Yhteistyöllä mobiilioppimiseen

Digiloikka ja mobiilioppiminen ovat sanoja, joita kuulemme opetusmaailmassa lähes päivittäin. Muutama vuosi takaperin aloimme Savon ammatti- ja aikuisopiston puutarhatalouden opettajien kesken pohtia, mitä mobiilioppiminen tarkoittaa meidän alallamme ja kuinka ottaisimme sen osaksi opetusta. Monien pohdintojen ja kahvipöytäkeskustelujen jälkeen päätimme ottaa ensimmäiset askeleet mobiilimaailmaan. Aloitimme mobiilipuiston luomisen. Mobiilipuiston oli tarkoitus innostaa oppimiseen sekä mahdollistaa itsenäistä- ja ryhmäopiskelua muun muassa kasvituntemuksen osalta.

Osalle opiskelijoista ”valmis” mobiilipuisto tarjoaisi mahdollisuutta lisäopetukseen ja kasvituntemuksen kertaamiseen, esimerkiksi ennen ammattiosaamisen näyttöä.  Osalle opiskelijoista mobiilipuisto tarjoaa mahdollisuuden nopeuttaa opintoja itsenäisen opiskelun myötä. Mobiilipuisto on kuitenkin osoittautunut paljon monipuolisemmaksi oppimisympäristöksi kuin osasin ajatellakaan.

Mobiilipuiston luominen on mahdollistanut opiskelijoille (ja opettajillekin) paikannuksen, mittaamisen ja erilaisten paikannus- ja digilaitteiden käytön oppimisen. Näiden taitojen lisäksi opiskelijat ovat mobiilipuistoprojektin aikana huomaamattaan kehittäneet elinikäisen oppimisen avaintaitoja, kuten itsenäistä työskentelyä, ongelmanratkaisutaitoja ja vuorovaikutustaitoja.  Projektioppiminen tuo myös vastuullisuutta opiskeluun ja kehittää ajanhallinnan taitoja.

Matka mobiilipuistoon

Ennen kuin mobiilipuistoa lähdettiin luomaan digimaailmaan, tarvittiin tehtävään paikannuslaite. Paikannuslaitteen hankintaa varten opettajat tutustuivat erilaisiin laitteisiin. Laitehankintavaihetta helpotti, kun joukostamme löytyi jo aikaisemmin asiaan perehtynyt henkilö. Laitevalinnan jälkeen saimme laitteen käyttöön ja paikantamiseen useamman koulutuspäivän, jotta paikantaminen sekä kartoittaminen sujuisi tehokkaasti ja mutkattomasti. Koulutuksessa oli mukana myös muiden alojen opettajia, näin tietoa saatiin jaettua laajemmin kuin pelkästään puutarhatalouden opettajille.

Mobiilipuiston luomista varten tarvittiin myös kohde, jossa opiskelijat voisivat tutustua paikannettuihin kasveihin opiskelu- tai vapaa-ajallaan, itsenäisesti, alkuohjauksen jälkeen. Ensimmäiseksi kartoitettavaksi kohteeksi valittiin Kuopion Valkeisenpuisto, joka on noin yhdeksän hehtaarin kokoinen, peruskorjattu puistoalue. Monipuolisen kasvillisuuden ja rakenteiden lisäksi puiston sijainti lähellä oppilaitosta ja keskustaa olivat kohteen valinnan puolella.

Edellä mainittuihin askeleisiin oli suurena apuna ja myös mahdollistajana TATU – tartu tutkintoon -hanke. TATU-hanke mahdollisti resursseja paikannuslaitteen käytön oppimiseen ja käyttöönottoon, oppilaiden ohjaamiseen sekä kartoitustyön tekemiseen. Ja mikä tärkeintä, hankkeen työntekijät tsemppasivat vaikeina hetkinä jatkamaan mobiilipuiston luomista, sekä antoivat lisää vinkkejä tulevaisuuden kehittämistyötä varten luoden samalla yhteistyökuvioita oppilaitoksen sisällä.

Kun alkuaskeleet oli otettu, alkoi työskentely mobiilipuiston luomiseksi kentällä. Kohteiden kartoittaminen tehtiin osana opetusta. Oppilaat opettelivat paikannuslaitteen käytön opettajan ohjauksella. Paikannuslaitteen käytön hallinnan jälkeen siirryttiin puistoon kartoittamaan ennalta valittuja kasvillisuuskohteita Valkeisenpuistosta. Valittu kasvillisuus voitiin kartoittaa joko alueina tai pistekohteina. Kartoitetut kohteet siirrettiin alustalle jatkotyöstöä varten. Seuraavassa vaiheessa liitettiin paikannustieto kasvikirjastoon, joka oli luotu opettajan ohjauksella opiskelija työnä aikaisemmin. Tässä vaiheessa kasvikirjasto on toteutettu kevyesti, mutta tulevaisuudessa kirjastoa voidaan rakentaa hyvinkin monipuolisesti. Kirjastoa voidaan toteuttaa myös niin, että kirjasto sisältää eri tasoja opiskeluiden etenemisen tai suoritettavien tutkintojen mukaisesti. Paikannetut kohteet olisivat siis samoja, mutta kohteita tarkasteltaisiin eri näkökulmista.

Paikannustiedon ja kasvikirjaston tietojen yhdistämisen jälkeen, opiskelijat voivat kulkea puistossa ja tutustua valittuihin kasveihin itsenäisesti omaan tahtiin.

Opiskelijat voivat ladata omaan älylaitteeseen esimerkiksi älypuhelimeen GPX Readerin , jonka avulla tiedosto on luettavissa älylaitteessa. Tämän jälkeen opiskelija lataa myös karttapalvelun, jonka avulla voidaan suunnistaa kasvillisuuskohteisiin. Opiskelijalla on myös mahdollisuus käyttää oppilaitoksen iPadeja opiskeluun, jos hän ei esimerkiksi halua käyttää omia laitteita opiskeluaikana.

Seuraavat askeleet mobiilipuistossa

Mobiilipuisto on tällä hetkellä ainoastaan opetuskäytössä. Oppilaat voivat liikkua puistossa saatuaan tiedoston käyttöönsä. Tiedostossa ei ole aikarajoitusta käytön osalta, mutta mobiilipuiston jatkuvan päivittämisen johdosta käyttäjän on aika-ajoin päivitettävä kasvikirjasto saadakseen viimeisimmät tiedot käyttöönsä. Nyt saatujen kokemusten perusteella mobiilipuistosovellusta voidaan edelleen kehittää ja sovelluksen käyttöä voidaan laajentaa uusiin kohderyhmiin.

Seuraavia askeleita ovat uusien kasvien ja rakennettujen kohteiden kartoittaminen puistossa, sekä mahdollisesti luoda uusi mobiilipuisto johonkin toiseen kohteeseen. Todennäköisesti jatkossa mobiilipuiston luomisessa ja kehittämisessä on useampia aloja mukana. Esimerkiksi datanomiopiskelijat voivat olla mukana tiedonsiirtovaiheessa sekä luomassa visuaalisempia tuote- ja kasvillisuuskirjastoja, rakennusalan opiskelijat voisivat kartoittaa ja paikantaa rakennettuja kohteita, jotka ovat tärkeitä sekä heidän että viheralan opinnoissa.

Monialaisuus mobiilipuiston luomisessa tuo mukanaan myös uusia ajatuksia työn kehittämiseen, sekä toisaalta mobiilimaailman kehittyessä huimaa vauhtia useampi taho pysyy digiloikassa paremmin mukana, kuin yksittäinen opettaja tai pienryhmä. Mobiilipuistoa tehtäessä usein mietittiin onko tämä menetelmä hyvä vai pitäisikö käyttää jotain toista sovellusta? Tekijäryhmän ollessa riittävän iso, voidaan yhdessä kartoittaa sovelluksia, sekä vertailla niitä paremmin ja nopeammin. Se myös mahdollistaa useiden eri alojen ammattilaisten parhaan osaamisen hyödyntämisen kohti parempia oppimisympäristöjä ja mobiilipuistoja. Kehittämällä uusia mobiilipuistoja ja päivittämällä olemassa olevia voidaan varmistaa, että mobiilipuistot pysyvät digitaalisen kehityksen muutoksen mukana.

Lisää tietoa: https://tartututkintoon.wordpress.com/

Kirjoittaja: Sanna Kivistö, opiskelija, ammatillinen erityisopettajakoulutus, JAMK