Ukrainan kriisi on jatkunut helmikuusta 2022 lähtien. Sotaa ja uutisointia siitä sekä näiden herättämiä ajatuksia ja tunteita on tärkeä käsitellä myös oppilaitoksissa. Tässä artikkelissa ammatillisen erityisopettajankouluksen lehtori Jari Karttunen (Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu) sekä taiteellinen johtaja ja ohjaaja Liisa Isotalo (OSIRIS teatteri) esittävät yhden lähestymistavan siitä, kuinka Ukrainan sodan herättämiä tunteita voi käsitellä luovan ilmaisun ja toiminnallisten menetelmien kautta.
Jatka lukemistaAjankohtaiset koulutuksen ja yhteiskunnalliset ilmiöt
Tasa-arvo koulutuksessa Tämä on aihe-alue, joka on suuresti ajankohtainen kiristyvässä yhteiskunnassamme. Suuret leikkauk-set tuovat huolen tulevasta. Koulutuksen epätasa-arvo kasvaa kuntien taloustilanteiden heikentyessä. Osa koulurakennuksista on todella huonokuntoisia, ja kaipaavat suuria saneerauksia, jotta niissä olisi turvallinen opiskella ja työskennellä. On puhuttu heikompien opiskelijoiden integroinnista perusryhmän mukaan, se toimintamalli ei tue heikomman oppijan oikeutta saada opetusta omat…
Jatka lukemistaMonikulttuurisuuden haasteet ammattitutkinnossa
Monikulttuurisuuden ja ammattitutkinnon yhdistäminen saattavat vielä nyky-yhteiskunnassakin aiheuttaa haasteita. Tarkastelen aihepiiriä seuraavaksi kahdesta eri näkökulmasta eli maahanmuuttajaopiskelijan ohjaamisen näkökulmasta sekä tutkinnon suorittamisen näkökulmasta, mikäli maahanmuuttajia on hyvin vähän. Monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä pyritään kovasti tukemaan ja edistämään Suomessa, mutta toisaalta byrokratian rakenteet tuntuvat välillä hieman hitaasti ja hankalasti mukautuvan tähän muuttuvaan maailmaan.
Jatka lukemistaMonikulttuurisuus osana koulun arkea
Suomalainen yhteiskunta on siirtynyt yksikulttuurisuudesta monikulttuurisuuteen. Globaalin maailman muutokset heijastuvat myös suomalaiseen kouluelämään ja haastavat opettajia. Moni opettaja voi kokea oman ammatillisuutensa olevan vähintäänkin koetuksella. Tähän viittaavat esimerkiksi Talib ja Lipponen (2008) Helsingin Sanomien vieraskynä artikkelissaan todeten, että opettajat eivät välttämättä osaa kohdata monikulttuurisia oppilaita. Artikkelin kirjoittajat perustelevat väitettään mm. sillä, että koulujen käytännöt suosivat…
Jatka lukemistaSutvi? S2-kieli? Mitä se tarkoittaa?
Otsikon molemmat lyhenteet tarkoittavat suomen kielen opiskelua, silloin kun kieli ei välttämättä ole äidinkieli, vaan se opetellaan toisena vieraana kielenä. Suomi toisena vieraana kielenä lyhennetään usein muotoon S2 tai sutvi. (Vehkanen 1996) Kielitaidon arviointia Ennen opintoja Oulun seudun ammattikoulussa ja myös monissa muissa ammattikouluissa opiskelijan on läpäistävä yleinen kielitesti. Kielitaito voidaan määritellä ja arvioida monella…
Jatka lukemista”Haaveena työ vanhusten parissa” Maahanmuuttajanaisten ajatuksia opiskelusta lähihoitajaksi
Haastattelin kahta maahanmuuttaja- naista, jotka opiskelevat lähihoitajaksi Ammattiopisto Lappian Hyvinvointialalla. Halusin selvittää miten he ovat kokeneet opiskelun toisella asteella, miten heitä on tuettu ja ohjattu opiskelussa, ja millaista tukea he kaipaavat opiskeluun.
Jatka lukemistaKansainvälistyvän erityisopettajan monet haasteet.
Здравствуйте, toivottaa iloisesti Irina Lemesheva minulle. Mitä se tarkoittaa? En ymmärrä? Kuulinko oikein? Kunnes Irina kertoo minulle, että se tarkoittaa hyvää päivää!
Jatka lukemistaMonikulttuurinen koulu
Monikulttuurinen koulu Artikkelimme kansainvälistyvä ammatillinen erityisopettaja- tehtävää varten pohjautuu erityisluokanopettaja Riitta-Liisa Koposen luentoon: Monikulttuurinen koulu. Luento oli 23.1.2013 Lapinlahden Matin ja Liisan koululla. Luennoija Riitta-Liisa Koponen opettaa maahanmuuttajaoppilaita Joensuussa Patalahden koulussa. Esityksen alussa Riitta-Liisa Koponen kertoi syntyneensä Singaporessa ja käyneensä kiinankielistä koulua. Hänen vanhempansa ovat suomalaisia, joten lapsuudestaan saakka hän on kohdannut erilaisia kulttuureja. Taustansa…
Jatka lukemistaMaahanmuuttajat sosiaali- ja terveysalalla
Johdanto Sosiaali- ja terveysala edustaa alaa, joka ainakin paikallisesti kärsii työvoimapulasta. Tähän työvoimapulaan on vastattu mm. hankkimalla hoitajia ulkomailta. Ennusteiden mukaan työvoimapula tulee vain kasvamaan ja sen vuoksi alalle koulutettavien määrää tultaneenkin vain nostamaan. Koulutettavien joukossa on usein myös maahanmuuttajia erilaisista kulttuurisista lähtökohdista. Maahanmuuttajien määrä ammatillisessa koulutuksessa sosiaali- ja terveysalalla on vuosien myötä jatkanut kasvamistaan…
Jatka lukemistaMiten ulkomaalaiset ja vähemmistöryhmät otetaan huomioon aikuiskoulutuksessa?
Mauri Moilanen, ammatillinen erityisopettajankoulutus, Jyväskylä AOKK Johdanto Aiheeni kansainvälisyysteemassa kohdistuu maahanmuuttajien ja vähemmistöryhmien (johon sisältyvät myös henkilöt, joilla on henkisiä tai fyysisiä ongelmia selviytyä arkipäivän ongelmista) kohteluun suomalaisessa koulutuspolitiikassa. Pureudun tämän pohdinnan myötä lähinnä aikuisten ammatilliseen opetukseen ja näyttötutkintojärjestelmään maahanmuuttajien osalta.
Jatka lukemistaMonikulttuurisuus Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa
Tea Niemelä, Ammatillinen erityisopettajankoulutus, Jyväskylä AOKK 1. Lapin koulutusstrategia vuoteen 2010 – kansainvälistyminen Lapin lääninhallituksen nimeämä työryhmä on kokoontunut vuodesta 2002 kerran vuodessa kehittämään yhteistä, kaikkia koulutusasteita koskevaa koulutusstrategiaa (Lapin koulutusstrategia vuoteen 2010). Työryhmän yhtenä jäsenenä on ollut Saamelaisalueen koulutuskeskuksen rehtori Lassi Valkeapää. Koulutusstrategian yhtenä painopistealueena oli koulutuksen kansainvälistyminen. Lappi on kansainvälinen maakunta osana pohjoista,…
Jatka lukemistaSarsa miini maa – Afganistanin vuorilta Suomen metsiin
Videolla haastatellaan Afganistanista kotoisin olevaa Savon ammatti- ja aikuisopiston metsäopetusyksikön eli tuttavallisemmin Toivalan metsäkoulun opiskelijaa Asadullah Safdaria. Haastattelussa Asadullah kuvaa maahanmuuttajaopiskelijan arkea ja opiskelua suomalaisessa kulttuurissa. Haastattelu liittyy erityisopettajakoulutuksessa olevaan kansainvälisyystehtävään. Videon tekijät Anna Pennanen ja Markku Silvennoinen ovat erityisopettajaopiskelijoita.
Jatka lukemista