Erilaiset oppijat ammatillisen opettajan arjessa

Kehittämistyön tausta ja tarve

Oppimisen erityisvaikeudet ovat varsin yleisiä, sillä vähintään joka 20. koululaisista ja aikuisista kärsii erilaisista oppimisen erityisvaikeuksista. Oppimisen erityisvaikeudet johtavat erityisesti omaa älykkyystasoa huomattavasti heikompaan koulu- ja opintomenestykseen erityisesti silloin, kun oppimisvaikeutta ei ole huomattu. (www.poke.fi/intra).

Ensimmäisen lähiopetuspäivän teemat herättivät keskustelua oppimispiirissämme. Jäimme miettimään miten heterogeenisiä opetusryhmät nykypäivänä ovat ja kuinka moninaisten ongelmien ja haasteiden eteen ammatillinen opettaja voi joutua opetustilanteissa niin aikuisten kuin nuortenkin parissa. Pohdimme voisimmeko jotenkin hyödyntää kehitystyötä keräämällä konkreettista tietoa, hyviä käytänteitä ja pedagogisia ratkaisuja erilaisten oppijoiden opettamiseksi.

Erilaiset oppijat- käsitteenä sisältää niin erityisopiskelijoista motivaatio-ongelmiin ja lahjakkaisiin opiskelijoihin. Olemme kuitenkin tietoisia siitä, että erilaisia nettisivustoja tästä aihepiiristä on runsaasti saatavilla. Koemme kuitenkin, ettei arjen nopeasti vaihtuviin tilanteisiin soveltuvaa työkalua vielä ole. Tämän raportin tuloksena on tarkoitus saada jokaisen ryhmässä olevan opettajaopiskelijan pöydälle kortti, jossa on nopeat apukeinot nähtävissä yhdellä vilkaisulla. Näin siksi, ettei yleensä työpäivän aikana ole aikaa lähteä kahlaamaan eri nettisivustoja, vaan pika-apu eri toimintakeinoista on siinä hetkessä se, mitä tarvitsemme. Tarkoituksena ei ole, että tätä työkalua käytetään erityisopetuksessa lähteenä. Työkalu on kokemukseen perustuva työväline, jonka oppimispiirimme on itse kokenut käytännön työelämässä hyödylliseksi.

Lähtökohtana voidaan pitää oppimisen ohjaaminen- jakson tavoitteita ja sieltä erityisesti tavoitetta: kuinka voisimme ottaa huomioon oppijoiden monenlaiset lähtökohdat sekä oppimisedellytykset ja -tarpeet opetusta ja ohjausta suunnitellessa sekä konkreettisesti opetus- ja ohjaustilanteissa.

Opetusministeriön (2007) selvityksen mukaan myös nuorten puolella suuntaus on se, että yhä suurempi osa tukea tarvitsevista oppilaista opiskelee niin sanotuissa normaaliopetusryhmissä omissa lähikouluissaan. Tällä hetkellä pidetään tärkeänä sitä, että suomalaisissa kouluissa opettajilla on tarpeelliset tiedot ja taidot ohjata ja opettaa myös erityistä tukea tarvitsevia oppilaita. Tämä on myös kansainvälinen suuntaus. Heterogeenisten ryhmien opettaminen kuuluu kaikille opettajille. Näkökulma erityistukea tarvitseviin oppilaisiin pitäisi olla enemmän erilaisuutta hyväksyvä ja oppimisen voimavarana näkevänä. (OM 2007, 54-55.)

Opetuksessa on otettava huomioon inklusiivisuuden, varhaisen puuttumisen ja tehostetun tuen mahdollisuudet. Inklusiivisella opetuksella tarkoitetaan opetuksen järjestämistä niin, että opiskelija saa riittävän paljon aikaa ja tukea oppimiseensa. Taustalta on löydyttävä opetuksesta sellaiset rakenteet, jotka mahdollistavat tämän. Tästä syystä opettajien pedagoginen osaaminen on oltava riittävän korkea, jotta periaatetta pystytään noudattamaan. Edelliseen liittyy myös varhaisen puuttumisen periaate. Opettajan on tunnistettava ne opiskelijat jo varhaisessa vaiheessa, jotka tukea tulevat mahdollisesti tarvitsemaan. Tällöin pystytään riittävän ajoissa järjestämään opiskelijoille riittävää ja tehostettua tukea, jolla mahdollistetaan opiskelijan kasvaminen, sosiaalisten vuorovaikutustaitojen kehittyminen ja opiskelijan syrjäytymisen ennaltaehkäiseminen. Välineinä tässä on käytetty erilaisia henkilökohtaisia opiskelusuunnitelmia (HOPS, HOJKS). (OM 2007, 55-58.)

Opetusministeriön (2007) mukaan kaikille perusopetuksen oppilaille on taattava riittävää tukea ja henkilökohtaista ohjausta. Ohjausta on kohdistettava erityisesti tukea tarvitseviin oppilaisiin, sillä tämä heijastuu nuorisoasteen koulutuksiin ja sitä kautta muihinkin jatko-opintoihin sekä aikuiskoulutuksiin. Tukea tarvitsevilla oppilailla on haasteellista tehdä jatkosuunnitelmia tulevaisuudelleen ja tässä kohtaa syrjäytymisen vaara on suuri. Tästä syystä varsinkin opiskelujen nivelvaiheet on suunniteltava huolella, eikä jätettävä niitä pelkästään viimeisten luokkien varaan. (OM 2007, 58-59.)

Tavoitteet ja tuotokset

Pedagogisen kehittämistyön tavoitteena on lisätä ammatillisen opettajan tietoisuutta erilaisista oppijoista ns. normaaliopetuksessa. Lähinnä haluamme kerätä oppimispiirillemme työkalupakin käytännön kokemuksista sekä linkkejä ja vinkkejä kaikille opettajiksi opiskeleville helpottaaksemme arjen opetustilanteita. Näkökulma on käytännönläheinen ja arjen vinkit huomioiva, hiljaisen tiedon näkyväksi tekemistä. Tavoitteena on myös levittää hyviä käytänteitä.

Toteutustapa ja arviointi

Jokainen oppimispiirin jäsen kokoaa aineiston ja infon omasta aihealueestaan ja etsii erilaisia lähteitä hyödyntäen linkkejä, vinkkejä, hyviä käytänteitä ja pedagogisia ratkaisuja osaksi ammatillisen opettajan pedagogista työkalupakkia. Haastatellaan myös mahdollisuuksien mukaan työelämässä olevia opettajia hyvien käytänteiden keräämiseksi. Arvioinnissa huomioidaan niin oppimispiirin arviointi kuin jokaisen jäsenen oma itsearviointi.

Aihealueet, aikataulut ja julkaisu

 Oppimispiirissä jaettiin erilaisia aihealueita kutakin opiskelijaa kiinnostavasta aihealueesta. Lähempään tarkasteluun päätyivät introvertti oppilas, matemaattiset vaikeudet ja vilkkaat isot ryhmät. Lisäksi selvitimme hyviä vinkkejä Asperger- ja AD/HD-oppilaiden kohtaamiseen. Koimme tärkeäksi käydä läpi myös lukivaikeuksia, sosiaalisten tlanteiden pelkoja, motivaatio-ongelmia sekä masentuneisuutta. Oppimispiirimme kokemuksien mukaan ammatillinen opettaja törmää kyseisiin haasteisiin päivittäin työssään ja näihin aihealueisiin haluttiin saada enemmän keinoja. Kehittämistyö tehdään ja raportoidaan sovitun mukaisesti syyslukukaudella 2014. Kehittämistyön tulos esitellään lähipäivillä Jyväskylän ammattikorkeakoulussa ja ”Pedagoginen työkalupakki” julkaistaan RealTimeBoardissa keväällä 2015.

Lisätietoa ja valmis raportti löytyy kirjoittajilta: Sanna Korhonen ja Sanna-Maaria Kurki  opettajaopiskelijat, Jamkin Ammatillinen opettajankoulutus.