Erityisopetuksen nykytilanteen kartoittaminen ja yhteistyön aloitus Etelä-Karjalan Ammattiopistossa

Sanna Kettunen ja Jaana Väyrynen, Ammatillinen erityisopettajankoulutus, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Kehittämistehtävämme tarkoituksena oli kartoittaa erityisopetuksen nykytilanne lukuvuonna 2010-2011 Etelä-Karjalan ammattiopistossa ja ideoita mahdollisuuksia yhteistyölle Ammattiopisto Luovin kanssa. Toiveena oli, että kartoitamme erityisesti niitä odotuksia ja tarpeita, joita henkilöstöllä on erityisopetuksen osalta. Valitsimme kartoituksen ja ideoinnin työtavaksi paneelikeskustelun. Paneelikeskustelua suositellaan käytettäväksi silloin, kun halutaan jakaa tietoa, hakea ratkaisuja ongelmiin tai muokata mielipiteitä. Kehittämistehtävän toimeksiantajana ja ohjaajana Etelä-Karjalan ammattiopistossa toimi erityisopetuksen koordinaattori Unto Kiljunen. Kehittämistyö esiteltiin Etelä-Karjalan ammattiopiston erityisopetuksen kehittämisryhmälle maaliskuussa 2011 ja saatu palaute oli myönteistä. Kiitosta saatiin erityisesti siitä, että tämän avulla tehtiin näkyväksi erityisopetuksen haasteita ja odotuksia sekä hyviä käytäntöjä.

Erityisopetusta Etelä-Karjalan ammattiopistossa

Etelä-Karjalan ammattiopistossa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti integroituna yleisopetuksen ryhmiin. Integroitujen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetuksen periaatteena on yksilöllinen ohjaaminen. Vaikka erityistä tukea tarvitseva opiskelija opiskelee pääsääntöisesti oman ryhmänsä mukana, voidaan hänelle tarvittaessa antaa yksilöopetusta, pienryhmäopetusta ja työpajaopetusta tai opetus voidaan järjestää työpainotteisena opiskeluna työpaikoilla tai koulun työsaleissa. (Etelä-Karjalan ammattiopisto 2009, 14).

Erityisopetuksessa käytetään työtapoina samanaikaisopetusta, jolloin ammatinopettaja, erityisopettaja, aineenopettaja, koulunkäyntiavustaja tai ammattihenkilö työskentelee samanaikaisesti tuntia pitävän opettajan kanssa. Samanaikaisopetusta voidaan käyttää myös pienryhmäopetuksena, jolloin opiskelijaryhmä jaetaan kahdelle opettajalle eri tiloissa tapahtuvaan opetukseen. Työpainotteinen opetus hyödyttää monia erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita, koska silloin oppiminen tapahtuu oman tekemisen ja kokemuksen kautta.  (Etelä-Karjalan ammattiopisto 2009, 16).

Erityistä tukea tarvitsevilla opiskelijoilla on käytössään myös muita tuki- ja erityispalveluita. Tehostettu opiskelijaterveydenhuolto sisältää opinto-ohjauksen-, kuraattorin- ja opiskelijaterveydenhuollon palvelut sekä opiskelijahuoltoryhmän asiantuntemuksen ja verkostot. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämissuunnitelmaa (HOJKS) laadittaessa selvitetään opiskelijan mahdollisuudet Kelan myöntämään opintotukeen tai kuntoutusrahaan, jota voidaan myöntää jos opiskelijan työkyky on sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentynyt tai jos opiskelija on syvennetyn ohjauksen ja kuntoutuksen tarpeessa. Lisäksi erityistä tukea tarvitsevilla opiskelijoilla voi olla opiskelussa apunaan vammaispalvelulain mukaisesti tulkki, henkilökohtainen avustaja, apuväline tai muu vastaava tuki. (Etelä-Karjalan ammattiopisto 2009, 13).

Taulukossa 1. on esitetty Etelä-Karjalan ammattiopiston erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden jakauma lukuvuonna 2010-2011 erityisopetuksen perusteen mukaan luokiteltuna.  Kolme suurinta erityisopetuksen perustetta ovat 1) kielelliset vaikeudet, 2) muu syy, joka edellyttää erityisopetusta ja 3) hahmottamisen, tarkkaavaisuuden ja keskittymisen vaikeudet.

Taulukko 1. Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden jakautuminen erityisopetuksen perusteen mukaisesti Etelä-Karjalan ammattiopistossa 20.9.2010. Luokituksessa käytetty Tilastokeskuksen ohjetta.   (Järvinen,  Kaartinen, 2010)

Paneelikeskustelu työvälineenä

Työmme ensisijaisena tavoitteena oli löytää Etelä-Karjalan ammattiopiston erityisopetuksen käytännön järjestelyistä ne kohdat, jotka koetaan haasteellisimmiksi ja hankalimmiksi toteuttaa lukuvuonna 2010-2011. Lisäksi halusimme löytää eri koulutusalojen hyviä käytänteitä. Tavoitteena oli saada aikaan mahdollisimman avointa ja monipuolista keskustelua erityisopetuksen nykytilanteesta ja kehittämistarpeista.

Menetelmänä paneelikeskustelua suositellaan käytettäväksi silloin, kun halutaan jakaa tietoa, etsiä ratkaisuja ongelmatilanteisiin ja muokata mielipiteitä. Paneelikeskusteluun tulee valita osallistujia, jotka edustavat mahdollisimman monia näkökantoja ja ovat valmiita tuomaan ne julkisesti esille. Puheenjohtaja alustaa ja motivoi osallistujat tilanteeseen. Tärkeää on, että osallistujilla on katsekontakti toisiinsa, sen vuosi osallistujat ovat usein sijoitettuina puoliympyrään. Puheenjohtaja jakaa puheenvuorot, mutta osallistujien spontaanit kommentit ovat toivottavia. (Paneelikeskustelu 2006.)

Paneelikeskusteluun kutsuttiin kymmenen erityisopetuksen parissa työskentelevää henkilöä eri koulutusaloilta. Keskustelun tavoitteena oli löytää hyviä käytänteitä ja asiat, jotka koetaan haasteellisina tai hankalina toteuttaa. Käytimme menetelmänä paneelikeskustelua, koska halusimme saada aiheesta monipuolisen ja todellisen kuvan. Sovelsimme paneelikeskustelun menetelmää oman tavoitteemme mukaiseksi eli tilaisuudessa ei ollut varsinaista yleisöä lainkaan. Keskustelua seurasi kuulijana erityisopetuksen koordinaattori Unto Kiljunen. Osallistujat olivat valmistautuneet tilaisuuteen hyvin, sillä keskustelu eteni sopuisasti ja erittäin myönteisessä hengessä.  Eri koulutusalojen väliset toimintatavat, haasteet ja toimivat käytänteet tulivat hyvin esille.

Toteutimme paneelikeskustelun siten, että valitsimme osallistujat, lähetimme heille ennakkoon käsiteltävät aiheet kysymyksiksi muokattuina ja kutsun tilaisuuteen. Osallistujien valintaperusteina olivat tämän hetkinen työtehtävä erityisopetuksessa, koulutusalalla olevien erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä ja osallistujan henkilökohtaiset ominaisuudet eli halu tuoda kokemuksia ja näkemyksiä avoimesti yhteiseen käsittelyyn. Valituksi tuli kymmenen henkilöä, jotka edustivat erityisryhmien opettajia, perustutkintojen opettajia, osastonjohtajia ja koulutusalojen erityisopetuksesta vastaavia eli ervoja.

Paneelikeskustelu eteni siten, että ensin käsiteltiin eri osastojen käyttämät erityisopetuksen muodot ja tämän jälkeen keskusteltiin niistä lisätarpeista, joita erityisopetuksen käytännön toteuttamiseen liittyy. Viimeisenä käsiteltiin opettajien tarpeet, mitä ongelmia ja haasteita kukin on työssään kohdannut ja millaista tukea haluaisi henkilökohtaisesti saada.

Erityistä tukea annetaan monella tavalla

Eri koulutusaloilla on käytössä sekä ammattiaineissa että ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa esim. englanti, matematiikka ja äidinkieli samanaikaisopetus, joka toteutetaan pienryhmäopetuksena jakamalla luokka kahteen tai jopa kolmeen osaan ja jokaisella ryhmällä on oma opettaja. Samanaikaisopetusta toteutetaan myös siten, että samassa tilassa opettajan apuna toinen opettaja, erityisopettaja, ammattihenkilö tai koulunkäyntiavustaja.

Ammattitaitoa täydentävissä tutkinnon osissa on käytössä samanaikaisopetus, jolloin luokka on jaettu kahdelle eri opettajalle. Ryhmät jaetaan tason mukaan, kuitenkin edetään eri tahtiin samoin tavoittein ja samoilla arviointikriteereillä. Lähtötasoltaan alhaisemman ryhmän kanssa voidaan painottaa eri asioita ja käyttää esim. erilaisia tukimonisteita. Kielten opiskelussa pyritään pääsääntöisesti tasoon T1, mutta joskus on välttämätöntä madaltaa tavoitteita. Tasoryhmien käyttöä perusteltiin seuraavasti: ”Ennen heikot opiskelijat ovat tsempanneet paljon, tuki on nyt kohdennettu oikein.”

Hyvinä käytäntöinä pidettiin työpainotteisuuden lisäämistä eli sitä on toteutettu lisäämällä työssäoppimista työpaikoilla ja myös oppilaitoksessa.

Koulunkäyntiavustajat ja ammattimiehet ovat mahdollistaneet enemmän yksilöllistä ohjausta opiskelijoille. Opiskelijan yksilöllisellä ohjauksella on saavutettu hyviä tuloksia. Yksilöllisen ohjauksen kautta voidaan tehdä opiskelijakohtaisia ratkaisuja mm. työaikojen suhteen.  Tähän liittyy säännölliset HOPS-keskustelut ja seuranta, jolloin opettaja toimii enemmän ”coachaajana”.

Lisä- ja tukiopetusta käytetään jonkin verran, mutta ongelmana on, että opiskelijat eivät ole valmiita tulemaan omalla ajalla ja se on myös opettajalle resurssikysymys. Rästipaja on toiminut Lappeenrannassa palvelualan ja tekniikan alan yhteisessä käytössä. Huomattavaa on, että paja on kaikkien opiskelijoiden käytössä, ei pelkästään erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille.

Teoriaopintoja on tuettu mm. suullisin kokein ja kokeet on voitu tehdä materiaalin kanssa. Joskus ongelmana ovat lakisääteiset kurssit, jotka on tehtävä kirjallisena tietyssä ajassa esim. vaarallisten aineiden kuljettamiseen tarvittava ADR-ajolupa tai sähköturvallisuus.

Opetushenkilöstön näkemyksiä tarvittavista tukimuodoista

Paneelikeskustelun tuloksena oli, että samanaikaisopetusta halutaan käyttää mahdollisimman tehokkaasti. Opettajien toiveena on, että erityisopetukseen varataan resurssit sekä luokalle että opettajalle jo lukuvuoden suunnitteluvaiheessa. Tämä mahdollistaa opiskelijan henkilökohtaisen opetuksen, sillä sitä tarvitaan erityisesti mm. matemaattisissa aineissa ja niissä ammattiaineissa, joihin sisältyy paljon teoriaa.

Koulunkäyntiavustajia ja ammattihenkilöitä tulisi olla kaikkien alojen käytössä riittävin resurssein ja heidän työnkuvansa tulee kehittää entistä enemmän opetuksen tukemisen suuntaiseksi.

Opinto-ohjaaja ja pienryhmän opettajat toivovat laaja-alaista erityisopettajaa, jolta saisi apua, tukea, neuvoja ja ohjeita erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kanssa toimittaessa. Pienryhmille koetaan olevan nykyistä enemmän tarvetta tutkintoon johtavan koulutuksen osalta.

Paneelikeskustelussa kävi ilmi, että toivotaan nykyistä parempia mahdollisuuksia antaa tukea myös lahjakkaille opiskelijoille.

Opettajat ja ryhmänohjaajat tarvitsevat lisää tietoa, miten ohjataan erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita. Koulutusta kaivataan mm. opetusmateriaalin tekemiseen, opetusmenetelmiin, opintojen henkilökohtaistamiseen sekä  HOPS- ja HOJKS-prosessiin.

Keskusteluissa ilmeni myös, että ammatillisten eritysopettajien osaamista halutaan hyödyntää nykyistä enemmän nimenomaan erityisopetuksen tehtävissä.  Tärkeänä pidetään erityisopettajien mahdollisuutta verkostoitua talon sisällä ja tällä tavalla saada erityisopetuksen osaaminen leviämään koulutusalalta toiselle.

Millä tavoin Ammattiopisto Luovin erityisosaamista voidaan hyödyntää Etelä-Karjalan ammattiopistossa?

Paneelikeskusteluun osallistujat saivat paneelin lopuksi tehtäväkseen ideoida yhteistyön mahdollisuuksia Ammattiopisto Luovin kanssa. Ideointi toteutettiin parityöskentelynä ja saadut idean aiheet esiteltiin lopuksi muille paneeliin osallistuneille. Ideointia vaikeutti se, että paneeliin osallistujat eivät tunteneet Ammattiopisto Luovin toimintaa. Ideoinnin tarkoituksena oli herätellä osallistujia yhteistyön mahdollisuuteen ja luoda Ammattiopisto Luoville kuvaa Etelä-Karjalan ammattiopiston toiveista tulevaisuuden yhteistyöstä.

Parhaimpana yhteistyömuotona koettiin Luovin antama erityisopetuksen koulutus. Koulutusta kaivattiin mielenterveysongelmaisten opiskelijoiden kohtaamiseen, HOJKS-työskentelyn kehittämiseen ja konsultointiin yksittäisten opiskelijoiden kohdalla. Valmiiden oppimateriaalien saaminen mukautettujen tavoitteiden opiskelijoille kotiin myös yhdeksi kohteeksi, johon Ammattiopisto Luovilta kaivattiin apua. Muut ideat koskivat opiskelija- ja opettajavaihtoa, opiskelijoiden siirtymistä peruskoulusta ammatillisiin opintoihin sekä opiskelijoiden elämänhallintaan liittyvien ongelmien ratkaisemista.

Paneelikeskustelun antia

Esittelimme paneelikeskustelun yhteenvedon erityisopetuksen kehittämisryhmälle maaliskuussa 2011. Saimme palautetta, että kehittämistyö oli tarpeellinen ja palveli erityisopetuksen näkyvyyden parantamista.  Tehtyä yhteenvetoa tullaan hyödyntämään mm. henkilöstön koulutussuunnittelussa.

Keskustelun mukaan erityisopetuksen tarpeet ovat hyvin konkreettisia. Erityisopetuksen parissa työskentelevät odottavat, että käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan oikein ja suunnitelmallisesti, henkilöstön tietotaitoa lisätään koulutuksen avulla, tehostetaan tiedonkulkua ja parannetaan mahdollisuuksia lisätä työpainotteisuutta opetuksessa.  Etelä-Karjalan ammattiopiston omien erityisopettajien osaamista halutaan hyödyntää nykyistä enemmän ja saada erityisopettajat verkostoitumaan talon sisällä yli koulutusalojen.

Tällä hetkellä yhteistyötä Ammattiopisto Luovin kanssa ei koettu tärkeäksi muuten kuin koulutuksen ja konsultoinnin saralla. Etelä-Karjalan ammattiopiston omien ammatillisten erityisopettajien verkostoituminen ja osaamisen levittäminen toimipisteiden ja eri koulutusalojen välillä on ulkopuolista yhteistyötä tärkeämpää erityisopetuksen saralla. Sisäinen verkostoituminen on vielä suuri, hyödyntämätön voimavara. Systemaattisella talon sisäisellä verkostoitumisella saadaan aikaan paljon hyötyä vähällä vaivalla. Ammatillisilla erityisopettajilla on oma halu ja tarve verkostoitua, ja siten saada tukea työlleen. Sisäisen verkostoitumisen jälkeen olisi mahdollista ulottaa verkosto myös peruskoulun erityisopetukseen ja löytää uusia yhteistyömuotoja sitä kautta.

Erityisopetuksen toteuttaminen mahdollisimman hyvällä tavalla edellyttää, että myös erityisopetus suunnitellaan samanaikaisesti opetuksen lukuvuosisuunnittelun kanssa. Näin erityisopetus voidaan kohdentaa oikeisiin asioihin ja erityisopettajien osaaminen tulee paremmin hyödynnetyksi.

Sähköisen HOJKSin kehittämistä opetuksen työvälineeksi tulee edelleen kehittää. Tärkeää on, että HOJKS on opiskelijaa opettavien saatavilla mukaanlukien terveydenhoitaja ja kuraattori.

Erityisopetuksen koordinaattori Unto Kiljunen piti paneelikeskustelua onnistuneena työvälineenä kehittämistehtävällemme. Kiljusen mukaan saimme hyvin esiin opetushenkilöstön näkemyksen erityisopetuksen käytännöntilanteesta ja kehittämistarpeista. Keskustelu oli hedelmällistä ja paneeliin osallistuneet opettajat saivat näkemystä eri alojen käytössä olevista erityisopetuksen tukimuodoista. Kehitystehtäväämme tullaan käyttämään työvälineenä suunniteltaessa erityisopetusta ja se tullaan esittelemään Etelä-Karjalan ammattiopiston johtoryhmälle opetushenkilöstön näkemyksenä erityisopetuksesta ja sen tulevaisuuden tarpeista syksyllä 2011.

Saavutimme kehittämistehtävälle asetetun tavoitteen onnistuneesti: paneelikeskustelussa saimme aikaan avoimen ja rakentavan keskustelun aiheesta sekä jäsensimme kehittämiskohteita. Työ tarjosi meille erinomaisen tilaisuuden omaksua eri koulutusalojen välisiä tapoja toteuttaa erityisopetusta. Menetelmänä paneelikeskustelu on mielenkiintoinen tapa kerätä kokemuksia asiasta. Tähän liittyy kuitenkin aina riski, että osallistujat eivät ole valmiita keskustelemaan rehellisesti asioista. Tässä paneelikeskustelussa osallistujat olivat avoimia ja suhtautuivat asiaan rakentavasti. Osallistujien valinnassa kannattaakin nähdä vaivaa ja tehdä ennakkotyötä mahdollisimman paljon. Suosittelemme tämän kokemuksen perusteella, että jokaisessa organisaatiossa kannattaa käydä avointa keskustelua säännöllisesti. Usein voi tuntua siltä, että kaikki on jo hoidettu hyvin, mutta aina löytyy kehitettävää. Yhteiset keskustelut lisäävät myös yhteisöllisyyttä ja huomataan, että työskennellään tahoillamme opiskelijoiden etujen mukaisesti. Kehittämistyön ansiosta Etelä-Karjalan ammattiopiston ammatillisille erityisopettajille järjestetään elokuussa 2011 teemailtapäivä. Toivomme, että se on alkusysäys todelliselle verkostoitumiselle.

Lähteet

Etelä-Karjalan ammattiopisto, 2009. Erityisopetuksen suunnitelma. Ammattiopiston rehtorin päätös 29.1.2009, 11§.

Järvinen, Pirkko. 2010. Sähköpostitiedonanto Etelä-Karjalan ammattiopiston opiskelijamäärästä 20.9.2010. Tieto annettu 1.12.2010.

Kaartinen, Erja. 2010. Sähköpostitiedonanto Etelä-Karjalan ammattiopiston erityisopiskelijamääristä 20.9.2010 Tilastokeskuksen luokituksen mukaisesti. Tieto annettu 4.10.2010.

Paneelikeskustelu.2006. Artikkeli julkaistu virtuaaliyliopiston sivustolla 28.3.2006. 10:03, ei päivitytietoa. Viitattu 12.3.2011.http://virtuaaliyliopisto.jyu.fi