Kansainvälistyvän erityisopettajan monet haasteet
Здравствуйте, toivottaa iloisesti Irina Lemesheva minulle. Mitä se tarkoittaa? En ymmärrä? Kuulinko oikein? Kunnes Irina kertoo minulle, että se tarkoittaa hyvää päivää!
Pistekirjoitusta tekemässä
Mitä jos yhteistä kieltä ei ole saatikka opiskelija on sokea?
Irina on työskennellyt vastuukouluttajana maahanmuuttajien kanssa muutamia vuosia sitten. Ryhmässä oli 12 Suomeen tullutta sudanilaista, jotka opiskelivat luku- ja kirjoitustaidottomien ryhmässä. Yksi opiskelija oli heistä sokea.
Irina on joutunut miettimään miten kieltä voi opettaa, kun ei ole yhteistä kieltä. Vahvaa motivaatiota vaadittiin niin opettajalta kuin opiskelijaltakin. Työtä oli paljon, mutta paljon se myös antoi. Opetusmateriaalia on pitänyt alusta asti työstää itse, eikä se ollut kovin helppoa kummallekaan.
Opetusmateriaalia, numerot
Ensin opeteltiin numerot. Irina on vanhoista pahvilaatikoista leikannut pohjalevyt ja villalangalla ommellut numerot pohjiin. Ensin tunnusteltiin numero ja tämän jälkeen lausuttiin moneen kertaan kyseinen numero ääneen sekä laskettiin opiskelijan kanssa sormia. Toistoja, toistoja ja toistoja. Oppiminen oli hidasta, mutta myös palkitsevaa.
Opetusmateriaalia, kirjaimia ja kuvioita
Tämän jälkeen opetusta jatkettiin kirjaimien opiskelulla ja onnistumisien jälkeen tavoitetta nostettiin erilaisien muotojen tai esineiden tunnistamisella. Tämä oli monien kuukausien oppimisen prosessi.
Pistekirjoitus eli kohokirjoituksen on kehittänyt ranskalainen Louis Braillen vuonna 1825. Pistekirjoitusta luetaan sormin. Se ei ole kieli vaan kirjoitusjärjestelmä, joka on kaikkialla maailmassa samanlaista. (Näkövammaisten keskusliitto ry)
Pistekirjoitus perustuu kuudesta pisteestä muodostuvaan peruskuvioon. Kuuden pisteen suunnikkaan avulla voidaan muodostaa 64 erilaista merkkiä. Näiden lisäksi käytetään kahden useamman pistemerkin yhdistelmiä vastaamaan yhtä tavallisen kirjoituksen merkkiä. Pistekirjoituksen avulla voidaan kirjoittaa kaikki tarvittavat merkit matemaattisissa aineissa, nuottikirjoituksessa ja eri kielissä. Samalla merkillä voi olla eri yhteyksissä eri merkitys. Pistekirjoitusmerkinnöissä on eroja eri maiden välillä. Suurin osa aakkosista, a:sta w:hen, ovat samoja, mutta esimerkiksi välimerkintöjen pistekirjoitusmerkinnöissä on eroavaisuuksia. (www.pistekirjoitus.fi/fi/pistekirjoitus)
”Oli ilo nähdä sitä oppimisen riemua, kun sokea opiskelija oppi vierasta kieltä”, hymyilee Irina. Kyllä me ihmiset voidaan kommunikoida monella tavalla, vaikkei meillä yhteistä kieltä olekaan, kertoo Irina.
Pistekirjoituksen opettelun alussa materiaalia työstettiin vielä paljon itse, vaikka valmista materiaalia olikin jo saatavilla. Ensin oli opittu tunnustelemalla numeroita ja kirjaimia. Nyt aloitettiin pistekirjoituksessa käytettävien merkistöjen opiskelu. Materiaalissa oli pisteltynä N-kirjain muistuttamassa opiskelijaa, mikä kirjain oli kyseessä.
Kirjaimien opiskelun jälkeen jatkettiin tavuihin, sanoihin ja lopulta lauseisiin sekä virkkeisiin.
Mitä sinä näet?
Oikealla puolella on teksti mitä piti kirjoittaa. Ja vasemmalla puolella pistekirjoituksella opiskelijalle annettava tuotos.
Yhteenveto
Oppimista on monenlaista eri kulttuureista välittämättä. Suomenkielen opiskelu ja opettaminen vaatii hyvien materiaalien työstämistä ja ennen kaikkea opiskelijan tuntemista niin koulumaailmassa kuin arkielämässä. Erityisopettajan monet haasteet ovat selätettävissä, mikäli sinä niin itse päätät. Älä luovuta!
Kirjoittaja: Elina Ylimäki, opiskelija Jyväskylän ammatillisessa erityisopettajan koulutuksessa