Ski college Muonio

Päivi Hyttinen, JAMK, AOKK, Ammatillinen erityisopettajaopiskelija

Ammattiopisto Lappia ja Muonion Lukio ovat yhdessä perustaneet nk. Ski Collegen. Vuonna 1995 on aloitettu hiihtopainoitteinen opetus maasto- ja ampumahiihtoa harrastaville nuorille.  Aluksi mukana on ollut vain paikallisia hiihtolupauksia, mutta melko pian on mukaan saatu myös ulkomaalaisia hiihtäjiä. Ammattiopistolla on ystävyyskoulu Viron Viljandissa, jota kautta yhteys Viroon on ollut hyvä. Sieltä on ollut useita opiskelijoita tutustumassa Muonion oppilaitokseen ja sitä kautta tieto pohjoisen hiihtoparatiisista on mennyt eteenpäin.  Myös valmentajien yhteyden kansainvälisiin hiihtoliittoihin sekä hiihtoseuroihin on tuottaneet lisää opiskelijoita ulkomailta. Markkinointi on ollut myös aktiivista.

Nuori voi opiskella lukiossa tai ammattiopistossa tai suorittaa nk. kaksoistutkintoa hiihtotreenaamisen ohessa. Tiistai- ja torstai aamuisin on opinnoista järjestetty aikaa hiihtovalmennukseen. Lisäksi illat ja viikonloput on hyvää aikaa treenata omaa lajiaan. Valmennustoiminta on kehittynyt vuosien varrella paljonkin. Mukaan on tullut testaukset ja erilaiset leirit, joihin opiskelusta tietysti saa vapaata.

Muoniossa on paljon hiihtovalmennettavia myös ulkomailta, lähinnä Virosta ja Latviasta. Muoniossa juuri siksi, että täällä on hyvät olosuhteet lajin harrastamiselle. Lumi tulee syksyllä aikaisin ja sulaa keväällä myöhään. Oloksen rinteillä oleva latuverkosto ja ampumarata ovat riittävän haasteellisia vaativallekin hiihtäjälle.

Ulkomaalaisuus aiheuttaa lisähaasteita opettamiseen, sillä monet ulkomaalaiset ovat Suomessa ensimmäistä kertaa, eivätkä osaa kieltä olenkaan. Yleensä opetus varmistetaan englannin kielellä. Kädestäpitäen näyttäminen, englanninkielinen materiaali tai tietokoneen apunakäyttö teoriaopinnoissa ovat menetelmiä, joita ulkomaalaisten kanssa käytetään jatkuvasti.

Kielitaito ei ole ainoa haaste ulkomaalaisten opiskelussa. Kulttuuriero eteläisen naapurimaamme välillä on myös melkoinen. Suomalainen ”työhöntarttumiskulttuuri” ei päde esim. Latvialaisten kanssa. He mieluummin katselevat vierestä kuin tarttuvat itse toimeen. Lisäksi hiihtäjät ovat yleensä aika nuoria. Koti-ikävä voi alussa vaivata paljonkin ja kotimatka on pitkä. Kotiin lähdetään yleensä vain joululomaksi. Nuorten taloudellinen tilannekaan ei aina ole kovin hyvä. Ulkomaalaiset saavat koululta täysihoidon, eli ruoat myös viikonlopuksi asuntolaan. Ulkomaalaiset maksavat nk. ruokarahaa 500 € lukuvuodessa.

Opetuksellisia haasteita ovat ulkomaalaisten aikaisemmat opinnot ja niiden vastaavuus Suomen tutkintoihin. Osa hiihtäjistä on käynyt kotimaassaan nk. lukion. Tarkkoja opintosisältöjä ei ole tiedossa, oppitunneilla ei ole läsnäolopakkoa, mutta on pyydetty ulkomaalaisia osallistumaan tentteihin, jotta suoritukset voidaan hyväksyä. Esim. matematiikassa ulkomaalaiset päihittävät suomalaiset moninkertaisesti. Ei ole järkeä istuttaa heitä tunnilla, jossa käsitellään suomalaisen opiskelijan tason mukaisia asioita. Kokki-puolella haasteen aiheuttaa myös aamutreenit. Lounas valmistetaan opiskelijoiden voimin ja jos ryhmästä puolet on 2 ensimmäistä tuntia treenaamassa on se otettava huomioon aamun työnjaossa. He tulevat paikalle vasta kun ruoat on pöydässä ja pääsevät mukaan lopputöihin.

Syksyllä uusille ulkomaalaisille järjestetään suomen kielen opintoja. Hiihtäjät ovat innokkaita oppimaan uuden kielen. He toivoisivat sitä enemmänkin, kuin mitä pystymme tällä hetkellä järjestämään. Myös englanninkielisiä teoriaopintoja on suunniteltu aloittain. Autopuolen opettaja ei puhu englantia ollenkaan. Kyselin häneltä kuinka opetus sitten tapahtuu. Hän kertoi, että ihan perinteisesti. Hän näyttää ja opiskelijat tekee. Tästäkin voi tulkita, että olemme hyväksyneet ulkomaalaiset jo pitkän aikaa osaksi yhteisöämme ja jokainen arvostaa heitä ja tekee parhaansa heidän viihtymisensä ja oppimisensa eteen.

Muu henkilökunta on myös sitä mieltä, että ainahan ne ulkomaalaiset ovat täällä olleet, he kuuluvat talon kuvaan. He ovat paljon kohteliaampia kuin suomalaiset, avaavat oven ja tervehtivät aina kun vastaan tulee. Ulkomaalaiset ovat Muonion piristys.

Valmennusryhmään kuuluu tällähetkellä 19 nuorta. Heistä 5 on lukiolaisia ja yksi yhdistelmäopiskelija. Loput opiskelevat ammattiopistossa. Yksi heistä on latvialainen Marcis Paeglitis. Hän on opiskellut talonrakentajaksi ja halusi vielä jäädä Muonioon opiskelemaan autoasentajaksi. Hän oppi suomenkielen melko nopeasti ja tulee täysin toimeen sillä. Kyselin hänen kokemuksiaan Muoniossa opiskelusta ja hän totesi, että on viihtynyt oikein hyvin. Olosuhteet treenaamiselle ovat ihanteellliset ja koulusta saa riittävästi vapaata hänen päätavoitteensa, ammattiurheilun saavuttamiseen. Monella muullakin hiihtäjällä se on pääsyy Muonioon tulemiselle. Ammattiin opiskelu tulee siinä sivussa, joillakin hyvin, joillakin vähän heikommin, mutta kaikki ovat kuitenkin tutkinnon suorittaneet.