Maahanmuuttajakoulutuksen huippuyksikkö Kemissä – laadukasta maahanmuuttajakoulutusta jo yli 20 vuotta

Johanna Mäkiniemi ja Taina Koskela, JAMK, AOKK, Ammatillisia erityisopettajaopiskelijoita

Historiaa ja taustatietoja

Maahanmuuttajien koulutus on aloitettu Kemin iltalukiossa (nyk. Kemin lyseon lukio) vuonna 1988. Ensimmäisenä vuotena vietnamilaisia pakolaisopiskelijoita oli 20. Nuorimmat olivat 16-vuotiaita ja vanhimmat viidenkymmenen paikkeilla. Tällä hetkellä opiskelijat edustavat noin 20 eri kansallisuutta ja heitä on 141. Suurin ryhmä on Kemin kiintiöpakolaiset Myanmarista. Seuraavaksi suuruusjärjestyksessä tulevat iranilaiset, irakilaiset, somalit, venäläiset ja thaimaalaiset. Lisäksi opiskelijoita on Ruotsista, Kreikasta, Turkista, Brasiliasta, Iso-Britanniasta, Kiinasta, Sri Lankasta, Bulgariasta, Dominikaanisesta tasavallasta, Espanjasta, Ghanasta, Kanadasta, Keniasta, Kosovosta, Portugalista, Puolasta, Ukrainasta, Uruguaysta, Vietnamista, Virosta.

Kemin pakolaiskiintiö on 50 vuodessa, eli joka vuosi voidaan ottaa 50 uutta pakolaista. Maahanmuuttajakoulutuksen 141 opiskelijasta reilut 60 % on pakolaistaustaisia eli pääasiassa Kemin ja Tornion kiintiöpakolaisia sekä oleskeluluvan saaneita turvapaikanhakijoita. Osa opiskelijoista on perheiden yhdistämisen kautta Suomeen tulleita. Joukossa on myös avioliiton kautta Suomeen tulleita mm Venäjältä ja Thaimaasta.

Maahanmuuttajakoulutus aloitti iltalukion tiloissa, mutta monien erilaisten vaiheiden jälkeen vuoden 2005 syksyllä siirryttiin omiin tiloihin Nahkurinkadulle. Toiminnan edelleen laajentuessa saatiin 6.9.2010 lisätiloja Merihovin kiinteistöstä ja tällä hetkellä molemmissa paikoissa on 6 opetustilaa ja 11 opetusryhmää, joissa kussakin 12-14 opiskelijaa. Ikäjakauma on 17 vuodesta eläkeiän kynnykselle.

Maahanmuuttajat ovat peruskoulutukseltaan hyvin heterogeeninen ryhmä ja heidän koulutustarpeensa ja –tavoitteensa ovat erilaiset. Nuorilla maahanmuuttajilla perusopintoja on yleensä vähintään peruskoulutuksen verran (6-12 vuotta), mutta eri kansallisuuksien välillä on suuria eroja. Pakolaistaustaisten vanhempien ihmisten joukossa on runsaasti myös luku- ja kirjoitustaidottomia. Toisaalta monilla on kuitenkin pitkä työkokemus ja lähtömaasta riippuen erilaista ammatillista koulutusta aina yliopistotasolle saakka.

Maahanmuuttajakoulutuksen tavoitteet

Maahanmuuttajien koulutus perustuu maahanmuuttajien kotoutumista ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamista koskevaan lakiin vuodelta 1999. Lain mukaan maahanmuuttajilla on oikeus kotouttamissuunnitelmaan (jonka sosiaalitoimi ja TE-toimisto tekevät). Kotoutumisaika on kolme vuotta. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on antaa aikuiselle maahanmuuttajalle sellaiset kielelliset, yhteiskunnalliset ja kulttuuriset sekä elämänhallinnalliset valmiudet, joiden avulla hän pystyy selviytymään jokapäiväisen elämän tilanteissa uudessa ympäristössään, toimimaan työelämässä ja hakeutumaan jatko-opintoihin. Keskeistä koulutuksessa on riittävä suomen tai ruotsin kielen taidon hankkiminen. Työ- ja elinkeinotoimiston kautta maahanmuuttajan on mahdollista päästä alkukartoituksen jälkeen maahanmuuttajakoulutukseen. Alkukartoituksen aikana selvitetään opiskelijan elämäntilanteen, toiveiden ja tavoitteiden lisäksi hänen opiskelutaitonsa ja kielitaidon tasonsa eli mistä kotouttamiskoulutuksen opintomoduulista hänen on järkevää aloittaa opiskelu.

Kemin lyseon lukion maahanmuuttajakoulutuksessa noudatetaan opetushallituksen suositusta aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksesta (tullut voimaan 2007), jonka pohjalta oppilaitoksessa on tehty oma koulukohtainen opetussuunnitelma. Opiskelijoiden koulutuspolut ovat vaihtoehtoisia ja hyvin yksilöllisiä ja ne rakentuvat kunkin maahanmuuttajan yksilöllisten lähtökohtien, koulutustarpeiden ja tavoitteiden pohjalta. Kotoutumiskoulutus muodostuu seitsemästä opintokokonaisuudesta, jotka ovat:

alkukartoitus
suomen tai ruotsin kieli
arjen taidot
opiskelutaidot
yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus
työelämätaidot ja
valinnaiset opinnot

Opiskelijalle, joka aloittaa suomen kielen opiskelun alkeista tarjotaan keskimäärin 45 opintoviikon mittainen koulutuskokonaisuus. Opiskelu etenee moduuleittain, kun moduuli päättyy, sen aikana saavutettu kielitaito arvioidaan. Kotoutumiskoulutuksen tavoitteena on toimiva peruskielitaito, B1-taso, joka tarkoittaa, että henkilö pärjää omatoimisesti yhteiskunnassa suomen (tai ruotsin) kielellä ja hänellä on valmius ammatillisiin opintoihin Suomessa. Suomen kielen opiskelussa käytetään kaikkea saatavana olevaa suomi toisena kielenä–materiaalia, mm. Hyvin menee, suomea aikuisille -kirjoja, Suomi 2–kirjoja, Aamu-sarjan kirjoja, erilaisia AV-materiaaleja ja Internetiä sekä selkokirjoja.

Esimerkiksi Suomen kielen opintojen rakenne on seuraavanlainen:

Toimiva peruskielitaito B1.1

Kehittyvä peruskielitaito A 2.1 – A 2.2

Alkeiskielitaito A1

Kotoutumiskoulutuksen jälkeen opiskelijat voivat osallistua YKI-testiin eli yleiseen kielitutkintoon, jonka keskitason (3-4) hyväksytysti suoritettu koe on esimerkiksi osoitus riittävästä kielitaidosta, jos henkilö hakee Suomen kansalaisuutta.

Yhteistyö työelämän kanssa

Kun opiskelijan kielitaito on karttunut ja hän selviää helpoista arkitilanteista suomen kielellä, hänelle tarjotaan mahdollisuus tutustua paremmin suomalaiseen työelämään. Tutustuminen perustuu opiskelijalähtöiseen ajatteluun, jossa pyritään huomioimaan opiskelijan omat vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet. Henkilökohtaisen ohjauksen lisäksi, tukea annetaan myös ryhmäohjauksen avulla.

Maahan muuttaneen opiskelijan on tärkeää saada tietoa työmarkkinoiden toimintamekanismeista ja suomalaisen työelämän pelisäännöistä. Mahdollisen uuden ammatin opiskelun huomioiminen liittyy myös oleellisesti työharjoittelujaksoon, sillä silloin opiskelija voi nähdä, millaisia ammatillisia kvalifikaatioita ammatin harjoittaminen vaatii. Mitä tulee opiskella ja mitä jo osaa. Omassa maassa hankittu ammatti ja taidot voivat olla hyvin erilaisia verrattuna tulomaahan. Jos osaamista on riittävästi ja kielitaito on kohtuullisen hyvä, työelämäjakso voi edistää opiskelijan työllistymistä ja sitä kautta sopeutumista uuteen maahan.

Valinnaisia opintoja ja kulttuuria

Kemin maahanmuuttajakoulutuksessa opiskelijalle tarjotaan sellaisia valinnaisia opintoja, jotka auttavat häntä kohti työelämää, jatko-opintoja ja yhteiskuntaan kotoutumista. Näiden opintojen tulee olla sisällöltään perusteltavissa niin, että ne sopivat opiskelijan henkilökohtaiseen kokonaissuunnitelmaan ja tukevat hänen persoonallista kasvuaan. Valinnaisia opintoja ja niistä saatavia todistuksia voi olla monenlaisia: tulityökortti, hygieniaosaamistodistus, ensiapukoulutus, tieto- ja viestintätekniikka, anniskelupassi, yrittäjyyskoulutus ja esimerkiksi taiteen tai liikunnan harrastus.

Opintoihin kuuluu myös ohjattuja tutustumiskäyntejä ja -jaksoja oppilaitoksissa, yrityksissä tai muissa opiskelijan suunnitelmaan tiiviisti kytkeytyvissä paikoissa. Kuten kirjastossa, Kelalla, työvoimatoimistossa sekä pankeissa. Se, että opiskelijalla on kontakteja myös oppilaitoksen ulkopuolelle, auttaa henkilökohtaisten tavoitteiden asettelussa ja mahdollistaa kouluttajien oikea-aikaisen tuen.

Oppimisen esteet, onko niitä?

Maahanmuuttajakoulutus on hyvin kodinomaista ja turvallista koulutusta. Koulutukseen tulevat ryhmät (jopa 11 kansalaisuutta samassa ryhmässä) aloittavat suomen kielen opintonsa samalta tasolta. Ryhmäytyminen on ollut hyvää. Vaikka ryhmässä oleminen maahanmuuttajalle voi olla helppoa, ei oppiminen ole aina ongelmatonta. Elämäntilanteisiin liittyvät ongelmat ovat yleisiä. Sodan aiheuttamat arvet ja olosuhteet lähtömaasta ovat jättäneet useille psyykkisiä ongelmia. Ongelmien käsittely ei ole helppoa koulutuksen aikana, eikä apua ole usein helppo ottaa edes vastaan. Aika tekee tässäkin omaa korjaavaa työtänsä.

Varsinaisia oppimisvaikeuksia on vaikea tunnistaa kielimuurin vuoksi. Koulutuksessa käytetään kuitenkin luki-ongelmiin tarkoitettuja menetelmiä. Opetusta selkiytetään käyttämällä myös mm. Smart-boardia ja tietokoneita. Erilaiset oppijat hyötyvät myös esimerkiksi Ekapelistä ja Tikas-systeemistä.

Kemin maahanmuuttajakoulutuksessa oppimisen ongelmia on osattu ratkaista hyvin, sillä oppimistulokset ovat olleet erinomaisia. Opiskelijat ovat oppineet suomen kielen, päässeet hyvin töihin ja saaneet hyviä opiskelupaikkoja ympäri Suomea. Koulutusta kehitetään kaiken aikaa ja seurataan mm. oman kehittämis- ja seurantaryhmän avulla.

Koulutettu maahanmuuttajaopettaja

Kemin maahanmuuttokoulutuksessa työskentelee 17 koulutettua opettajaa. Varsinaista maahanmuuttajien opetukseen tarkoitettua opettajankoulutusta Suomessa ei ole. Kemin maahanmuuttajakoulutuksen opettajilla on pitkä kokemus monikulttuurisuustyöstä ja maahanmuuttajien opettamisesta. Opettajat ovat koulutukseltaan aineenopettajia ja luokanopettajia, joilla on lisäksi S2-opintoja sekä erityispedagogiikan, psykologian ym. opintoja.

Maahanmuuttokoulutuksen rahoitus

Maahanmuuttajakoulutus on työvoimakoulutusta, opiskelijat ovat siis Meri-Lapin TE-toimiston asiakkaita. Rahoitus koulutukseen tulee Lapin ELY-keskuksen kautta, joka kilpailuttaa eri koulutuksenjärjestäjien tarjoamat koulutukset. Kilpailutuksen kriteereinä ovat mm. koulutuksen suunnitelma, hinta, opettajaresurssit ja asiakkaiden tyytyväisyys. Koulutussopimukset ovat olleet kaksivuotisia.

Maahanmuuttajaopiskelijoiden tyytyväisyys on merkittävä mittari koulutuksen järjestäjää valittaessa. Opiskelijapalautetta otetaan säännöllisesti valtakunnallisen OPAL-järjestelmän avulla. Kemin maahanmuuttajakoululle tulee jatkuvasti ”ruusuja” OPAL-järjestelmästä, joten koulutuksen edustajilla on aihetta hymyyn. Hyvin tehty työ edistää maahanmuuttajien onnistunutta kotoutumista, varmistaa maahanmuuttajakoulutuksen jatkumisen Kemissä ja innostaa koulutuksen laadukkaaseen kehitystyöhön myös tulevaisuudessa.

Kiitos Oili Huusko-Tuohino, että saimme vierailla oppilaitoksessanne J

Terveisin tulevat erityisopettajat Johanna Mäkiniemi ja Taina Koskela