Erityisopetuksen kehittäminen Savon ammatti – ja aikuisopistossa, Toivalan yksikössä

Anna Pennanen ja Markku Silvennoinen, Ammatillinen erityisopettajankoulutus, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu

Johdanto 

Kehittämistehtävämme tarkoituksena oli kehittää erityisopetusta Savon Ammatti- ja aikuisopiston Toivalan yksikössä.  Savon ammatti- ja aikuisopistossa opiskelee 8000 opiskelijaa, josta Toivalan metsä- ja luontoalan opetusta antavassa yksikössä 250 opiskelijaa useissa metsäalan sekä luonto- ja ympäristöalan koulutusohjelmissa. Opiskelijoista noin puolet on ammatillista perustutkintoa opiskelevia nuoria ja puolet eri ohjelmissa opiskelevia aikuisia. Yksikössä on opetushenkilökuntaa 45 henkilöä.

Savon ammatti- ja aikuisopistossa on kattava erityisopetuksen suunnitelma, joka määrittelee selkeästi erityisopetuksen yhteistyötahot ja vastuunjaon. Suunnitelmassa on myös määritelty erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan opintopolku opintoihin hakeutumisesta työssäoppimiseen ja työelämään saattamiseen. (Savon Ammatti- ja aikuisopisto 2011, 6-8). Toivalan yksikössä noudatetaan Savon ammatti- ja aikuisopiston erityisopetussuunnitelmaa, mutta pienistä opiskelijamääristä johtuen erityisopetuksen ohjaus ja toteuttaminen on ollut sivutoimista.

Erityisopetuksen kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Sen alkuun saattamiseksi ajattelimme kartoittaa lukuvuonna 2011 – 2012 erityisesti niitä odotuksia ja tarpeita, joita opetushenkilöstöllä on erityisopetuksen osalta. Valitsimme ideoinnin toteutustavaksi paneelikeskustelun. Kutsuimme keskusteluun mukaan kahdeksan eri Toivalan yksikön toimialoilla työskentelevää henkilöä, joista kuusi pääsi osallistumaan. Tavoitteena oli saada aikaan mahdollisimman avointa ja monipuolista keskustelua Toivalan yksikön erityisopetuksen nykytilanteesta ja sen kehittämisen tarpeesta. Tavoitteena oli myös löytää ne haastavimmat erityisopetuksen osa-alueet ja löytää niihin konkreettisia toimintamalleja.

Ennen paneelikeskustelun toteutusta laadimme kutsuttaville henkilöille kysymyslomakkeen keskeisimmistä paneelikeskustelun aiheista ja lähetimme sen kutsun mukana noin kaksi viikkoa aiemmin.

Saimme keskustelun tuloksena positiivista palautetta. Kehittämistehtävämme aihe koetaan tarpeelliseksi, ja se palvelee konkreettisesti oppilaitoksen opetushenkilöstöä. Koimme paneelikeskustelun hyväksi tavaksi herätellä keskustelua aiheesta ja luoda uusia ideoita ja ajatuksia erityisopetuksen kehittämiseen Toivalassa.

 Erityisopetus ammatillisessa koulutuksessa

Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä valmiuksia itsenäiseen ammatin harjoittamiseen. Näin ollen opiskelija saavuttaa riittävän ammatillisen osaamisen. Koulutuksen tavoitteena on lisäksi tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukea elinikäistä oppimista. (Savon Ammatti- ja aikuisopisto 2011, 5).

Opetusministeriön julkaisemassa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011–2016 yksi kehittämisen painopistealue on koulutuksen tasa-arvoiset mahdollisuudet. Tämä tavoite edellyttää kullekin oppijalle sopivan oppimismuodon mahdollistamista sekä sopivien tukitoimien kehittämistä. Näin myös Suomen perustuslain 16§ mukainen jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaisesti myös muuta kuin perusopetusta voi parhaiten toteutua. (OKM 2012).

Erityisopetuksen järjestäminen ammatillisessa koulutuksessa perustuu useisiin lakeihin ja asetuksiin mm. L 630/1998; A811/1998; L631/1998; A812/1998. (OM 2012). Ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelmassa painotetaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden koulutukseen pääsyn turvaamista, alakohtaisen tarjonnan laajentamista ja erityisopetuksen laadun parantamista. (OM 2004).

 Erityisopetus Savon ammatti- ja aikuisopistossa

Erityisopetusta järjestettäessä noudatetaan Opetushallituksen määräyksiä opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteista, koulutuksen järjestäjän laatimaa opetussuunnitelmaa, erityisopetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa ja muuta oppilaitoksessa laadittua ohjeistusta. Erityisopetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaan erityisopetuksen perustana ovat koulutuskuntayhtymässä määritellyt visio, missio ja arvot.  Savon koulutuskuntayhtymän tehtävänä on huolehtia omalta osaltaan koko ikäluokan kouluttamisesta toiminta-alueellaan. Koulutusta suunniteltaessa ja järjestettäessä otetaan huomioon opiskelijoiden yksilölliset tarpeet ja elämäntilanteet. (Savon Ammatti- ja aikuisopisto 2011, 5-6).

Savon ammatti- ja aikuisopistossa tuetaan erityisopetuksella niitä opiskelijoita, jotka eivät voi tavanomaisen opetuksen keinoin edetä opinnoissaan. Erityisopetuksen tavoitteena on, että opiskelija pystyy kykyjensä ja edellytystensä mukaisesti omaksumaan koulutuksen aikana ne tiedot ja taidot, joita hän tarvitsee opinnoissaan ja ammatissaan. Erityisopetuksella turvataan henkilökohtaisiin edellytyksiin perustuva oppiminen, itsensä kehittäminen ja ihmisenä kasvaminen. Erityisopetuksessa käytetään joustavia ja oppijan valmiuksia painottavia opetusmenetelmiä ja käytännön työssä oppimista. (Savon Ammatti- ja aikuisopisto 2011, 6).

Erityisopetuksen tavoitteena on antaa kaikille alueen nuorille mahdollisuus kasvaa yhteiskunnan aktiivisiksi ja vastuullisiksi jäseniksi. Tavoitteena on saada nuorille heidän kykyjensä mukaan valmiudet ammattiin, työtoimintaan, jatko-opintoihin ja hyvään itsenäiseen elämään. Erityisopetuksen järjestämisessä toimitaan yhteistyössä huoltajien, työnantajien ja opiskelijan tukena toimivien verkostojen kanssa. (Savon Ammatti- ja aikuisopisto 2011, 6).

Käytännön tasolla erityisopetuksen tarpeet kartoitetaan koulutusaloilla. Erityisopetuksen perusteen määrittelyssä käytetään apuna luokitusta (Tilastokeskus), jossa huomio kiinnitetään ensisijaiseen, erityisopetuksen tarpeeseen eniten vaikuttavaan vaikeuteen tai vammaan. Lievät vaikeudet eivät ole erityisopetuksen peruste, ne kuuluvat normaalin tukiopetuksen piiriin. (Savon Ammatti- ja aikuisopisto 2011, 10).

 Erityisopetuksen tilanne Toivalan yksikössä

Toivalan yksikössä erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti integroituna yleisopetuksen ryhmiin.  Vaikka erityistä tukea tarvitseva opiskelija opiskelee enimmän osan ajasta oman ryhmänsä mukana, voidaan hänelle tarvittaessa antaa yksilöopetusta, pienryhmäopetusta tai opetus voidaan järjestää työpainotteisena opiskeluna työpaikoilla tai koulun työkohteissa.  Toivalassa erityisopetusta toteutetaan myös samanaikaisopetuksena, jolloin ammatinopettaja, aineenopettaja tai ammattihenkilö työskentelee samanaikaisesti tuntia pitävän opettajan kanssa.

Erityisen tuen tarpeen ryhmät Savon ammatti- ja aikuisopistossa ja Toivalan yksikössä (Tilastokeskuksen luokittelun mukaisesti):

 Paneelikeskustelussa esiin tulleita teemoja

Paneelikeskustelu pidettiin Toivalan yksikön neuvotteluhuoneessa 10.2.2012 ja siihen osallistui yksikön koulutuspäällikkö, tutkintovastaava, neljä eri koulutusohjelmien ammatillista opettajaa. Metsäalan luonteesta johtuen oppilaitoksella on totuttu pitämään tiiviitä yhteyksiä alan toimijoihin, joten kaikilla paneeliin osallistuneilla on laajat ja monipuoliset työelämäyhteydet. Tällä seikalla on merkitystä kun pohditaan opiskelijoiden osallistumista työssäoppimisjaksoille ja siirtymistä työelämään. Hyvä alan toimijoiden ja toimintatapojen tuntemus on avuksi kun ratkotaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden erityiskysymyksiä. Mukana olleet henkilöt edustavat kattavasti Toivalan yksikön eri koulutusohjelmia ja opetusaineita.

Keskustelun aluksi tuli selkeästi ilmi, että erityisopetuksen kehittämisen tarve Toivalan yksikössä on merkittävä. Erityisopetuksen tarvetta on aina ollut ja aina se on myös tiedostettu. Viime vuosina tarve on kuitenkin selkeästi lisääntynyt ja siihen on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Taustalla olevat syyt ovat mitä ilmeisimmin muuttaneet muotoaan. Hiukan kärjistäen voidaan sanoa, että aikaisempina vuosina erityistä tukea tarvitseva opiskelija oli sellainen, joka ei matematiikan tunnilla oppinut laskemaan tai äidinkielen tunnilla osannut juuri kirjoittaa. Ammattiaineissa hän teki kepposia tai häiritsi opetusta. Siinä vaiheessa, kun erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille ryhdyttiin laatimaan henkilökohtainen opiskelun järjestämistä koskevia suunnitelmia (HOJKS), on kuva monipuolistunut. Tänä päivänä erityistä tukea tarvitseva opiskelija voi olla tunnollinen ja rauhallinen opiskelija, jolla on vaikeuksia lukemisessa, hahmottamisessa tai toiminnanohjauksessa. Toisaalta hänellä voi olla elämänhallinnan ongelmia, mielenterveysongelmia tai päihteiden väärinkäyttöä. Nämä ongelmat voivat ilmetä poissaoloina, häiriökäyttäytymisenä tai keskittymiskyvyn puutteena. Luokittelun vaarana on kuitenkin kuvan yksinkertaistaminen.  Kaikessa ohjaustyössä tulee muistaa, että jokainen opiskelija on yksilö omine taustoineen ja tavoitteineen.

Toinen havaittava teema kulki läpi keskustelun. Sen ohella, että yksikössä on selkeää tarvetta erityisopetukseen ja sen kehittämiseen, opettajakunnassa on halua ja sitoutuneisuutta hyvään opettamiseen ja toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Erityisopetuksen kehittämisessä, organisoinnissa, resursoinnissa ja mm. koulutustoiminnassa on paljon tekemistä, mutta lähtökohdat ovat yleisesti ottaen hyvät.

Tiedon jakaminen

Selkeä, joskaan ei yllättävä, havainto on se, että useissa opiskelijan ohjaamisen vaiheissa (opiskelun aloitus, ryhmien muodostaminen, opintojaksojen aloitus, siirtyminen ohjausryhmästä toiseen) koettiin edelleen tiedon puutetta. Opetusryhmiä muodostettaessa ja eri opintojaksojen alkaessa tulisi opettajalla olla helposti saatavilla tiedot niistä opiskelijoista, joilla on erityisen tuen tarvetta tai joiden ohjaaminen vaatii keskimääräistä enemmän huomiota jonkin erityisominaisuuden vuoksi, vaikka opiskelijalle ei olisikaan laadittu HOJKSia. Tätä tietämystä toivottiin jaettavan erityisesti lukuvuoden alussa, mutta tiedon jakamisen tarvetta todettiin olevan myös opiskelun edettyä pidemmälle, koska erilaisissa opetustilanteissa opiskelijoiden käyttäytymisestä ja toimintatavoista ilmenee uusia piirteitä. Osa näistä on niin merkittäviä, että niitä olisi keskustelijoiden mielestä syytä jakaa toisille opettajille. Tarvittaessa ja kriteerien täyttyessä opiskelijalle laaditaan HOJKS kesken lukukauden (tuen tarpeen tunnistaminen).

Erityisopetuksen perustietopaketti kaikille opettajille

Paneelin osallistujat olivat myös yleisesti sitä mieltä, että erityisopetus ei kuulu vain erityisopettajille, vaan kaikilla opettajilla tulisi olla perustiedot erityisen tuen tarpeista ja keinoista tuen antamiseen. Tämä on rohkaiseva havainto, koska samalla korostettiin tähän alueeseen liittyvän erikoisosaamisen merkitystä ja jatkuvaa tietotaidon ylläpitoa.

Toivalan yksikössä on pitkään pyritty lähentämään ammattiaineiden ja ammattitaitoa täydentävien (atto-) aineiden opetusta toisiinsa. Erillisiä atto-jaksoja ei ole, vaan atto-aineiden opetus sovitetaan luonnon kierron mukaan jaksottuneeseen ammattiaineiden opetukseen. Tämä parantaa mahdollisuuksia integroida atto-opetusta ammattiaineisiin. Tästä on taas positiivisena seurauksena luontainen samanaikaisopetuksen mahdollisuus.

Pienryhmäopetustakin tarvitaan. Tähän asti sitä on toteutettu lyhyinä jaksoina, mutta kokovuotisen pienryhmänkään mahdollisuutta ei ole suljettu pois. Opiskelijan kannalta merkittävä eriyttämistä vastaan puhuva tekijä on leimautumisen pelko. Ryhmän merkitys yksilöopiskelijalle korostuu erityisesti internaattioppilaitoksessa. Asuntolaan muuttava nuori kohtaa samanaikaisesti kolme muutosta: peruskoulusta ammattiopintoihin, kotiasumisesta asuntolaan ja tutusta kaveripiiristä uuteen porukkaan. Tällaisessa tilanteessa erilaisuuden leima voi olla liian raskas.

Samanaikaisopetusta ja ammatinohjausta

Toivalan metsäopetusyksikkö osallistui 2000-luvun taitteessa Itä-Suomen yliopiston työkoulukokeiluun. Kokeilussa pyrittiin saamaan syrjäytyneille tai syrjäytymisvaarassa oleville nuorille työpainotteisuuden ja tekemällä oppimisen avulla väylä perustutkintoon ja ammattiin.”Opiskelijan elämäntilanteiden kriisit kulminoituvat usein opintojen keskeyttämiseen. Keskeyttämisen syyn liittyessä elämänhallintataitoihin, terveydentilaan, sosiaalisiin vaikeuksiin tai opiskeluvalmiuksiin, saattaa keskeyttämisestä tulla pitkäkestoinen tai jopa pysyvä. Koulutusmaailman tavoitteet laajenevat jatkuvasti ja odotuksena on, että opiskelijalla on tarvittavat valmiudet opiskella, vaikka samaan aikaan erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden määrä kasvaa.” (Kiiski & Paajanen 2002, 53).

Itä-Suomen Työkoulukokeilussa käytettyjä menetelmiä, kuten kokeneen ammatinohjaajan käyttöä ja samanaikaisopetusta on hyödynnetty Toivalassa myöhemmin laajemminkin ammatillisen perustutkinnon opetuksessa.

 Erityisopetuksen menestystarinoita

Aina ei voida onnistua, mutta lähes jokaisena vuonna vaikeuksien ja raskaan työn lomassa koetaan myös onnistumisen hetkiä. Pienen yksikön erityisopetuksen menestystarinoiden kuvaaminen ei tietosuojan vuoksi ole juuri mahdollista, mutta ne ovat jokaisen opettajan jaksamisen kannalta erittäin merkittäviä. Niitä kerrottiin tässäkin keskustelussa.

 Pohdinta

Paneelikeskustelun yksi keskeisimmistä tuloksista oli, että samanaikaisopetusta halutaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Tähän mennessä Toivalan yksikössä on jo ollut selkeästi havaittavissa oppimistuloksien paranemista samanaikaisopetuksen ansiosta erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden keskuudessa. Tämä korostuu etenkin käytännön työtehtävissä, joissa yhdenkin työvaiheen opastaminen voi viedä yhden opettajan aikaa yllättävän paljon eikä se siltikään tavoita kaikkia opiskelijoita yhtä hyvin.  Ammatinohjaajien panosta ja ammattitaitoa haluttaisiin käyttää entistä tehokkaammin. Ajatuksena olikin, että ammatinohjaajia pyrittäisiin lisäämään käytännön työtehtäviin ensi lukuvuonna.

Opettajien toiveena oli, että erityisopetukseen annettaisiin resursseja enemmän. Keskustelun tuloksena oli selvää, että erityisopetuksen tarpeet Toivalan yksikössä ovat hyvin konkreettisia. Opetuksen parissa työskentelevät haluaisivat, että käytettävissä olevat resurssit kohdennetaan oikein ja suunnitelmallisesti sekä henkilöstön tietotaitoa lisätään mahdollisesti eri koulutuksien kautta. Toiveena oli erityisopetuksen koulutuspäivän toteuttaminen koko opetushenkilöstölle. Tämä voitaisiin mahdollisesti toteuttaa jo syksyllä 2012. Ideana oli, että koulutuspäivän pitäisivät Toivalan erityisopetuksesta vastaavat ja ammatillisen erityisopettajan pätevyyden saaneet henkilöt. Mahdollisesti pyytäisimme mukaan myös vierailevia luennoitsijoita.

Tiedon jakaminen on yksi merkittävä haaste Toivalan yksikössä. Tämä tarkoittaa opintojen alkuvaiheen opiskelijatiedon siirtämistä kaikkien sitä tarvitsevien opettajien käyttöön. Yhtä tärkeää on opintojen aikana ilmenevän tiedon jakaminen. Ajatuksena oli, että esimerkiksi säännöllisissä (viikoittainen) palavereissa paneuduttaisiin erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tilanteeseen.

Lukuvuonna 2012 – 2013 erityisopettajan rooli tulee olemaan monitahoinen, mutta resurssi keskitetään erityisopetukseen ja sen ohjaustyöhön. Arvioidaan, että tällä tavoin voidaan vaikuttaa kriittisimpiin keskustelussa esiin tulleisiin ongelmiin ja samalla lisäämään koko henkilöstön erityisopetusvalmiuksia.

Koimme, että paneelikeskustelu työvälineenä toimi erittäin hyvin. Keskustelun ilmapiiri oli myönteinen ja osallistujat olivat valmistautuneet aiheeseen perusteellisesti. Tämä edesauttoi konkreettisten toimintamallien ideointia ja kehittämistä. Keskustelulle asettamamme tavoitteet täyttyivät yli odotusten. Erityisopetuksen kehittämistyö sai hyvän alkusysäyksen.

Lähteet

Kiiski, E. & Paajanen, R. 2002. Teoksessa Työkoulu – visiosta käytäntöön. Toim. J. Hämäläinen & K. Komonen. Kuopio: Kuopion yliopiston painatuskeskus, 53. Itä-Suomen työkoulun julkaisuja I.

Oikeusministeriö (2012) Ajantasainen lainsäädäntö. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/ Luettu 19.3.2012.

Opetus- ja Kulttuuriministeriö (2012) Koulutus ja tutkimus vuosille 2012 – 2016. http://www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2012/Kehittamissuunnitelma.html. Luettu 26.3.2012.

Opetusministeriö (2004) Ammatillisen erityisopetuksen toimenpideohjelma. http://www.edu.fi/download/122517_amm_eritop_toimenpideohj.pdf. Luettu 19.3.2012.

Savon Ammatti- ja aikuisopisto, 2011. Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Hyväksytty 31.5.2011.

Savon Ammatti- ja aikuisopisto, 2011. Tilasto erityisopetuksen perusteista.