Eri tieteenalan tekijät keskustelemassa inklusiivisesta koulutuksesta ja yhteiskunnasta
Taidelähtöiset menetelmät osaksi inklusiivista ammatillista koulutusta?
Osallistuimme lokakuussa 2021 JAMK ammatillisen opettajakorkeakoulun edustajina kansainväliseen konferenssiin Inclusive education and society strategies, practices, resources (Inklusiivisen koulutuksen ja yhteiskunnan strategiat, käytännöt, resurssit). Tässä Moskovassa järjestetyssä konferenssissa käytiin laajaa keskustelua inkluusion määrittelystä ja inklusiivisen koulutuksen kehittämisestä. Tässä artikkelissa tarkastelemme konferenssin antia, esityksiä sekä käytyä keskustelua koulutuksellisesta ja yhteiskunnallisesta inkluusiosta.
Inkluusion määrittelystä ja inklusiivisen koulutuksen kehittämisestä
Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCOn kestävän kehityksen toimintaohjelma 2030 painottaa kaikkien osallisuutta yhteiskunnassa ja esittää mahdollisuuksia rakentaa osallistavampia ja tasa-arvoisempia yhteiskuntia. Tämän rakennustyön tulisi alkaa inklusiivisten koulutusjärjestelmien rakentamisena. (UNESCO 2017, 4.) Moskovan konferenssi toimii keskustelufoorumina inklusiivisten prosessien kehittämisstrategioille sekä alustana, jossa esitellään hyviä inkluusiokäytänteitä koulutuksessa. Se kokoaa yhteen tieteen, käytänteiden ja kansalaisyhteiskunnan inklusiivisten prosessien kehittäjiä ja käy tieteellistä keskustelua sosiaalisen ja koulutuksellisen inkluusion teoreettisista ja metodologisista periaatteista. Konferenssi edistää osaltaan myös kestävän kehityksen teeman jatkuvaa toteuttamista, joka edellyttää kansalaisten osallistumisen muotojen laajentamista ja instituutioiden uudistumista, jotta inkluusio edistyy kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla, mukaan lukien koulutus, talous, kulttuuri ja vallitseva yhteiskunnallinen asenneilmapiiri. (Inclusive education and society 2021.)
Kuulimme luennoitsijoina ja alustajina toimijoita ja tutkijoita varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. Inkluusiota käsitteleviä tieteenaloja olivat psykologia, kasvatuspsykologia, kehityspsykologia, kasvatustiede ja sosiaalitieteet. Siten myös konferenssin esitysten ja keskusteluiden aiheet olivat moninaisia: erityisestä tuesta vähemmistökansoihin kuuluvien henkilöiden identiteetin tukemiseen ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten, nuorten ja huoltajien tukemiseen.
Asenteiden ja arvojen muutoksesta kohti inkluusiota
Varadekaani Tsediso Michael Makoelle, joka toimii inklusiivisen koulutuksen professorina Nazarbayevin yliopistossa Kazakstanissa, nosti keynote-puheenvuorossaan esille erilaisia tulokulmia inklusiiviseen koulutukseen. Makoelle on ollut edistämässä inklusiivista koulutusta ja sen tutkimusperustaista kehittämistä muun muassa inklusiivisten opetuskäytäntöjen parantamisessa Etelä-Afrikassa (Ayaya, Makoelle & van der Merwe 2020), koulujen siirtymisessä inklusiiviseen koulutukseen entisen Neuvostoliiton maissa (Makoelle 2020a) sekä edistämässä inklusiivista koulutusta Kazakstanissa tutkimalla inkluusion mahdollisuuksia ja haasteita kielen, terminologian ja inklusiivisen koulutuksen juurruttamisessa (Makoelle 2020b). Puheenvuorossaan Makoelle kehotti kuulijoita pohtimaan heidän ajattelunsa taustalla olevia oletuksia tiedosta ja siitä, miten tietoa hankitaan, opitaan ja validoidaan. Hänen mukaansa ne vaikuttavat ensisijaisesti käsityksiimme siitä, mitä inklusiivinen opetus ja oppiminen ovat. Hän esitti epistemologisen ja ontologisen viitekehyksen suhteessa inklusiiviseen pedagogiikkaan ja kuinka ne vaikuttavat vahvasti tiedon tuottamiseen, käyttöön ja välittämiseen. Edistettäessä inkluusiota eri maissa on ensiarvoisen tärkeää keskustella ja määritellä, mitä inkluusio tarkoittaa kussakin maassa ja mihin se pohjautuu.
Talouden ja työelämän ja eritoten henkilöstöhallinnon näkökulmaa toivat esiin yhteiskunnallisen kehityksen asiantuntijat Victoria Antonova ja Nina Kalebashkina Maailman Pankista. He ovat työskennelleet Euraasian maissa ja Afrikassa ja kertoivat tutkimuksista ja toimenpiteistä liittyen inkluusioon Venäjällä. Yhtenä tutkimuksen kohteena ovat olleet sosiaalinen inkluusio ja venäläisten yritysten henkilöstöpäälliköiden asenteet inkluusiota kohtaan. Johtopäätöksenä todettiin, että tietoisuutta tulisi lisätä ja on tärkeää tunnistaa, millaisia mahdollisuuksia muutoksiin yhteiskunnassa ja sen kulloisessakin poliittisessa ilmapiirissä on. Inkluusio työelämässä on mahdollisuus edistää sosiaalista inkluusiota ja saada kaikkien potentiaali käyttöön. Tämä antaa Antonovan ja Kalebashkinan mukaan mahdollisuuden ymmärtää erilaisuutta ja erilaisia vahvuuksia ja samalla tarjota mahdollisuuksia hyödyntää näitä ominaisuuksia työelämässä. Tämä perustuu ajatukseen yhteisöllisyydestä ja osallisuudesta: jokaisella on tarve kuulua ja tulla hyväksytyksi oma itsenään osana yhteiskuntaa ja saavuttaa näin hyvän elämän perusasioita, sellaisena kuin ne kullekin yksilölle näyttäytyvät. Antonova ja Kalebashkina korostivat, että yritysten johdon asenteet ja arvot ovat oleellinen tekijä koko yrityksen asennoitumisessa erilaisuutta ja saavutettavuutta kohtaan.
Antonova ja Kalebashkina pohtivat myös moninaisuuden ja inkluusion edistämisen haasteellisuutta, jos kansalaiset sitoutuvat arvojen sijaan vahvemmin hallintoon ja valtioon. Combating Open Society Threats -järjestön työryhmässä on jo 2006-2007 laadittu politiikka-asiakirja. Siinä esitettiin, että jos vahvistetaan vain niitä asioita, ilmiöitä ja instituutioita, joihin kansalaiset luottavat, saattaa myös virkamieskunta etääntyä ongelmista. (Antonova 2007.) Yhdeksi mahdollisuudeksi muutokseen edellä mainitut esittivät johtajien asenteiden muutoksen ja toimintaympäristöjen kehittämisen. Kalebashkina nosti esiin opettajat ja opettajien tärkeän roolin inklusiivisen koulutuksen edistäjänä. Opettajien on mahdollista luoda ja ylläpitää arvokeskustelua, joka huomioi ihmisten moninaisuuden ja kaikkien osallisuuden oppimiseen ja työhön.
Maailman pankki on laatinut standardit heikommassa asemassa olevien yksilöiden tukemiseen. Niiden tavoitteena on kehittää ja luoda toimenpiteitä hyville käytänteille, vähentää riskejä sekä tukea saavutettavuutta. Inkluusio jaotellaan ympäristön, palveluiden sekä tilan saavutettavuuteen. (Environmental and Social Framework.) Antonova kertoi tehdystä tutkimuksesta, jossa haastateltiin henkilöstöpäällikköjä ja heidän käsityksiään inkluusiosta työelämässä. Tutkimuksessa kysyttiin esimiesten näkemyksiä muun muassa vammaisen henkilön työnhausta ja palkkaamisessa yritysten palvelukseen. Tutkimuksessa tuli esille työpaikalla vallitsevia stereotypioita ja virheolettamuksia vammaisuudesta. Vaikka moni esimies voisi kuvitella palkkaavansa vammaisen henkilön, muodostui tämän esteeksi työpaikalla muutoin vallitsevat asenteet ja arvot, jotka eivät olleet inklusiivisia. Esimiehet kokivat nämä asenteet syrjiviksi ja vammaisuutta stigmatisoiviksi, eivätkä siten palkanneet vammaista henkilöä.
Inclusion International -järjestön puheenjohtaja Sue Swenson aloitti osuutensa kertomalla inkluusiosta omana henkilökohtaisena kokemuksena vammaisen lapsen vanhempana. Tämän jälkeen Swenson kertoi työstään Inclusion International -järjestön johtajana, jossa hän edistää sosiaalisia, kulttuurisia, taloudellisia ja poliittisia oikeuksia. Inclusion International on 115 maassa toimiva kehitysvammaisten henkilöiden ja heidän perheidensä kansainvälinen verkosto, joka ajaa kehitysvammaisten ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti. (Swenson 2021.) Swensonin puheenvuoro näytti toteen, kuinka inkluusion edistäminen vaatii paitsi järjestöjen vahvaa vaikuttamistyötä, myös kertomuksia ja tarinoita siitä, kuinka inkluusio mahdollistaa vammaisen henkilön hyvän elämän.
Elena Jarskaja-Smirnova toimii Venäjän liittovaltion tutkimusyliopiston kauppakorkeakoulun sosiologian professorina sekä kansainvälisen sosiaalisen integraation tutkimuslaitoksen johtajana Moskovassa. Hän kertoi, että 66 prosenttia venäläisistä on myönteisiä inkluusiolle, mutta ongelmana on se, että inkluusion sisältö on epäselvä. Jarskaja-Smirnova peräänkuulutti tietämyksen lisäämistä inkluusion merkityksestä ja tarkoituksesta. Hän korosti, että joskus inklusiiviset käytännöt voivat olla poissulkevia ja sosiaalisten suhteiden ja tutkimuksen suhde inkluusioon tulee ymmärtää paremmin. Koulutuksesta puhuessaan hän painotti, että inklusiivista koulutusta tulee edistää tulos- ja tavoitehakuisesti. Inkluusion yksi merkkipaalu on saavutettu silloin, kun yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen ja oppimiseen ovat toteutuneet.
Inklusiivinen koulutus
Konferenssin teemaosuus Diversity, equality and accessibility as strategic concepts and goals for the development of an inclusive society (Moninaisuus, tasa-arvo ja saavutettavuus strategisina käsitteinä ja tavoitteina inklusiivisen yhteiskunnan kehittämisessä) keskittyi moninaisuuteen, tasa-arvoon ja saavutettavuuteen strategisina käsitteinä ja tavoitteina inklusiiviselle yhteiskunnalle. Esityksissä ja keskusteluissa nousi esiin Covid 19 -pandemian aiheuttamien poikkeusolojen tuomat muutospaineet sekä venäläisten opettajien lisääntynyt osaaminen erityisen tuen järjestämisessä myös etäopetuksessa oltaessa.
Oppilas- ja opiskelijahuollon yhteistyön kehittämishaasteet ovat lisääntyneet poikkeusoloissa toimittaessa ja toiminnan kehittämistarpeita on tunnistettu moniammatillisen yhteistyön kehittämisessä. Venäjällä oppilas- ja opiskeluhuollon eri ammattihenkilöt työskentelevät usein ilman moniammatillisen tiimin tukea, joka mahdollistaisi ennakoivan ja kehittävän oppimisen tuen kehittämisen. Apua moniammatillisen osaamisen vajeeseen haettiin usein opettajien psykologisen viitekehyksen ja tietämyksen lisäämisestä siten, että koulupsykologit tekisivät tiiviimpää yhteistyötä opetushenkilökunnan kanssa. Myös oppimisen vaikeuksien taustalla olevien diagnoosien tuntemusta korostettiin ja tämän nähtiin olevan olennainen tekijä, kun opettajien osaamista erityisestä tuesta etäopetuksessa halutaan kehittää.
Eri järjestöjen puheenvuorot toivat esille näkemyksiä inkluusiokysymyksiin niin koulutuksen kuin yhteiskunnan rakenteidenkin näkökulmasta. Saavutettavuus on edistynyt huomattavasti ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden ja opiskelijoiden asema parantunut. Kuitenkin paljon on vielä tehtävää niin ympäristön, palveluiden kuin tilankin tavoitettavuuden näkökulmista.
Samassa teemaosiossa tutkija Aleksei Shemanov Moskovan psykologian ja kasvatuksen yliopistosta nosti esiin eri taiteiden ja luovuuden merkityksen osallisuuden tukemisessa ja luovat menetelmät kuten kuvataide ja tanssi osana erityisen tuen toteutusta. Tätä korosti myös Elena Jarskaja-Smirnova puheenvuorossaan, jossa hän ehdotti taideaineiden tai taidelähtöisten menetelmien lisäämistä osaksi erityispedagogista ajattelua ja osaamista. Hänen mukaansa taiteen tekemisen ja kokemisen kautta on mahdollista pohtia, mikä on koulutuksen merkitys ja ydinolemus. Sama teema jatkui osiossa Socialization of children in difficult life situations by means of art (Vaikeissa elämäntilanteissa olevien lasten sosiaalistaminen taiteen keinoin), jossa esiteltiin erilaisia taidelähtöisiä menetelmiä ja hyviä käytänteitä. Inklusiivisen taidetoiminnan ja taideterapeuttisten menetelmien esittelyt olivat merkittävä osa konferenssin ohjelmaa.
Myös Suomessa kannattaisi pohtia taideaineiden tai taidelähtöisten menetelmien laajempaa sisällyttämistä osaksi erityispedagogista ajattelua ja osaamista sekä edistämässä inklusiivista koulutusta ja sen päämääriä. Ammatillisella toisella asteella tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi taide- ja luovien menetelmien haltuunottoa osaksi erityistä tukea tukemaan oppijoiden vuorovaikutusta, kognitiivisen kyvykkyyden kehittämistä sekä itseilmaisua. Jaana Alajoki havaitsi suomalaiseen yläkouluun sijoittuvassa väitöstutkimuksessaan, että vasta inkluusioymmärrys ja tarve muutokseen sekä toiminnan kehittämiseen luovat inkluusioreformin toteutumiselle sen todelliset edellytykset. Inkluusio on rakennettava itse. (Alajoki 2021, 179.) Taide- ja luovat menetelmät voivat tarjota myös uusia näkökulmia inklusiivisen ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi.
Kirjoittajat:
Jari Karttunen, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Tiina Parviainen, JAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu
Viitteet
Alajoki, Jaana 2021. ”Miks tää systeemi ei toimi?”: Etnografia inkluusiota kohti kulkevasta yläkoulusta. Tampereen yliopiston väitöskirjat 504. Viitattu 15.12.2021. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/135094
Antonova, Victoria 2007. Diversity Management and Concepts of Multiculturalism in Russia International Policy. CPS Fellowship Program. Open Society Institute. Budapest. http://pdc.ceu.hu/archive/00003713/01/victoria.antonova.pdf
Environmental and Social Framework. The World Bank. What we do. https://www.worldbank.org/en/projects-operations/environmental-and-social-framework.
Gladys, A, Makoelle, T. M. & van der Merwe, M. 2020. Participatory Action Research: A Tool for Enhancing Inclusive Teaching Practices Among Teachers in South African Full-Service Schools. Abstract. Sage journal. Sage open vol. 10, 4. https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/2158244020963576.
Inclusive education and society: strategies, practices, resources 2021. VI international conference. Ministry of education of the Russian federation Moscow state university of psychology and education with National research university ”Higher school of economics”. http://www.inclusive-edu.ru/wp-content/uploads/2021/06/Information-about-conference.pdf.
Makoelle, T. M. 2020a. Schools’ Transition Toward Inclusive Education in Post-Soviet Countries: Selected Cases in Kazakhstan. Tutkimusartikkeli. Sage journal. Sage open. Julkaistu 29.5.2020. https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/2158244020926586.
Makoelle, T. M. 2020b. Language, Terminology, and Inclusive Education: A Case of Kazakhstani Transition to Inclusion. Tutkimusartikkeli. Sage journal. Sage open. Julkaistu 26.1.2020. https://journals.sagepub.com/doi/full/10.1177/2158244020902089.
Makoelle, T. M. 2021. Inclusive education. Key note -puheenvuoro 20.10.2021. VI International conference Inclusive education and society: strategies, practices, resources. Moskova, Venäjä.
Swenson, S. 2021. Welcome speech. Inclusive education and society: strategies, practices, resources. Plenum 2021. Ministry of education of the Russian federation Moscow state university of psychology and education with National research university ”Higher school of economics”. Conference recording, 11.43-24.10. https://www.youtube.com/watch?v=0iba3Sfu3Y8
UNESCO 2017. A Guide for ensuring inclusion and equity in education. https://www.inclusive-education-in-action.org/resources/guide-ensuring-inclusion-and-equity-education