Sutvi? S2-kieli? Mitä se tarkoittaa?

Otsikon molemmat lyhenteet tarkoittavat suomen kielen opiskelua, silloin kun kieli ei välttämättä ole äidinkieli, vaan se opetellaan toisena vieraana kielenä. Suomi toisena vieraana kielenä lyhennetään usein muotoon S2 tai sutvi. (Vehkanen 1996)

Kielitaidon arviointia

Ennen opintoja Oulun seudun ammattikoulussa ja myös monissa muissa ammattikouluissa opiskelijan on läpäistävä yleinen kielitesti. Kielitaito voidaan määritellä ja arvioida monella eri tavalla, mutta yleisesti kielitaito jaetaan neljään osataitoon: puhumiseen, puheen ymmärtämiseen, lukemiseen ja kirjoittamiseen. Lisäksi kielitaitoon yhdistetään sanaston ja rakenteen eli tässä tapauksessa kieliopin osaaminen. (Nissilä yms. 2006)

Useat kielitestit pohjautuvat eurooppalaiseen viitekehykseen, jossa testataan juuri näitä taitoja eli kuullun, luetun, puheen tuottamisen ja suullisen vuorovaikutuksen sekä kirjoittamisen osaamista. Kielitason taitotaso on 6-portainen ja siinä on kolme eri vaikeustasoa: perustaso, keskitaso ja ylin taso. (Jyväskylän yliopiston – ja Opetushallituksen nettisivut)

Viimeisimmässä Pisa-tutkimuksessa maahanmuuttajat eivät menestyneet hyvin: huomattiin, että vaikka opiskelija pärjää kielellä kaveripiirissä, kouluissa käytetty erikoiskieli (esimerkiksi historiassa, matematiikassa) voi olla liian vaikeaa. Ongelmina nähtiin myös se, että kunnat vähättelevät S2-opetusta tai Suomessa syntyneet eivät halua osallistua opetukseen. (Leppävuoren artikkeli)

Mitä tarkoittaa äidinkieli?

Omassa työssäni äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana olen huomannut, että yhä useammat opiskelijat erilaisista taustoista opiskelevat suomea. Kun suomalaisen koulun opetusperinne on lähtenyt siitä oletuksesta, että opiskelijat ovat taustoiltaan, iältään ja kieleltään samanlainen homogeeninen joukko, ollaan nykyisin tilanteessa, jossa heterogeeninen ryhmä asettaa opettajalle uusia tarpeita ja haasteita. Samoin kuin kielenkin opiskelussa, uskon, että siitä selviää, kun asenne on avoin ja on halu oppia. (myös Nissilä yms. 2006)

Koska opettamani aineen nimi on äidinkieli, kysyn usein opiskelijoilta heidän äidinkieltään. Nykyisin vastauksena voi tulla useampi kieli: suomi ja portugali, tanska ja suomi, venäjä ja suomi muutamia esimerkkejä mainitakseni. Mitä äidinkieli siis on? Saako olla Suomea? -kirjassa äidinkieli määritellään neljällä eri tavalla: se on joko ensimmäisenä opittu kieli, parhaiten opittu kieli, eniten käytetty kieli tai se kieli, jonka puhuja tuntee äidinkielekseen ja johon hän identifioituu parhaiten. Itse käytän juuri viimeistä identiteettikriteeriä määritellessäni opiskelijan äidinkieltä. Kysyn usein, millä kielellä opiskelija tuntee tai ilmaisee itseään, kun on oikein onnellinen tai vihainen. Äidinkielestä käytetään myös nimitystä ensikieli siinä merkityksessä, että se on ensimmäisenä opittu, yleensä oppijan äidinkieli. (Nissilä yms. 2006)

Toisesta kielestä puhuttaessa tarkoitetaan, että opiskelija omaksuu kielen kyseisen kieliyhteisön parissa, eli esimerkiksi ulkomailta tulevat suomen kielen opiskelijat, kun he opiskelevat Suomessa. Vieras kieli eroaa tästä siinä, että sitä opiskellaan kieliyhteisön ulkopuolella. (Nissilä yms. 2006)

Monipuolinen osaaja ja yksi suomen kielen opiskelijoista

Haastattelin yhtä suomen kielen opiskelijaa: maatalous yrittäjäksi opiskelevaa Dima Verkhoglyadia. Dima on 25-vuotias lakimies, jonka on OSAOn Muhoksen yksikköön tuonut rakkaus luontoon ja eläimiin sekä halu tehdä käsillä töitä. Dima on syntynyt suljetussa sotilaskaupungissa, Zaozerskissa. Hän on opiskellut Murmanskin yliopistossa lakimieheksi. Haaveet ovat samanlaisia kuin muillakin opiskelijoilla: töitä Suomessa ja oman perheen perustaminen.

Diman äidinkieliä ovat ukraina ja venäjä. Ukraina tulee vanhempien puolesta, hänen vanhempansa ovat ukrainalaisia. Nyt hän opiskelee suomea ja ruotsia. Aiemmin hän on opiskellut englantia, mutta ruotsia hän ei ole koskaan aiemmin opiskellut. Halu oppia on kova. Vaikeimmaksi asiaksi opinnoissa Dima sanoo suomen kielen opinnot. Suomea Dima opiskelee kerran viikossa, jolloin hän matkustaa Ouluun OSAOn Kaukovainion yksikköön, jossa S2-kielen opinnot on keskitetysti järjestetty.

Suomalaisessa kulttuurissa hän on ihmetellyt opiskelijoiden käyttäytymistä, esimerkiksi sitä, että opiskelijat voivat joskus nostaa jalat pöydälle. Venäjällä opinnot ovat enemmän kirjoittamista, täällä taas käytännön töitä. Ruuat ovat todella erilaisia, Venäjällä suositaan enemmän keittoja. Dima arvostaa ilmaista ruokaa ja asuntolapaikkaa ja haluaa antaa erityisesti kiitosta maapuolen opettajille. Hän sanoo, että täällä on hyviä opettajia ja he auttavat koko ajan!

Kirjoittaja: Minna Kaveri, opiskelija Jyväskylän ammatillisessa erityisopettajan koulutuksessa

Lähteet

Nissilä, Leena – Martin, Maisa – Vaarla, Heidi – Kuukka, Ilona 2006: Saako olla suomea? Opas Suomi toisena kielenä -opetukseen. Opetushallitus.

Vehkanen, Marjut (toim.) 1996: Suomi toisena vieraana kielenä. Edita. Vantaan täydennyskoulutuslaitos.

Jyväskylän yliopiston nettisivut: https://www.jyu.fi/hum/laitokset/solki/tutkimus/projektit/kiepo/termipankki/Eurooppalainen%20viitekehys.pdf

Leppävuori, Anna artikkeli: Kaverisuomea puhuva ei taida historian kieltä. Julkaistu 17.12.2013. STT. Nettisivulta: http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/kaverisuomea-puhuva-ei-taida-historian-kielta/2448648

Opetushallituksen nettisivut: (http://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot/yleiset_kielitutkinnot/tutkintoesite