Hirvonen Leena, Piitulainen Tarja ja Parviainen Kirsi

Oppimistehtävä: kansainvälistyvä ammatillinen erityisopettaja, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillinen erityisopettajakoulutus

Suomea on pidetty yhtenä koulutuksen, tutkimuksen ja teknologian johtavista maista. Tämä asema perustuu laadukkaaseen koulutusjärjestelmään, yritysmaailman ja julkisen sektorin panostamiseen toiminnan kehittämisessä.  Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa on todettu, että kuntayhtymän toimintaympäristö muuttuu olennaisesti strategiakauden 2012–2015 aikana. Työelämän kansainvälistyminen näkyy myös koulutuksen arjessa ja toimintatavoissa.  Globaalisaation myötä kulttuurimme monimuotoistuu ja samalla kilpailu osaajista ja tekijöistä kasvaa.

Eurooppalaisella yhteistyöllä parannetaan ammatillisen koulutuksen suorituskykyä ja laatua. Yhteistyöllä lisätään myös koulutuksen vetovoimaisuutta ja ammatillisen koulutuksen vertailtavuutta Euroopassa. Kansainvälisyys on koko organisaation yhteistä toimintaa joka kuuluu kaikille opiskelijoille. Osallistuminen ei voi olla valinnaista ja erikoista.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on mukana Opimme Euroopassa -hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on ollut siirtää Eurooppalaisia hyviä käytänteitä Itä – Suomalaiseen ammatilliseen koulutukseen.  Hankkeen kohderyhmänä on Itä- Suomen ammatillisten oppilaitosten henkilöstö.

Hankkeessa on pohdittu:

• elinikäisten avaintaitojen edistämiseen ammatillisessa koulutuksessa
• kansainvälisen verkostojen – ja toimintamallien hankkiminen
• kansainvälisten parhaiden elinikäisten oppimisen valmiuksien kehittämisen mallit
• eurooppalaisen koulutuksen läpinäkyvyys.

Kansainvälisyyttä  Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä toteutetaan monin eri tavoin. Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa työssäoppimisjaksoja ulkomailla. Henkilöstöllä on mahdollisuus Cimon, USA-vaihdon, Otsakorpisäätiön ja mm. opetushallituksen tuen turvin liikkuvuusjaksoihin. Oppilaitoksessa tuetaan myös kotikansainvälisyyttä kansainvälisyysviikkojen ja muiden oppilaitostapahtumien kautta . Opiskelijalla on mahdollisuus valita valinnaisina opintoina kansainvälisyysopintoja 10 opintoviikkoa. Lisäksi oppilaitoksessamme vierailee kansainvälisiä vieraita.

Suomesta ulkomaille lähti vuonna 2010 noin 5500 ammatillisen koulutuksen opiskelijaa, joista Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymästä oli noin 300 opiskelijaa. Suosituimpia kohdemaita oli Espanja, Viro, Ruotsi, Saksa ja Ranska.

Esimerkki kansainvälisyystoiminnasta: Opimme Euroopassa hanke

 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä toteutettiin Opimme Euroopassa hanke ajalla 1.10.2009–31.12.2011, jota koulutuskuntayhtymä myös hallinnoi. Mukana olivat myös Savon, Etelä-Savon, Itä-Savon ja Ylä-Savon koulutuskuntayhtymät. Tarkoituksena oli tuoda eurooppalaisia hyviä käytäntöjä itäsuomalaisen ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi, hankkia eurooppalaista osaamista ja toimintamalleja ammatilliseen koulutukseen, lisätä eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen läpinäkyvyyttä koulutuksen vertailulla sekä tukea EQF:n käyttöönottoa alueellisella tasolla. Kohdemaita olivat Slovenia, Englanti, Tanska, Hollanti, Saksa, Ruotsi, Viro, Italia ja Itävalta.

Hankkeen aikana itäsuomalaisten ammatillisten oppilaitosten henkilöstö perehtyi eurooppalaisiin ratkaisuihin ja toimintamalleihin työssäoppimisen ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen alueella. Elinikäisen oppimisen sisältöihin liittyvät teemat ovat:

• aloitekyky ja yrittäjyys
• yhteiskunnallinen osallistuminen
• terveys, turvallisuus ja toimintakyky
• vuorovaikutus ja yhteistyö

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä olivat Itä-Suomen ammatillisen toisen asteen oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilöstö sekä johto. Tärkeänä kohderyhmänä olivat erityisesti uudet opettajat. Välilliseen kohderyhmään kuuluivat ammatillisten oppilaitosten opiskelijat, muu henkilöstö sekä työpaikkojen henkilöstö.

Pohjois-Karjalan ammattipiston Joensuun yksiköstä olivat Itävallassa vierailemassa Leena Hirvonen, Sirpa Partanen ja Jaana Kauppinen. Tutustuimme Etelä-Itävallassa StVeitissä olevaan Höhere Bundeslehranstalt fur wirtschaftliche Berufe -ammatilliseen oppilaitokseen. Koulu vastaa meidän toisen asteen oppilaitosta ja on erikoistunut matkailuun ja kaupan alaan. Siellä on noin 500 opiskelijaa. Opetus koostuu teoriatunneista sekä käytännön töistä. Käytännön tunneilla opiskelijat harjoittelivat ruuanlaittoa ja tarjoilemaan sekä ruuan liekitystä. Viinit olivat erityisessä asemassa koulussa ja niiden ominaisuuksia opetettiin. Toisen erityisaseman veivät juustot, sillä jokaisen tuli tietää mikä juusto käy minkin viinin kanssa.

Koulun kesto jakaantuu kolmeen osaan: 1-vuotinen Business School, kolmevuotinen kollege ja viisivuotinen korkeakoulu. Opiskelijat eivät voi paljon vaikuttaa omaan oppiaineisiinsa, vaan ainoastaan he voivat valita koulutuksen keston sekä viisivuotisessa koulutuksessa haluamansa linjan.

Koulun pääperiaatteen mukaan ihmisten välinen kanssakäyminen on tärkeää. Keskinäistä kunnioitusta, huomioonottamista ja arvostusta opetettiin. Myös hyvät käytöstavat ja ystävällisyys olivat tärkeässä asemassa. Isäntämme koulun puolelta Gunther Prommer kertoikin, että ihmisten luonne St.Veit:ssä tulee sekä Italiasta ja Saksasta, sillä italialainen avoimuus ja vieraanvaraisuus sekä saksalainen täsmällisyys näkyivät koulussa ja koko kaupungissa. 

Maahanmuuttajat, haaste ja rikkaus oppimisympäristöön

Kansainvälisyys lähtee yksilöstä itsestään, yksilön asenteista, kielitaidosta ja tiedoista muista kulttuureista. Suomi on kansainvälinen maa, päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla on eri kansallisuuksia edustavia ihmisiä. Vaihdamme kulttuurien välisiä tapoja ja opimme toisilta kulttuureilta väistämättä ja samalla olemme mukana luomassa uutta kulttuuria. Kansainvälisyys on noussut uudenlaiseksi kysymykseksi maahanmuuttajien määrien kasvun myötä. Yhteiskuntamme monikulttuurisuus näyttäytyy isona haasteena kasvatusalalla maahanmuuttajataustaisten henkilöiden määrän kasvaessa.

Yksi kuntayhtymämme kansainvälisen toiminnan tavoitteena on monikansallisen ja kansainvälistyvän kulttuurin välittyminen opiskelijoille. Luontevasti tätä edistää maahamme muuttaneet vieraan kulttuurin edustajat. Erityisesti Itä-Suomessa on runsaasti Venäjältä muuttaneita lapsia ja nuoria tai heillä on toinen vanhempi venäläinen. Opettajalla on merkittävä rooli sekä oppimiseen että suvaitsevaisuuteen kannustajana ja esimerkin antajana.

Kansainvälisyys tarkoittaa sitä, että opiskelijat ja henkilökunta ovat toimijoita, jotka osaavat toimia yhtä luontevasti kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin ympäristössä. Opettajien ammatilliseen identiteettiin kuuluu laajakatseisuus ja suvaitsevaisuus. Opettajan tulisi myös osata antaa opetusta vieraalla kielellä, valmentaa opiskelijoita kansainvälistyvään ja monikulttuuriseen työyhteisöön ja vuorovaikutustilanteisiin. Paikallisesti tulisikin ottaa opetussuunnitelmissa ja – sisällöissä venäläisten opiskelijoiden runsas opiskelijamäärä. Työssäoppimiminen on luonteva tapa tehdä yhteistyötä työelämän kanssa. Venäläiset ammattiin opiskelevat, joilla on myös Suomessa suoritettu ammattitutkinto ja suomen kielen taito, ovat haluttua työvoimaa Itä- Suomessa.