Maahanmuuttajaopiskelijoiden oppimisen haasteita tarkastelemassa

Tarkastelen Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun erityisopettajan opintojen kehittämistehtävässäni maahanmuuttajaopiskelijoiden oppimisen haasteita. Koska maahanmuuttajien oppimisen ongelmia on vaikea mitata olemassa olevalla lukitestistöllä, valitsin menetelmäksi havainnoinnin. Havainnoinnissa käytettiin Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen valmennustarpeen arviointiin kehitettyä lomakkeistoa. Työpajayhdistyksellä lomakkeisto on jaettu kolmelle aihepiirille: 1. keskittymiskyky ja tarkkaavaisuus, 2. lukeminen ja laskeminen ja 3. sosiaalinen vuorovaikutus. Kehittämistehtävässä havainnoitiin Kiteen Evan-kelisen Kansanopiston neljää maahanmuuttajaryhmää. Ryhmänohjaajat, suomen kielen opettajat ja ma-tematiikan opettajat merkitsivät lukuvuoden lopulla havaintonsa ryhmästä lomakkeisiin. Kukin ryhmä oli kielitaitotasolla eri vaiheessa. Ryhmä A oli nollatason ryhmä, ryhmä B alkuvaiheen perusopetus, ryhmä C varsinainen perusopetus ja ryhmä D edistyneempi kielitaitotaso.

Keskittymiskykyyn ja tarkkaavaisuuteen maahanmuuttajaopiskelijoilla voivat vaikuttaa monet aiemmat elämähistorian tapahtumat kuten uuden kielen oppimisen haasteet. Havainnoitavien opiskelijaryhmien kohdalla keskittymiskyvyssä ja tarkkavaisuudessa on havaittavissa erilaisia haasteita. Ryhmän A kohdalla oli eniten ohjauksellista tarvetta. Tämä selittynee melko paljon kielitaidon alkuvaiheella. Toisaalta ryhmässä D ilmenee myös keskittymiskyvyn ja tarkkaavuuden osalta ohjauksen tarpeita muun muassa oman toiminnan suunnittelun osalta sekä suullisten ohjeiden seuraamisen osalta. Tästäkään ei suoraviivaisesti voi vetää johtopäätöstä, että ryhmällä on keskittymiskyvyn ja tarkkaavaisuuden pulmia, vaan selvittävänä tekijänä voi olla kielitaitotason vaativuus. Ryhmä ei ole homogeeninen ja kielitaidon tavoitetaso voi olla joillekin liian vaativa. Lukemisen ja laskemisen osalta maahanmuuttajaopiskelijoilla on hyvinkin tyypillisiä oppimisvaikeuksien piirteitä ja virheitä kielen oppimisen eri vaiheessa. Oppimisvaikeudesta heidän kohdallaan on kuitenkin vaikea puhua ilman luotettavaa testistöä tai pitkäkestoista havainnointia. Kyselyssä ryhmillä C ja D nousevat esiin juuri kielelliset haasteet, kirjoitusvirheet ja lukemisen virheet. D-ryhmän opiskelijoista suurin osa on kansallisuudeltaan venäläisiä. Heillä on hyvät matemaattiset valmiudet, jota vahvistaa opettajan havainnoit vähäisestä ohjauksen tarpeesta. C ryhmä on heterogeenisempi kansalaisuustaustaltaan, siellä opettaja havaitsee lukemiseen liittyvien haasteiden lisäksi laajemmin haasteita myös matemaattisissa tehtävissä. Alkuvaiheen ryhmissä (A-B) laskemisen tavoitteet ovat matalammalla tasolla kuin edellisissä ryhmissä.

Näissä alkuvaiheen ryhmissä vain A ryhmä eroaa selkeästi opettajan havainnoimasta ohjauksen tarpeesta verrattuna muihin ryhmiin. Tässä ryhmässä puolet oppilaista tarvitsevat paljon tai jonkin verran ohjausta kaikilla kehittämistehtävissä havainnoiduilla alueilla. Kirjoittamisen ja lukemisen haasteita ilmenee lähes kaikilla. Näitäkään haasteita ei voi suoraan sanoa oppimisvaikeuksiksi, koska haasteet liittyvät myös alkuvaiheen kielen oppimiseen. Sosiaalinen vuorovaikutuksen osalta havainnoiduissa opiskelijaryhmissä kaikissa on havaittavissa oma-aloitteisuuden puutetta niin kontaktin ottamisessa muihin opiskelijoihin kuin keskusteluun osallistumisessa. Ryhmässä työskentelytaidoissa tarvittiin myös ohjausta. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ohjauksen tar-peeseen voi vaikuttaa se, että mahdollistetaanko tuntitilanteissa kontaktin ottaminen ja osallistuminen. Ryhmässä toimiseen vaikuttaa paljon ryhmän sisäinen dynamiikka sekä kokemukset ryhmätyöskentelystä opetusmenetelmänä.

Kirjoittaja

Marita Kähkönen