Miten EU voi edistää terveyttä ja hyvinvointia?

Terveyserot kärjistyvät sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoistumisen myötä koko Euroopassa nopeasti. Laskun maksavat aina ensisijaisesti ihmiset itse, mutta myös koko yhteiskunta lisääntyneinä sairaus- ja lääkekuluina.

Euroopan unionin toimivalta terveyspolitiikan kohdalla on hyvin rajattu ja sen painopiste on strategioiden ja ohjelmien luomisessa. Nyt käynnissä oleva unionin kolmas terveysalan toimintaohjelma (2014 – 2020) myötäilee pitkälti edellisen ohjelman linjoja: innovaatioiden käyttö terveydenhuollossa, palvelujen turvallisuuden varmistaminen, terveyden edistäminen ja rajat ylittävien terveysuhkien vähentäminen.

Laadukkaan hoidon lisäksi on myös panostettava ennaltaehkäisyyn. Kaksi ehkä tärkeintä osa-aluetta ovat kattava ennaltaehkäisevä terveydenhuolto sekä ravintoarvoiltaan ja terveellisyydeltään parempi ruoka. Hyvä terveydenhuolto toimii syntymän ensihetkistä lähtien ihmisen myöhäiseen ikään saakka neuvola-periaatteella: terveydenhuollossa tulisi taata jatkuva seuranta, varhainen riskeihin puuttuminen sekä tuen ja avun löytäminen heti kun niiden tarve ilmenee. Vetämässäni ruokaryhmässä keskitytään turvalliseen ja terveelliseen ruokaan ja sen merkitykseen osana yleistä terveyden ylläpitämistä.

Yksi keskeisiä kysymyksiä liiallinen sokerinsaanti lapsilla: noin 70 prosenttia Euroopan alle kouluikäisistä lapsista saa yli puolet päivän kalorimäärästä aamupalansa sisältämistä sokereista. Liiallista sokerinsyöntiä pidetään uusimmissa tutkimuksissa yhtenä merkittävimmistä taustasyistä moniin suuriin kansansairauksiin sekä mietitään sen yhteyttä ylivilkkauteen.

Olen keskusteluissa eri terveysalan järjestöjen kanssa törmännyt jo useamman kerran ajatukseen siitä, että EU:n olisi turvattava potilaan oikeudet sekä velvoitettava kaikkia jäsenmaita turvaamaan kansalaisilleen perusturvan ja -palvelut, suhteutettuna jokaisen maan elintasoon. Tällä hetkellä Euroopan unionin lainsäädännöllä voidaan puuttua työpaikoilla tapahtuvaan syrjintään, mutta esimerkiksi yhdenvertaista koulutusta ei ole lainsäädännöllä turvattu. Kaikille yhdenvertainen elinympäristö, palvelut, koulutus ja asuminen tulee turvata Euroopan tasolla.

Lisää työtä on tehtävä myös esteettömyyden eteen. Komissiossa on jo pitkään ollut valmisteilla saavutettavuutta koskevaa lainsäädäntöä. Se tarkoittaa sitä, että kaikkien tärkeimpien yksityisten ja julkisten palveluiden, tuotteiden ja ympäristöjen tulisi olla esteettömiä ja saavutettavia kaikille ihmisille. Olipa sitten kyse iästä, kaikkein pienimmästä tai vanhimmasta, tai rajoitteista: näkemisen, kuulemisen, liikkumisen tai kognitiivisten kykyjen osalta. Tämä suunnittelu- ja huomioonottamisen velvoite auttaa meitä tekemään parempaa ympäristö ja maailmaa kaikille. Se mikä toimi hyvin lastenvaunujen kanssa, toimii myös hyvin rollaattorilla tai pyörätuolilla kulkijalle. Ja tuskin meistä kukaan vastustaa helposti ymmärrettäviä opasteita.

Myös hyvin suunnitelluilla vihreillä elinympäristöillä on merkitystä elämänlaatuun. Viiden minuutin metsäkävely parantaa mielenterveyttä. Meluttomat luontoympäristöt laskevat verenpainetta, vähentävät stressiä ja auttavat rauhoittumaan ja keskittymään. Puistot tarjoavat paikkoja liikkua, leikkiä ja oleskella. Viihtyvyyttä ja luonnosta saatavia elämyksiä on vaikea mitata rahassa, mutta niillä on suuri merkitys ihmisten hyvinvointiin.

Kirjoittaja: europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen