Monikulttuurisuuden haasteita lähihoitajakoulutuksessa Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistossa

Marja Aho ja Tarja Ingman, ammatillinen erityisopettajankoulutus, JAMK, AOKK Kansainvälistyvä ammatillinen erityisopettaja

Johdanto

Suomi ja Keski-Pohjanmaa eivät ole enää monokulttuurinen yhteisö, vaan maahanmuuttajataustaisten ja ulkomaalaisten opiskelijoiden saapuminen on muuttanut yhteisöämme kieleltään, ihonväriltään ja kulttuuriltaan erilaisten ihmisten kohtaamispaikaksi. Suomelle ja suomalaisille on tullut suuri haaste eteen: miten kohdata vieraan kulttuurin edustaja ja miten luoda monikulttuurinen oppimis- ja työympäristö? Maahanmuuttajista on tullut pysyvä osa suomalaista yhteiskuntaa, jossa haasteena on suvaitsevaisen, kaikkia kulttuureita hyväksyvän ilmapiirin luominen.

Pietarsaaren lähihoitajaopiskelijat

Tässä artikkelissa kuvaamme maahanmuuttajataustaisten lähihoitajaopiskelijoiden opiskelun henkilökohtaistamista ja kokemuksia ohjauksesta ja opettamisesta.

Monikulttuurisia osaajia tarvitaan sosiaali- ja terveysalalla

Sosiaali- ja terveysalalle tarvitaan runsaasti uutta henkilöstöä tulevina vuosina. Valtion taloudelli­nen tutkimuskeskus (VATT) arvioi, että sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan noin 80000- 125000 työntekijää enemmän vuonna 2025 kuin tällä hetkellä. (Honkatukia, Ahokas & Marttila 2010, 131–139.) Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan jatkossa yhä enemmän monikulttuurisia osaajia ja tähän tarpeeseen voidaan vastata antamalla suomalaisille opiskelijoille monikulttuurista osaamista sekä kouluttamalla alalle taustaltaan monikulttuurisia opiskelijoita (Mäntylä 2010, 23).

Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opistossa on kaksi työvoimapoliittista opiskelijaryhmää, joihin on integroitu yhdeksän maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Toinen ryhmä opiskelee Kokkolassa ja toinen Pietarsaaressa. Kokkolan ryhmässä on kuusi ja Pietarsaaressa kolme maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Pietarsaaren ryhmän kiintiöön oli varattu viisi opiskelijapaikkaa maahanmuuttajille, mutta soveltuvuuskokeen perusteella valituksi tuli kolme, sillä muiden hakijoiden kielitaito ei ollut siinä vaiheessa riittävä opiskelusta selviytymiseen. Pietarsaaren maahanmuuttajataustaiset opiskelijat

kertoivat valinneensa lähihoitajakoulutuksen, koska haluavat työskennellä ihmisläheisessä ammatissa – erityisesti vanhusten parissa, jossa työllistymismahdollisuudet ovat hyvät.

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ammattia oppimassa

 
 
 

Svetlana, Oliver ja Nina ammattiin opiskelemassa

 

Ammatillisten oppilaitosten on varauduttava vastaanottamaan maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ja saatettava heidät kohti ammatillista tutkintoa.  Vaikka maahanmuuttajaopiskelijoita koskevat samat ammattitaitovaatimukset kuin muitakin opiskelijoita, tulee heillä olla oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin sekä tarvittaviin erityisjärjestelyihin. (Kuusi 2004, 6.)

 

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat voivat olla Suomeen muuttaneita ja Suomessa syntyneitä maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita, joiden opinnot tukevat heidän kasvuaan sekä suomalaisen että heidän oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi

Maahanmuuttajataustaisen aikuisopiskelijan selviytymiseen opinnoista ja sopeutumiseen vaikuttavat merkittävästi, mistä kulttuuripiiristä opiskelija tulee ja kuinka suuret ovat kulttuuriset erot uuden ja vanhan kulttuurin välillä. Maahanmuuttajien määrä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoina on lisääntynyt ja oppilaitosten on kehitettävä ohjauspalveluitaan, sillä maahanmuuttajien asiat eivät hoidu ”siinä sivussa”. Sosiaalisen inkluusion edistäminen vaatii erityisopettajilta, opinto-ohjaajalta ja ryhmäohjaajilta  moniammatillista yhteistyötä ja perehtymistä erilaisiin kulttuureihin.  Monikulttuurisessa ohjauksessa ja opetuksessa on tärkeää aito dialogi, mikä merkitsee avoimuutta oppia ja olla vuorovaikutuksessa kulttuurirajojen yli.

Kokkolan kaupungin Internet – sivuilla on kuvattu opetustoimen käsitystä maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden perusopetuksesta, mutta nämä käsitykset soveltuvat myös ammatilliseen koulutukseen.

Monikulttuurisessa yhteiskunnassa eri ryhmät säilyttävät omat ominaispiirteensä ja hyväksyvät, että muut tekevät samoin. Ryhmät eivät eristäydy toisistaan, vaan erilaisuus koetaan rikkaudeksi. Erilaisuus on hyväksyttävää kaikilla tasoilla ja monikulttuurisuus vaatii sopeutumista kaikilta ryhmiltä sekä enemmistöltä että vähemmistöltä. Monikulttuurinen ohjaus tarkoittaa sitä, että ohjaaja/opettaja on tietoinen kulttuurin vaikutuksesta niin omaan kuin opiskelijoidenkin käyttäytymiseen ja persoonallisuuteen. Opettajan ei tarvitse olla eri kulttuurien asiantuntija, vaan avoin keskustelu lisää molemminpuolista ymmärrystä ja mahdollistaa yhteistyön. (kokkola.fi)

Opetusministeriö on tehnyt keskeiset linjaukset maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opiskelun etenemiseksi. Ministeriö on asettanut tavoitteeksi kotoutumisen ja hyvien etnisten suhteiden edistämisen. Maahanmuuttajien tarpeet on otettava huomioon osana normaalijärjestelmiä ja toissijaisesti käytetään erityistoimenpiteitä. Maahanmuuttajilla tulee olla oikeus omaan kieleen ja heidän omaa kulttuuriaan edistetään. Kohtelun on oltava yhdenvertaista. Maahanmuuttajien kansainvälisiä kokemuksia tulee hyödyntää entistä enemmän. Linjausten tavoitteena on parantaa ministeriön toiminnan johdonmukaisuutta ja tehokkuutta maahanmuuttoasioissa. (OPM 2009, 12–13.)

Henkilökohtaistaminen

Henkilökohtaistamismääräyksessä (2006) ja sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteissa (2010, 265) opetushallitus määrää tarvittaessa ottamaan huomioon opiskelijan tausta, kuten  äidinkieli, kulttuuri ja koulutuksen aikana kehittyvä kielitaito. Opintojen on tuettava opiskelijan kasvua sekä suomalaisen että hänen oman kieli- ja kulttuuriyhteisönsä aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Näyttötutkinto-oppaan (2011, 118) mukaan maahanmuuttajataustaisilla henkilöillä tulee olla tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa tutkinto ja hankkia tarvittava ammattitaito ja koulutus. Hakeutumisvaiheessa arvioidaan tutkinnon soveltuvuutta, tunnistetaan ja tunnustetaan osaaminen sekä annetaan tarvittava ohjaus henkilökohtaistamismääräyksen mukaisesti.

Keski- Pohjanmaan koulutusyhtymän tavoitteena on saada näkyväksi opetusministeriön linjaukset opetusjärjestelyissä ja tukitoimissa. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän Maahanmuuttajastrategian 2010–2015 mukaan maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille tarjotaan palveluja heidän omat lähtökohtansa huomioon ottaen.  (Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 2010.)

Opetushallituksen tilaamassa tutkimuksessa FM Karoliina Kuisma (2001) selvitti ammatillista peruskoulutusta järjestäviltä oppilaitoksilta lomakekyselyllä, miten maahanmuuttajien opiskelut ja opinnot on järjestetty ammatillisissa oppilaitoksissa. Toisessa vaiheessa kyselyn perusteella valittiin teemahaastatteluun oppilaitosten opettajilta ja opiskelijoilta kuudesta eri oppilaitoksesta. Opintojen ohjausta käsittelevissä tuloksissa maahanmuuttajille annetaan henkilökohtaista ohjausta enemmän kuin muille opiskelijoille ja ohjauksen aihepiirit koskevat opintojen sujumisesta elämänhallintaan liittyviä kysymyksiä. Aiheet, joita käsiteltiin ohjauksissa eniten, liittyivät ammattisanastoon, opintososiaalisiin etuuksiin, jatko-opintoihin, tehtävien teon ohjaukseen, arkipäivän elämään, opintojen korvaavuuksiin, terveydenhuoltoon, työssäoppimiseen tai kirjallisiin tehtäviin.

Oma tie-projektin tuloksena saatiin henkilökohtaistamisen työkaluja maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimisvaikeuksien tunnistamiseen, koska käytössä olevat tunnistamisen välineet (esim. lukiseulat) eivät sovellu maahanmuuttajien arviointiin, sillä ne ovat kieli- ja kulttuurisidonnaisia.

Opintojen keskeyttämisprosentti on korkeampi vieraskielisillä opiskelijoilla verrattuna kaikkiin opiskelijoihin. Ammatillisen opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen keskeytti lukuvuonna 2007-2008 14,5 % maahanmuuttajataustaista opiskelijaa. Muiden opiskelijoiden keskeyttämisprosentti oli 9,8 %. (Kuisma 2010, 99.)

Kokemuksia opiskelijoiden ohjauksesta ja opettamisesta

Hyvinä oppimisvaikeuksien tunnistamisvälineinä ja yksilöllisten opiskelusuunnitelmien mahdollistajina olemme kokeneet erilaiset aikuisten oppimisvaikeuksien tunnistuslistat (http://www.opioppimaan.fi/oppimisvaikeudet/tunnistus/tunnistuslista), näyttötutkintojen selkokielisen oppaan (http://www.hyria.fi/files/5144/Sote-pt-selkokielistamishanke.pdf) sekä opiskelutaitojen tunnistamiseen ja kehittämiseen liittyvän materiaalin.  (http://www.hyria.fi/files/1052/Ammatillinen_viestinta.pdf). (Nissilä & Sarlin 2009, 64)

Opetustilanteissa olemme havainneet, että maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden kielellisiä taitoja ja oppimista tukevat samat menetelmät, joita yleensäkin käytetään opiskelijoiden kanssa, joilla on kielellisiä vaikeuksia. Näitä menetelmiä ovat rauhallinen puhe, vaikeiden ammattisanojen kuvaaminen ja täsmentäminen, selkeä opetusmateriaali, mahdollisuus osallistua kysymällä ja keskustelemalla sekä äänikirjat. Edita on julkaissut syksyllä 2011 teoksen ”Sairaan hyvää suomea”. Tämä teos on syntynyt monikulttuuristuvan työelämän haasteisiin. Käytännönläheistä, puhekielistä, mutta ammatillista sanastoa ja vuorovaikutustilanteita voi harjoitella mm. sosiodraamallisin keinoin. Oppimista ovat tukeneet erinomaisesti toiminnalliset opetusmenetelmät ja kädentaitojen harjoitustunnit. Opiskelijat ovat antaneet myös palautetta, että heille on hyväksi, että samat opettajat opettavat laajempia kokonaisuuksia. Näin syntyy luottamuksellinen ja oppimista edistävä ilmapiiri, missä on turvallista keskustella ja harjoitella taitoja.  Opiskelijoiden mielestä ryhmänohjaajan tulisi olla sama läpi opintojen. Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat ovat tarvinneet ja saaneet henkilökohtaista lisäohjausta ammattiosaamisen näyttöihin ja tutkintotilaisuuksien suunnitteluun ja toteuttamiseen yksilöllisten tarpeittensa mukaan.

Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat tuovat oman kulttuurinsa hyvää osaamista suomalaiseen sosiaali- ja terveysalan työhön. He eivät ole vaan oppimassa uutta vaan opettamassa meille toisenlaisia lähestymistapoja. Esimerkiksi nuoruutta ihannoiva länsimainen kulttuuri tarvitsee työntekijöitä hoitoalalle, jotka arvostavat vanhuksia ja kohtelevat heitä erityisen kunnioittavasti. Oppiminen on vastavuoroisuutta.

Jotta edistämme maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimista ja ehkäisemme keskeyttämistä, tarvitsemme uusia menetelmiä osaamisen tunnistamiseen ja keinoja selvittää opiskelijan vahvuuksia ja kehitettäviä alueita. Myös erilaiset oppimisympäristöt ja vaihtelevat opiskelu- ja opetusmenetelmät edistävät maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden oppimista.    Tarvitsemme omaa erityistä strategiaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden koulutukseen.  Koulutuksen järjestäjien tulee varmistaa, että hyviksi todetut toimintatavat maahanmuuttajaopiskelijoiden tukemiseksi otetaan käyttöön.

LÄHTEET

Honkatukia, J. Ahokas, J. & Marttila, K. (2010):  Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025. http://www.vatt.fi/file/vatt_publication_pdf/t154.pdf. Tutkimukset 154.

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 2010: Maahanmuuttajastrategia 2010-2015. Luettavissa: http://dynasty.kpedu.fi/kokous/20101319-6-1233.PDF. Luettu 30.4.2011.

Kokkola.fi. https://www.kokkola.fi/opetus_ja_koulutus/maahanmuuttajaopetus/fi_FI/monikulttuurinen_ohjaus/?u4.highlight=monikulttuurisuus

Kuisma, Karoliina (2001): Maahanmuuttajat ammatillisessa peruskoulutuksessa. Selvitys koulutuksen käytännöistä. Moniste 18/2001. Opetushallitus.

Kuusi, H. (2004): teoksessa Aunola, U. (toim.) : Maahanmuuttajat ammattia oppimassa. OPH. Hakapaino oy. Helsinki.

Mäntylä, M. (2010): Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden opintoihin hakeutumisvaihe sosiaali- ja terveysalalla. Palvelututkimus N0 3/2010. Levon – instiutuutti. Vaasan yliopisto.

Nissilä, L. & Sarlin, H-M.(toim): Maahanmuuttajien oppimisvaikeudet. Opetushallitus.

 OPH (2006): Henkilökohtaistamismääräys.

 OPH (2010): Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 2010. Ammatillisen perustutkinnon perusteet.

OPH (2011): Näyttötutkinto-opas. Näyttötutkinnon järjestäjien ja tutkintotoimikuntien käyttöön. Oppaat ja käsikirjat 2011:4.

 OPM (2009): Opetusministeriön maahanmuuttopoliittiset linjaukset 2009. Luettavissa: http://www.minedu.fi/export/sites/default/OPM/Julkaisut/2009/liitteet/opm48.pdf?lang=fi. Luettu 9.4.2011.

 

1 kommentti

  1. Oikeus omaan kieleen näkyy esim. siinä, että opiskelijan äidinkieli (esim. venäjä, arabia ym.) tunnistetaan valmistavassa koulutuksessa. Maahanmuuttajataustaisten opiskeijoiden ei tarvitse osallistua esim. englannin kielen opintoihin.

    Työssä oppimisessa heille ohjataan mahdollisia oman kulttuurin asiakkaita/potilaita.

    Valmistavassa koulutuksessa kaikkien opiskelijoiden kulttuuritausta huomioidaan mahdollisuuksien mukaan, esim. huivin käyttö työssä oppimisen suojavaatetuksessa.

    Opiskelijoiden opinnot henkilökohtaistetaan.

    Suomessa toimitaan Suomen säädösten mukaan, mutta oppitunneilla perehdytään myös muiden kulttuureiden tapoihin kasvattaa, hoitaa ja kuntouttaa.

    Maahanmuuttajataustaiset opiskelijat saavat ylimääräisiä ohjausresursseja, heillä on mahdollisuus täydentää kirjallisia tuotoksia suullisesti, Heille hankitaan työssä oppimisen paikat ensin.

    Oppilaitoksella järjestetään kansainvälisyyspäiviä, jolloin perehdytään eri kulttuureihin. Ruokalassa on myös kansainvälisyysviikkoja.

Jätä kommentti


Miksi kysytään?