Esteettömyys syntyy pienistä teoista

Ammattikorkeakoulukirjastoissa erityisryhmien, kuten ulkomaisten opiskelijoiden huomioiminen on rutiinia. Kuitenkin yksi tärkeä ryhmä on toistaiseksi jäänyt lähes kokonaan huomiotta: vammaiset tai erilaisista lukemisesteistä tai oppimishaitoista kärsivät opiskelijat, joita arvioidaan korkeakouluissa olevan jopa viisi tuhatta.

Kun seuraavan kerran kävelet kadulla, katselepa vastaantulijoita. Joka kymmenes heistä on vammainen tai kärsii pitkäaikaisesta sairaudesta. Joka viidennellä on oppimisvaikeuksia. Useimmiten he näyttävät ihan samalta kuin sinä ja minä.

Korkeakouluopiskelijoista arvioidaan jopa viiden tuhannen tarvitsevan jonkinlaista tukea opinnoissaan. Viisisataa heistä kärsii näkövammasta, loput erilaisista luki- tai kielellisistä erityisvaikeuksista, tarkkaavuus- ja hahmotusongelmista. Jotkut eivät kykene toimimaan sosiaalisissa tilanteissa. Tarkkoja tilastoja ei ole, sillä erilaiset vammat ja esteet koetaan yhä stigmana eikä niistä haluta kertoa. Sen sijaan opiskelijat kehittävät itselleen erilaisia selviytymisstrategioita.

ESOK edistää esteettömyyttä

Esteettömyys tarkoittaa kaikkien mahdollisuutta osallistua sujuvasti opiskeluun ja työntekoon sekä muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan. Korkeakoulujen esteettömyyttä kehittävä ESOK-hanke on toiminut vuodesta 2006. Hankkeen tekemä työ näkyy selvästi: opiskeluprosessin esteettömyyteen on ammattikorkeakouluissa olemassa toimintatavat ja kaikissa toimii vähintään yksi vammaisyhteyshenkilö.

Amk-kirjastoissa tilanne on toinen: vasta Jyväskylä on laajemmin huomioinut esteettömyyden omissa tiloissaan ja palveluissaan. Koska ESOK rajasi kirjastopalvelut heti alussa hankkeensa ulkopuolelle, eivät kirjastot ole vielä saaneet ulkoista impulssia tehdä asialle jotakin. Esteettömyyttä voidaan kuitenkin merkittävästi parantaa aivan pienilläkin asioilla.

Fyysinen esteettömyys

Ehkä kaikille tutuin ja helposti hahmotettavin kokonaisuus liittyy fyysiseen esteettömyyteen. Valitettavasti vain harva amk-kirjasto on toistaiseksi päässyt suunnittelemaan omia tilojaan. Rakennemuutoksen myötä tämä tilanne onneksi paranee: kirjastojen yhdistyessä syntyy tarve uusista kirjastorakennuksista, joissa esteettömyyteenkin voidaan kiinnittää sen ansaitsemaa huomiota.

Useimmiten tilojen esteettömyys yhdistetään pyörätuolilla liikkumiseen: tilassa ei saa olla portaita, käytävien ja hyllyvälien tulee olla tarpeeksi leveitä ja tietokonepisteiden helposti saavutettavissa. Tilojen esteettömyys tarkoittaa kuitenkin paljon muutakin. Näkövammaisen liikkumista helpottavat geometriset tilaratkaisut suorine käytävineen ja selkeine värikontrasteineen. Lainausautomaatti auttaa sosiaalisista tilanteista kärsiviä, kun taas oppimisrajoitteisille henkilökohtainen palvelu on ensiarvoista. Induktiosilmukan asentaminen palvelupisteeseen on noin tuhannen euron sijoitus, jolla kuulovammaisen saamaa palvelua voidaan huomattavasti parantaa.

Aineistojen ja palvelujen esteettömyys

Elektronisten aineistojen ja henkilökohtaisten tietokoneiden yleistyessä korkeakouluopiskelun esteettömyys on parantunut merkittävästi. Valitettavan harva amk-kirjasto on tietoinen Celian tarjoamista äänikirjapalveluista: opiskelija voi oman amk-kirjastonsa kautta tilata tenttikirjat ns. DAISY-kirjoina, jolloin niitä voi lukea tai kuunnella omalla tietokoneella.

Kirjaston tietokoneista on pienellä panostuksella helppo tuunata esteettömyyttä tukevia. Oikeinkirjoituksen tarkistus toimiikin jo kaikissa tietokoneissa. Erilaiset luku- ja suurennusohjelmat auttavat tekstin tulkinnassa ja niitä löytyy myös ilmaisina (esim. Amis ). Puhesyntetisaattorin voi asentaa sekä Windows- että Linux -ympäristöön.

Viestinnän ja opetuksen esteettömyys

Kirjasto tiedottaa ja viestii paljon, mutta harvoin osaa huomioida esim. lukemisesteisten opiskelijoiden tarpeita. Tiedotteissa ja oppaissa on hyvä käyttää selkeitä sans serif -kirjasimia (esim. Arial ja Helvetica) ja taitossa suosia tyhjää tilaa. Tiedotteen isotekstinen paperiversio palvelee näkövammaisia, mutta kirjaston kotisivuilta ladattava sähköinen tiedote on monikäyttöisempi. Rakenteiseen DAISY-muotoon tallennettua tiedotetta voidaan lukea tietokoneelta tai kuunnella vaikkapa puhesyntetisaattorin kautta.

Kirjaston kotisivujen esteettömyyden parantamiseen on saatavissa paljon ohjeita. Voit aloittaa vaikkapa Museoviraston tarkistuslistasta tai muusta verkkopalvelun arviointityökalusta.

Tiedonhankinnan ja informaatiolukutaidon opetuksessa toimivat voivat jakaa oppimateriaalinsa myös sähköisessä muodossa esim. ammattikorkeakoulun oppimisalustalla. Oppimateriaalin esteettömyyteen on ESOK-hanke laatinut mainiot ohjeet. Kun PowerPoint-esityksen tallentaa Word-muotoon, siinä voi hyödyntää myös ilmaista Wordin lisäpalikkaa, jolla tiedoston voi tallentaa suoraan DAISY-muodossa.

Sinä olet avainasemassa

Ideaalitilanteessa kirjastolla on oma nimetty yhdyshenkilö, johon vammainen tai lukemisesteinen opiskelija voi ottaa yhteyttä. Todellisuus on kuitenkin toinen. Meistä jokaisella on yhtäläinen vastuu kirjaston ja sen palveluiden esteettömyyden turvaajina. Tätä varten tarvitsemme paljon tietoa erilaisista lukemisesteistä ja oppimisongelmista sekä siitä, miten voimme auttaa opiskelijoitamme eri tilanteissa.

Aloita tästä

Lisää tietoa saa helpoiten kouluttautumalla: kutsu ammattikorkeakoulun vammaisyhdyshenkilö kertomaan kirjastolaisille oman ammattikorkeakoulunne tilanteesta. Oman toimipisteen esteettömyyttä voi helposti testata Eva Isakssonin laatimalla kirjaston esteettömyystestillä. ESOK-hankkeen sivut ovat varsinainen tiedon runsaudensarvi, jonne tulee myös erilaisia käytännönläheisiä opettajan oppaita.

Kirjoittaja:

Päivi Hollanti

Artikkelia on päivitetty 2023.