Kansainvälisellä yhteistyöllä vankilakoulutusta kehittämässä

 Lea Mustonen, Ammatillinen erityisopettajankoulutus, AOKK, Jyväskylä

1 Johdanto

Esittelen tässä artikkelissa Grundtvik-projektin ”Effective Induction for Prison Teachers/Vankilaopettajien tutoroinnin ja täydennyskoulutuksen kehittäminen”. Vankilakoulutuksessa on kansainvälisesti koettu yhtei-senä ongelmana puutteet vankilaopettajien perehdyttämisessä työskentely-ympäristöön ja pitkäkestoisessa ammatillisessa ohjauksessa. Nämä ongelmat nostettiin esiin Portugalissa järjestetyssä vankilaopetuksen kontaktiseminaarissa syksyllä 2009, mistä sai alkunsa Grundtvik-oppimiskumppanuus.

2 Projektin toteutus

Oppimiskumppanuuteen osallistuivat:

  • Iso-Britannia: Motherwell College: Further Education College
  • Portugali: Estabelecimento Prisional de Sintra: Sintran vankila
  • Ranska: Centre National de l’Enseignement à Distance – CNED:France’s National Distance Learning Cen-tre ja INS HEA: The National Higher Institute of Training and Research for the Education of Young Disa-bled Persons and Adapted Teaching (koordinaattori)
  • Viro: Tallinna Täiskasvanute Gümnaasium: Tallinnan aikuislukio
  • Suomi: Oulun aikuislukio yhteistyössä Oulun vankilan kanssa

Hankkeen alussa oppimiskumppanuuteen osallistuvissa maissa kartoitettiin vankilaopetuksen järjestelyjä ja vankilaopettajien perehdyttämistilannetta (desk research). Tämän kartoituksen lisäksi kussakin maassa tehtiin haastattelututkimus opettajien kokemuksista vankilatyössä (focus groups). Näistä tutkimuksista saatujen tietojen perusteella laadittiin perehdytysohjelma, joka sisälsi neljä moduulia. Kullakin maalla oli oma vastuumoduulinsa: Iso-Britannia keskittyi opetukseen ja oppimiseen, Ranska turvallisuuteen, Portugali vankipsykologiaan ja Viro sekä Suomi verkostoitumiseen ja opettajan materiaaleihin.

Hankkeen aikana pidettiin kokoukset jokaisessa mukana olevassa maassa, minkä lisäksi osa kokoontui yli-määräiseen kokoukseen Ranskassa kesäkuussa 2011. Projektissa käytiin vierailuilla oppilaitoksissa ja vanki-loissa tutustumassa paikallisiin oloihin ja opetuskulttuuriin. Projektille laadittiin omat web-sivut. Kokousten välillä yhteyttä pidettiin ja perehdyttämisohjelmaa kehitettiin sosiaalisissa verkostoissa (Ning ja Twitter), sähköpostitse ja Internet-pohjaisissa kokouksissa (Elluminate ja ACP). Projektissa tuotettu materiaali arkis-toitiin Google Docsiin. Lopuksi jokainen osallistuja kokosi oman opaspohjansa omaan sähköiseen oppi-misalustaan. Oulussa käytettiin Moodle-oppimisympäristöä.

3 Tulokset

3.1 Perehdytysohjelman moduulit

Opetus-moduulin keskeisiä asioita ovat vankilaopetuksen puitteet, eri vankiryhmien erityistarpeet (lyhyt- ja pitkäaikaisvangit, nuoret, naiset, eri etniset ryhmät), opiskeluteknologian rajoitukset vankilassa, tehokas yhteistyö vankilahenkilökunnan kanssa, opiskelumahdollisuuksien opastaminen ja neuvominen vankilassa ja vankilan ulkopuolella, eritasoisten opiskelijoiden huomioiminen samassa ryhmässä ja yksilölliset opinto-suunnitelmat.

Turvallisuus-moduulin tavoitteena on, että opettaja tuntee vankilan turvallisuusmääräykset ja ymmärtää niiden syyt, tuntee ja ymmärtää opettajien turvallisuutta koskevat velvoitteet ja vastuut ja niiden rajat,tuntee terveyteen liittyvät vastuut vankilaympäristössä, kykenee myötävaikuttamaan omalta osaltaan te-hokkaasti turvalliseen työympäristöön vankilassa, osaa käyttäytyä oikein uhkaavissa ja väkivaltatilanteissa sekä käyttää hälytysjärjestelmää ja tuntee vaarallisen tilanteen jälkeisen toimintamallin.

Vankipsykologian moduulissa pyritään ymmärtämään vankeuden roolin ja vaikutukset opiskelijaan, opetel-laan tunnistamaan poikkeavan käyttäytymisen tärkeimmät piirteet ja konfliktitilanteet sekä toimimaan niissä oikein. Opettajat harjoittelevat käyttämään erilaisia kommunikointimenetelmiä ja motivointikeinoja sekä tunnistamaan johtamistapoja ja ymmärtämään niiden vaikutuksen opettamiseen.

Verkostoituminen ja opettajanmateriaalit –moduulin keskeisiä asioita ovat opettajien käytössä olevien ma-teriaalien merkitys, verkostoitumisen ja materiaalien jakamisen esteet, mistä ja miten saa tietoa, neuvoja ja materiaalia vankilaopettajille, kansainvälisten organisaatioiden roolit ja toiminnot, verkostoitumistaitojen kehittäminen verkostoitumalla opettajien ja muiden ammattilaisten kanssa, kollegoiden opastaminen ver-kostoitumisessa sekä täydennyskoulutuksen merkitys ja sen tarjoamat mahdollisuudet.

3.2 Tutoroinnin vaiheistamismalli

Kuva 1: Tutoroinnin vaiheistamismalli (Halla-aho, P, 2011)

 4 Pohdinta

Projektissa saatiin uusia ideoita opettajien täydennyskoulutukseen. Projekti tarjosi mahdollisuuksia tutus-tua eri maiden vankilaopetusjärjestelmään ja työskentelykulttuuriin, ja yhteistyö lisääntyi sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Kaiken kaikkiaan kokemukset projektista olivat hyvin myönteisiä, ja on toivottavaa että yhteistyö jatkuu myös projektin jälkeen, kuten on käynyt mm. Oulun ja Tallinnan aikuislukioiden välillä.

Lähteet

Effective Induction for Prison Teachers –projektin web-sivut. Viitattu 23.2.2012.

Halla-aho, P. 2011. Vankilaopettajien tutoroinnin ja täydennyskoulutuksen kehittäminen Grundtvig-hankkeella. Esitelmä Vankilaopetuksen päivillä Kiipulassa 24.11.2012.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>


Miksi kysytään?