Työssäoppiminen Itävallassa osana Kiipulan ammattiopiston kansainvälistymistä

Maailma on tullut yhä kansainvälisemmäksi ja monimuotoisemmaksi johtuen globalisaatiosta ja maailmanlaajuisesta muuttoliikkeestä. Toimiminen monikulttuurisissa toimintaympäristöissä on tullut yhdeksi keskeisistä osaamisvaateista niin opettajilla kuin opiskelijoillakin. Tämän vuoksi ammatillisen koulutuksen on kansainvälistyttävä ja ammatillisen koulutuksen kehittämisen yksi keskeinen alue onkin kansainvälistymisen edistäminen.

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) 2011- 2016 mukaan tämä tarkoittaa sitä, että kansainvälistyminen on olennainen osa ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintaa. Kansainvälistymisen kehittämiseen sisältyy muun muassa se haaste, että oppilaitoksien opettajien ja johdon on kehitettävä osaamistaan ja antamaansa koulutusta erilaisissa kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa. Lisäksi ammatillisen koulutuksen ja osaamisen vertailtavuutta on lisättävä Euroopassa, joka puolestaan edistää ammatillisessa koulutuksessa olevien ja ammatillisen tutkinnon suorittaneiden liikkuvuutta sekä eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittymistä. (KESU 2011- 2016, 27- 28 ks. myös KESU 2007- 2012) Myös Opetushallituksen tutkinnon perusteissa kansainvälistymisen tarpeet on huomioitu: Esimerkiksi liiketalouden perustutkinnon merkonomin tavoitteiden mukaan opiskelijan on osattava toimia joustavasti ja luovasti myös kansainvälisessä ympäristössä tilanteiden ja asiakkaiden vaatimalla tavalla ottaen huomioon asiakkaiden erilaiset kulttuuritaustat ja olosuhteet (Liiketalouden perustutkinto 2009, 8).

Erityisopettajaopiskelijalle tarkoitetun ammatillisen erityisopettajan käsikirjan mukaan myös erityisopettajan toimintaympäristö muodostuu laajimmillaan erilaisista
kansallisista ja kansainvälisistä verkostoista (Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen käsikirja 2011- 2012, 7) ja toimintaympäristön kehittämisen osaamisvaatimuksissa yhtenä painopisteenä mainitaan, että erityisopettajaopiskelija saa tietoa, taitoa ja valmiuksia ammatillisen erityisopetuksen kansainväliseen verkostotoimijuuteen. ( Emt, 16).
Tämän oppimistehtävän tarkoituksena on kertoa, miten ammatillisen koulutuksen kansainvälistymistä on huomioitu ja miten sitä toteutetaan Kiipulan ammattiopistossa sekä samalla tehtävän tekemisen myötä syventää omaa ymmärtämystä koulutuksen kansainvälistyminen yhtenä erityisopettajuuden tärkeänä toimintaympäristön kehittämisen osa-alueena.

Tässä tehtävässä käytän esimerkkinä Kiipulan ammattiopiston kansainvälisyyshankkeista tämän vuoden maaliskuussa Itävallassa toteutettua kahden viikon mittaista ulkomaista työssäoppimista, jossa oli mukana neljä opiskelijaa, kaksi avustajaa ja opettajakollegani. Mukana olleista opiskelijoista kaksi oli minun opiskelijaani ja aineiston keräsin haastattelemalla heitä sekä matkalla mukana ollutta ja opiskelijoita valmentanutta opettajakollegaani. Aineisto koostui myös opiskelijoiden työssäoppimisen aikana tekemistä blogimerkinnöistä.

Seuraavassa luvussa avaan Kiipulan kansainvälisyysstrategiaa ja Kiipulan ammattiopiston hankkeita, joihin tämä Itävaltaan suuntautunut työssäoppiminenkin sisältyi sekä lopuksi kolmannessa luvussa kerron niistä opiskelijoiden kokemuksista, tunnelmista ajatuksista, joita heille tämä Itävalta-hanke on antanut ja synnyttänyt.
Kiipulan kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusstrategia ja kansainväliset hankkeet
Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuusstrategia
Vuonna 2011 laaditun kansainvälisyysstrategian mukaisesti Kiipulan kansainvälisyys tarkoittaa henkilöstölle, asiakkaille ja opiskelijoille tarjottavia tietoja, taitoja ja yhteistyömahdollisuuksia eri maiden ja kulttuurien väliseen työskentelyyn. Kansainvälisyys pitää sisällään maiden välisen yhteistyön sekä monikulttuurisessa työyhteisössä opiskelun ja työskentelyn (ns. kotikansainvälisyys). Kansainvälisyyden tavoite ammatillisen koulutuksen kentässä on nostaa opetuksen laatua ja antaa opiskelijoille valmiudet toimia monikulttuurisilla työmarkkinoilla ja työyhteisöissä niin Suomessa kuin muissakin maissa. ( Kiipulan intranet. n.d.)
Kansainvälisyyden osa-alueita ovat
– kansainvälinen hankeyhteistyö (projektit, tuotekehityshankkeet ym.)
– opiskelija-, opettaja-, asiantuntija- ja muun henkilökunnan vaihdot
– monikulttuurisen oppimis- ja kuntoutusympäristön luominen (asiakkaita ja henkilökuntaa monesta maasta) (Emt. n.d.)
Kiipulan ammattiopiston kansainväliset hankkeet

Kiipulan ammattiopiston kansainväliset hankkeet tukevat pedagogista kehittämistä ja luovat uusia toimintamalleja erityisopetukseen ja aikuiskoulutukseen. Hankkeet tarjoavat opiskelijoille, henkilöstölle ja yhteistyökumppaneille yhteistyömahdollisuuksia eri maiden ja kulttuurien välillä. (Kiipulan internetsivut. n.d.)
Tällä hetkellä Kiipulan ammattiopistossa on mm. seuraavanlaisia tuotekehitys-, koulutus-, ja liikkuvuushankkeita (Emt. n.d.):

Kansainvälinen työammatti (1.9.2010 – 30.4.2014, ESR) , joka tekee yhteistyötä KoutsiHäme-projektin (ESR) sekä Janakkalan kunnan nuorisotyöpajan kanssa. Yhteisinä kohderyhminä ovat vailla ammatillista koulutusta olevat nuoret ja aikuiset, joilla opiskelun ja työllistymisen taidot ovat ruosteessa. Yhdessä projektit ja partnerit etsivät, kehittävät ja testaavat menetelmiä ja toimintatapoja, jotka tehoavat siirtymisessä passiivisuudesta työtoimintaan, koulutukseen ja työhön. Kansainväliset kumppanit tulevat Belgiasta, Skotlannista ja Tanskasta.
EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelman (Lifelong Learning Programme, LLP) rahoittamat hankkeet, joita ovat Dream College ja WOBPL.

• Dream College -hankkeessa ammatillisten erityisoppilaitosten edustajat tutustuvat erilaisiin oppimisympäristöihin ja kehittävät oppimisympäristöjen esteettömyyttä. Hanke toteutetaan vuosina 2009-2013. Kohdemaina ovat Saksa, Hollanti, Englanti, Ruotsi, Islanti ja Italia. Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO myönsi verkostolle erityisen sertifikaatin, jolla tunnustetaan kansainvälisten vaihtojen osaaminen.

• WOBPL –hankkeen (Work Oriented Business and Profession Learners) tavoitteena on kehittää kansainvälisen työssä oppimisen käytänteitä Kiipulan ammattiopistossa sekä luoda mahdollisuuksia mielenterveyskuntoutujien ja muiden erityistä tukea tarvitsevien kansainvälistymiseen. Hankkeeseen osallistuu liiketalouden ja puutarhatalouden koulutusohjelmien opiskelijoita ja henkilökuntaa (tukihenkilöinä). Lisäksi mukana on kansallisena partnerina Hämeen ammatti-instituutin Lepaan yksikkö, josta myös osallistuu opiskelijoita ja henkilökuntaa. Hankkeen työssä oppimisjaksot toteutetaan Itävallassa, Unkarissa ja Ranskassa.

Työssä oppiminen Itävallassa

Itävallassa toteutettu opiskelijoiden työssä oppiminen liittyi WOBL-hankkeeseen, ja se toteutettiin viime maaliskuussa. Itävallan yhteistyökumppani oli ProMente OberÖsterreich ja sen sosiaaliset yritykset ovat pääosin liiketalouden opiskelijoiden kohteena. Ensimmäinen hankkeen työssä oppimisjakso toteutettiin syksyllä 2011 ja nyt hanke on saanut kahden vuoden jatkon rahoituksineen.
Valintaperusteet ja opiskelijoiden valinta
Opettajakollega Seppo Taipaleen mukaan tärkein kriteeri valituksi Itävaltaan pääsemiseksi on opiskelijan kielitaito. Itävallassa puhutaan pääosin saksaa, mutta hänen mukaansa englannin kielelläkin tulee hyvin toimeen. Toinen kriteeri on opiskelijan sosiaalisuus, positiivinen asenne ja ihmisten kanssa toimeen tuleminen. Kolmantena kriteerinä Taipaleen mukaan voidaan pitää suhteellisen hyvää koulumenestystä. Mielellään ei saisi olla suorittamattomia opintoja. Neljänneksi voidaan mainita opiskelijan oma motivaatio, kiinnostus ja rohkeus lähteä matkalle mukaan. Taipale oli järjestänyt toisen ja kolmannen vuoden opiskelijoille syksyllä 2012 vapaasti valittavan yhden opintoviikon mittaisen ulkomaisen työssä oppimisen valmennus-kurssin, jonka päätyttyä hän antoi omat arvionsa kurssille osallistuneiden opiskelijoiden motivaatiosta ja valmiuksista. Kurssin jälkeen päätettiin liiketalouden henkilökunnan henkilöstökokouksessa Taipaleen suositusten kuulemisen jälkeen ne neljä opiskelijaa, jotka osallistuivat työssä oppimiseen Itävallassa. Tässä yhteydessä kysyttiin myös opiskelijoiden ryhmänohjaajien mielipidettä asiaan. Valinnassa otettiin myös huomioon opiskelijan sukupuoli. Tyttöjä ja poikia kumpiakin valittiin kaksi ja omista opiskelijoistani pääsi mukaan Liisa Yrjönen ja Teemu Mäkinen, jotka olivat tuolloin kolmannen vuoden merkonomiopiskelijoita.
Valmentautuminen
Valmentautuminen tapahtui 32 tuntia kestäneellä valinnaiskurssilla, joka kuului vapaasti valittaviin opintoihin. Taipale kertoi, että valmennuksen aikana tutustuttiin kohdemaahan ja työskentelyyn yrityksissä sekä perehdyttiin erilaisiin tarjolla oleviin työtehtäviin partneriorganisaatiossa. Opiskelijoita valmennettiin myös matkustamiseen ja asumiseen liittyvissä asioissa sekä keskusteltiin työssä oppimisen aikaisista tuen tarpeista ja tukitoimista. Kurssiin kuului myös kielten opiskelu. Opiskelijoille opetettiin erityisesti Saksan kielen yleisimpiä työhön ja vapaa-aikaan liittyviä sanoja ja sanontoja. Lisäksi opiskeltiin sekä Itävallan että työssä oppimispaikan paikkakunnan kulttuuria ja tapoja. Opiskelijat saivat tutustua myös paikkakunnan vapaa-ajan viettomahdollisuuksiin.

Työssä oppimisen työpaikat

Työssä oppimisen kesto oli 2 viikkoa eli 11.3.-25.3.2013. Opiskelijoiden työpaikkoina olivat yhteistyöorganisaatio Arbeitstrainingzentrum OÖ:n sosiaaliset yritykset kauppapuutarha Zweigstelle Astenissa sekä Linzissä sijaitseva elintarvike- ja lahjatavaramyymälä Kreativladen. Kummassakin työpaikassa oli kaksi liiketalouden opiskelijaa. Omista opiskelijoistani Liisa toimi avustavissa tehtävissä kauppapuutarhalla ja Teemu työskenteli elintarvike- ja lahjatavaramyymälässä.

Kokemukset Itävallan työssäoppimisesta

Keräsin yhteen opiskelijoiden Liisan ja Teemun kokemuksia ja ajatuksia haastattelemalla heitä työssä oppimisen jälkeen sekä tutustumalla heidän matkan aikana tekemiinsä blogimerkintöihin. Seuraavassa muutamia näytteitä opiskelijoilta saaduista vastauksista (Haastattelut 31.5.2013):

”Siellä (valmennuksessa)kerrottiin Itävallasta ja mitä me ehkä tullaan tekemään siellä”
” Seppo taipale siitä puhu jo aiemmin, että tämmönen kurssi on tulossa ja vois valita sen kurssin ja sit mä valitsin ja pääsin Itävaltaan”
”Siis ihan sitä kiältä, saksan kiältä opiskeltiin ja yleisesti tapoja siitä maasta”
”Se oli kreativladen, sisustus ja lahjatavarakauppa”
” No me tehtiin puutarhahommia kaverin kanssa”
” Siis ihan tätä hyllytystä oli, siis ihan tätä tavallista. Oli niinku siivoomista ja…”
” No nekin oli ihan mukavii,(työkaverit) ne oli vähän tota samanlaisii kun Kiipulassa, ne oli kuntoutujii. Ne oli itävaltalaisia”

” Sielä oli tosi mukava ohjaaja ja kaikki tämmöset”
” Se kiäli siinä oli suurin ero, ei se ny kauheen erilaista ollu”
”Kai se nyt parasta oli, että näki sen maan ja käytiin siä eri paikoissa”
” Kaikki oli parasta”
” Viikonloppusin oli yhteisiä matkoja”
” Meillä oli pari reissuu siinä.Me oltiin tota keskitysleirillä ja Linzissä”
”Se (keskitysleiri) oli aika pelottava paikka”
” Kannattaa lähteä, se on vaan niinku ett ei sitä toista kertaa tuu”
” Kyllä se kannattaa lähteä, kyllä se hyvä kokemus oli. Kyllä mää lähtisin uudestaan. Mielelläni”
” Lähtisin uudestaan”
Blogimerkinnöistä parhaiten opiskelijoiden ajatuksista ja matkan aikaisista tunnelmista kertoivat seuraavat merkinnät (WOBPL-blogi.n.d.):
” Tämän aamun aamupala oli tilattu saksaksi. Eilen kävimme Even kanssa sanomassa hotellin isännällee ist es möglich für uns Frühstück 8:30 zu kommen (onko mahdollista että tulisimme aamupalalle 8:30) olin kirjoittanut sen tekstin ensin mun tabletille ja näytin sen isännälle ja sitten hän sanoi että ooo saksaksi hyvä hyvä ja sitten isäntä sanoi että jos eve sanoisi sen itse saksaksi niin evehän sanoi ja mä autoin vähän vähän ajan päästä isäntä tuli koputtamaan oveen ja tuomaan meille leivokset kummallekkin. Ilta oli muutenkin ratki riemukas 🙂 <3″
” Perjantaina kävimme Manthausenin keskitysleirillä. Kävimme ensin hakemassa tytöt Astenista. Manthasenin keskitysleiri oli aika karu paikka. Siellä tapettiin yhteensä yli 10000 ihmistä, muitakin kuin juutalaisia. Esimerkiksi vammaisia ja väärin ajatteloita. Paikka oli jo aika rapistunut, mutta joitakin rakennuksia oli restanroitu”
”Töissä tänään siivosin ja hyllytin tavaroita. Kävin syömässä Itatalialaisessa ravintotolassa nimeltä La Ruffa. Täällä ollessani olen käynyt syömässä kyseisessa ravintolassa 3 kertaa. Sieltä saa hyvää pitsaa.”
” Saimme heti aamusta mennä auttamaan ison asiakkaan tilauksen toteuttamisessa. Siirsimme orvokkeja toisiin alustoihin jotka menivät asiakkaalle. Ennen ruokailu ehdimmevielä tekemään yrteille omia lappuja. Ensin tuli yrtin saksalainen nimi ja sitten alimmaiseksi tuli yrtin latinalainen nimi”
”Tänään oli kiva päivä oltiin kokopäivä kasvihuoneilla.laitoimme orvokkeihin viivakoodi lappusia päivä meni nopeasti. Kävelimme taikaisin kotellille ja saatiin raekuuro nistaan :)”
” Tänään kirjoittelin yrtti lappuja oli rankka homma koska latinalaine nimi oli välillä pitkä ja saksalainen nimi lyhty. Mutta muuten ollut tosi hauskaa”
” Eilen kävin Salzburgissa. Olin Mozartin syntymä talossa. Se oli hieno paikka.Siellä näin miten mozart aikanaan eli. museossa oli runsaasti Mozarttiin liittyvää esineistöä. Oli hienoa päästä suuren neron syntymäkotiin. Menin ratitikalla vuororelle. Sieltä oli mahtavat näkymät. Siellä oli Salzburgin linna. Linnassa oli näytteillä vanhoja aseita ja tauluja.
” Käytiin eilen illalla kattomassa Cats musikaali. Mitään ei laulusta ymmärretty, mutta esitys oli todella hieno.Tänään käytiin katsomassa Terrakotta armeijaa, joka oli vähän pieni mutta muuten oli ihan hieno. Muutama savipatsas oli esillä, mutta paljon oli laitettu tietoa esille.”
Lopuksi
Työssäoppiminen Itävallassa oli havaintojeni mukaan opiskelijoita voimaannuttava kokemus kaikin puolin. Sen aisti haastatellessa heitä ja lukemalla heidän blogikirjoituksiaan. Muistan kun opiskelijavalinta tehtiin edellisenä syksynä ja kuinka esimerkiksi Liisa sen jälkeen monta kertaa muisti sanoa minulle, ettei haluaisikaan lähteä Itävaltaan. Matkan jälkeisessä haastattelussa Liisa kuitenkin totesi, että kannatti lähteä, koska tällaista mahdollisuutta ja kokemusta ei enää toista kertaa elämässä ehkä tulisi. Toisaalta opiskelijani huomasivat myös, että samanlaisia tehtäviä tehdään työssäoppimisen yhteydessä myös muualla maailmassa ja niitä tekevät samanlaiset erityisen tuen tarpeessa olevat erityisopiskelijat kuin meillä Suomessa ja Kiipulassa. Lisäksi he ymmärsivät omien sanojensa mukaan, kuinka hyödyllistä on osata erilaisia kieliä ja kuinka rikastuttava kokemus on päästä tutustumaan vieraiden maiden ihmisiin, kulttuuriin, historiaan ja tapoihin.
Minulle itselle tämän tehtävän tekeminen toi lisää ymmärrystä erityisopettajan osaamisalueiden monimuotoisuudesta ja toimintaympäristöjen ulottumisesta myös kansainväliseen verkostoihin. Lisäksi tämän myötä uskon kansainvälistymisen
tärkeyteen esimerkiksi koulutuksen vetovoimaisuuden kasvattamisessa ja opiskelijoiden voimaantumisen ja työllistymismahdollisuuksien parantamisessa. Minulle heräsi myös kiinnostus tulevaisuudessa osallistua kansainväliseen hanketoimintaan jossakin muodossa. Se varmasti avartaisi vielä lisää omaa näkökulmaani erityisopettajuudesta ja rikastaisi omaa työtä. Tätä kirjoitettaessa tulee piakkoin ajankohtaiseksi opiskelijoiden ja henkilökunnan valinta ensi kevään Itävallan työssäoppimisjaksolle. Vielä tällä kertaa en pysty muiden samaan ajankohtaan sattuvien työvelvollisuuksieni vuoksi olemaan ehdolla matkalle, mutta ehkä jo ensi syksynä tai keväällä-2015 on vireillä jälleen jokin mielenkiintoinen kansainvälistymishanke liiketalouden koulutusalalla. Sitä odotellessa.

Kirjoittaja Veli-Pekka Suontausta, opiskelija ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa Jyväskylän ammatillisessa opettajakorkeakoulussa

Lähteet

• Liiketalouden perustutkinto 2009. Ammatillisen perustutkinnon perusteet. Määräys 34/011/2009. Opetushallitus. Oy Fram Ab. Vaasa.

• Ammatillisen erityisopettajankoulutuksen käsikirja. Viitattu 20.11.2013  http://oppimateriaalit.jamk.fi/erkka2011/files/2011/05/K%C3%A4sikirja-2011-2012.pdf

• Kiipulan internetsivut.n.d. Viitattu 20.11.2013 http://www.kiipula.fi/fi/kehittamishankkeet/ammattiopiston_kansainvaliset hankkeet

• Kiipulan intranetsivut.n.d. https://intra.kiipula.fi/kiipulasaatio/kansainvalisyys/kansainvalisyysstrategia/Sivut/co ntent_page.aspx

• Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016. Kehittämissuunnitelma. Opetus ja kulttuuriministeriö.Viitattu 20.11.2013. http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/Kesu_2011_2016_fi.pdf.

• Koulutus ja tutkimus vuosina 2007-2012. Kehittämissuunnitelma. Opetus ja kulttuuriministeriö. Viitattu 20.11.2013.http://www.minedu.fi/OPM/Koulutus/koulutuspolitiikka/asiakirjat/ kesu_2012_fi.pdf.

• WOBPL-blogi.Viitattu 21.11.2013. http://wobpl.blogspot.fi/.

Haastattelut: Merkonomiopiskelija Teemu Mäkinen. 31.5.2013
Merkonomiopiskelija Liisa Yrjönen 31.5.2013
Erityisopettaja Seppo Taipale 15.11.2013