Diana Keshishyan haastattelu

Kansainvälistyvä ammatillinen erityisopettaja

Ulla-Maija Kallio ja Niina Viljanen, opiskelijoita ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa

Halusimme selkeyttää omaa kuvaamme kuinka nuori opiskelija, joka on tullut maahanmuuttajana Suomeen pärjää keskiasteen opinpolulla. Haastattelimme 3.2.2011 Diana Keshishyan, 18-vuotta, joka opiskelee Sedun kaupan – ja kulttuurin toimialalla kaupan yksikössä ensimmäistä vuotta. Videoimme haastattelun Dianan oman ryhmän taide – ja kulttuurin oppitunnilla. Purimme videon raportiksi.

Diana kertoi tulleensa Suomeen 2007 perheensä kanssa. Dianan perheeseen kuuluu isä, äiti ja pikkusisko. Perhe on muuttanut Armeniasta Venäjän kautta Seinäjoelle. Kaikkiaan Dianan perhe asui Venäjällä 15 – 16 vuotta. Perhe koki, että Venäjällä oli vaikea asua ja elää ulkomaalaisena. Perhe harkitsi muuttavansa Ranskaan tai Belgiaan. Diana kertoi, että he tulivat Suomeen isän työn vuoksi. Isä sai vakinaisen työpaikan automaalarina Seinäjoen Käyttöautolta suomalaisen ystävän avulla. Isä on oppinut kielen työssään ja ystävien avulla. Äiti on myös työssä Käyttöautolla keittiöllä ja puhtaanapitopuolella. Maahan muuton jälkeen äiti kävi vuoden aikuiskoulutuskeskuksessa kielikoulutuksessa. Tyttäret ovat menneet peruskouluun heti maahan tultuaan. Kotikielenä perhe puhuu armeniaa. Diana kertoi, että hän ei osaa kirjoittaa armeniaa. Venäjän kielen Diana ja perhe osaavat täysin sekä puheessa että kirjoittaen.

Dianan kouluhistoriaa

Diana on käynyt venäjänkielistä peruskoulua Moskovassa kahdeksan vuotta. Kouluun mennessään Diana osasi venäjän kielen, eikä hän tarvinnut apua koulun käyntiin. Peruskoulu alkaa Venäjällä 1.9. ja päättyy toukokuun lopulla. Oppiaineet Venäjällä olivat kokolailla samat kuin Suomessa. Koulupäivät olivat melko lyhyitä, koulu päättyi usein kello 12. Kouluruokailu oli järjestetty, mutta se oli maksullista ja ”pahaa” Dianan kertomuksen mukaan. Suomessa kouluruoka on sen sijaan hyvää ja monipuolista. Kouluvihkot ja materiaalit piti ostaa itse. Ammatillinen koulutus on maksullista, Dianan mielestä hyvinkin kallista. Venäjällä opettajia kunnioitettiin, heitä piti teititellä ja kysymyksiin vastattiin seisaaltaan. Kunnioitusta ja teitittelyä Diana pitää hyvänä. Hän teititteleekin vanhempia henkilöitä automaattisesti edelleen. Kuri koulussa oli samanlainen kuin Suomessa. Koulumatkat olivat turvattomia. Diana kertoi, että miliisit pysäyttelivät ulkomaalaisia ja kyselivät henkilöllisyyspapereita. Jos papereita ei ollut mukana, joutui lähtemään miliisiasemalle, josta vanhemmat noutivat. Tästä Dianalle on jäänyt pelkoa; Suomessakin hän säikähtää nähdessään poliisiauton. Venäjän asumisen ajalta Diana kaipaa ystäviään.

Koulu Suomessa

Kun Diana tuli Suomeen hän meni peruskoulun seitsemännelle luokalle ja hänellä oli vuoden avustaja, joka opetti hänelle myös suomenkieltä venäjän tulkkauksen lisäksi. Seuraavana vuonna Diana pystyi toiminaan jo itsekseen. Kertomansa mukaan hän kävi suomenkielen opetuksessa koko yläkoulun ajan. Ruotsinkielestä Dianalla on ollut vapautus koko koulun käynnin ajan. Arvosanoja Suomessa saa Dianan mukaan osaamisen perusteella toisin kuin hän oli Venäjällä kokenut.

Ammatilliseen koulutukseen hakiessaan Diana suoritti hyväksytysti suomenkielen kielitestin, joka Koulutuskeskus Sedussa vaaditaan. Testien perusteella, myös luki- ja matikkatestien, Diana ei kuulu ammatillisen erityisopetuksen piiriin ja hänelle ei ole tehty HOJKSia. Opinnoissaan Diana on menestynyt erittäin hyvin oma-aloitteisuuden, ahkeruuden ja avoimuuden avuilla.

Dianan luokkakavereilla on useammalla kokemusta maahanmuuttajista joko koulukavereina tai naapurustosta. Ryhmä pitää Dianaa aivan suomalaisena ja opiskelijat kertoivat Dianan sopeutuneen Seinäjoelle hyvin.

Yleistä elämästä

Tasa-arvosta Venäjällä Diana kertoi, että miesten ja naisten välinen tasa-arvo ei toteudu siellä kuten ei myöskään Armeniassa. Naisten työt ovat Dianan mielestä ”kevyempiä”.

Elintasoa Suomessa Diana pitää huomattavasti parempana kuin Venäjällä tai Armeniassa. Armeniasta ei kuulemma löydy töitäkään helposti. Sukulaiset ovat köyhiä ja eivät ole päässeet vierailemaan Suomessa. Dianalla on toiveena seuraavana kesänä päästä Armeniaan tapaamaan sukulaisiaan. Kaiken kaikkiaan Diana pitää Suomea erittäin hyvänä ja turvallisena maana.

Yhteenveto

Dianan haastattelun perusteella pohdimme seuraavia asioita:

• motivaation merkitystä. Opiskelijan omalla motivaatiolla on suuri merkitys. Jos opiskelija haluaa oppia ja integroitua uuteen kulttuuriin ja yhteiskunnan tapoihin, kielitaito kasvaa nopeasti ja oppimistulokset ovat hyviä. Opiskelijan oma rohkeus ja ulospäin suuntautuneisuus helpottavat uuden oppimista ja ryhmän jäsenenä olemista.
• perheen merkitys. Jos perhe tukee opiskelijaa opiskeluissa ja hänen sulautumistaan uuteen kotimaahan, opiskelijan on helpompi ja turvallisempi integroitua. Perheen kanssakäyminen suomalaisten kanssa omalta osaltaan lisää ja vahvistaa kielen oppimista ja kehittymistä. Myös perheen arvostus koulutusta kohtaan on merkitsevä.
• opiskelijaryhmän merkitys. Mielestämme Dianan opiskelija kaverit ovat ottaneet hänet mukaan ryhmään ja ovat olleet kiinnostuneita hänen omasta kulttuuritaustastaan. Opiskelijaryhmä on myös tasa-arvoinen. Pohdimme, ovatko ennakkoasenteet maahanmuuttajia kohtaan muuttuneet nuorempien ikäluokkien kohdalla positiivisemmiksi.
• opettajien ja koulun merkitys. Mielestämme Dianan kohdalla erilaiset tukitoimet ovat tuottaneet tulosta, esimerkiksi tulkin käyttö ja suomenkielen lisäopetus peruskoulussa. Opettajien omilla asenteilla on myös suuri merkitys.

Liite

Maahanmuuttajien opinpolku Sedussa

Teemakoordinaattorit Riitta Myllymäki ja Elina Toivonen ovat testanneet vuodesta 2009 yhteensä 38 hakijaa /vuosi, joista vuonna 2010 noin 20 suoritti testin hyväksytysti ja opiskelee perustutkinnossa. Keväällä 2010 teemakoordinaattorit haastattelivat opiskelijoita ja heidän opettajiaan tukitoimien kehittämiseksi.

Kielitestaus Koulutuskeskus Sedussa

Koulutuskeskus Sedun hakijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, järjestetään kielitesti ennen opiskelijaksi valintaa. Hakijat kutsutaan kielitestiin kirjeellä tai puhelinsoitolla. Kutsussa kerrotaan kielitestin järjestämispaikka ja -aika. Kielitesti on suoritettava hyväksytysti voidakseen opiskella Koulutuskeskus Sedussa

Miksi kielitaito testataan?

• Koulutuskeskus Sedussa opetus tapahtuu pääosin suomen kielellä.
• Riittävä kielitaito on edellytys opinnoissa selviytymiseen ja työturvallisuuden noudattamiseen.

Millainen kielitesti on?

Kielitesti koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Se sisältää

• kuullun ymmärtämisen
• luetun ymmärtämisen
• tekstin tuottamisen tehtäviä sekä
• haastattelun.

Kielitestin tehtävien tekemiseen täytyy varata aikaa kahdesta kolmeen tuntia. Mikäli kielitestiin osallistuu samana päivänä useita hakijoita, tulee testiin osallistujien varautua oman haastatteluajan odottamiseen

Kielitestin arviointi

Kielitesti arvioidaan asteikolla hyväksytty/hylätty. Hylätyn suorituksen voi uusia seuraavan yhteishaun yhteydessä.

Kielitestituloksista ilmoittaminen

Kielitestiin osallistujille järjestetään mahdollisuus saada tietoa testituloksista. Tulosten ilmoittamisen ajankohta ilmoitetaan hakijoille testauspäivänä.