tällä hetkellä Venäjällä ei ole olemassa yhteistä käsitteistöä erityisopetukseen liittyen. Ongelmat tunnistetaan, mutta varsinaista erityisopetusta ei ammatillisessa koulutuksessa järjestetä. Jokaisella opettajalla on velvollisuus pitää 30 tuntia vuosittain tukiopetusta, joka toteutetaan käytännössä siten, että opettaja odottaa kerran viikossa koulupäivän jälkeen oppilaita tulemaan paikalle tekemään tehtäviä, jotka ovat olleet vaikeita opiskelijoille.
Opiskelijoilla on jonkin verran sosiaalisia ongelmia sekä huumeiden ja päihteiden käyttöä, jonka vuoksi kaikissa kouluissa työskentelee sosiaalityöntekijä. Mielenterveysongelmista kärsivien opiskelijoiden määrä on jatkuvasti lisääntynyt. Ongelmien syntyä pyritään ehkäisemään mm. tutor-opiskelijoilla eli jokaisella ryhmällä on oma ”vertaistuki”, joka auttaa opiskeluun liittyvissä asioissa. Mikäli ongelmia esiintyy, ne kerrotaan aina ensin luokanvalvojalle, joka on yhteydessä opiskelijan kotiin. Kotiin otetaan yhteyttä, vaikka opiskelija olisi jo täysi-ikäinen.
Keskustelussa kävi ilmi opettajien huoli siitä, että oppimisvaikeuksia ja koulunkäynnin ongelmia esiintyy aikaisempaa enemmän. Toisaalta kyseiseen oppilaitokseen marata-alalle on niin paljon hakijoita, (viisi opiskelijaa/aloituspaikka), että opiskelemaan pääsevät aikaisemmin opinnoissaan hyvin menestyneet opiskelijat. Ala on suosittu, koska valmistuneista kaikki halukkaat saavat varmasti töitä.
Venäjällä ei ole varsinaista ammatillisen erityisopettajan koulutusta lainkaan, vaan opettajat voivat halutessaan suorittaa lyhyitä täydennyskursseja aiheesta. Vieraat olivat kiinnostuneita siitä, kuinka meillä tuetaan opiskelijoita ja kuinka saamme opiskelijat pysymään koulussa? Heillä on ensimmäisen vuoden aikana keskeyttävien opiskelijoiden määrä ollut kasvussa viime vuosina ja se on nyt noin 10 %.
Oli mielenkiintoista vaihtaa ajatuksia erityisopetuksesta venäläisten kollegoidemme kanssa. Vieraamme kutsuivat meidät ensi vuonna Pietariin, jolloin voimme jatkaa keskustelua aiheesta ja tutustua omakohtaisesti heidän oppilaitokseensa. Ensimmäiset askeleet kohti kansainvälistystymistä on Etelä-Karjalan ammattiopistossa jo otettu.
Lähteet
Venäjän koulutusjärjestelmä, 2006. Opetushallituksen työryhmä http://www.oph.fi/download/48903_venajaedu.pdf
Rakova, Elena 2009. Suomalais-venäläinen projekti ammatillisen erityiskoulutuksen edistäjänä Venäjällä. Opinnäytetyö. Laurea- ammattikorkeakoulu.