Vaativa erityinen tuki – yhteistä täydennyskoulutusta perusopetuksen ja ammatillisen toisen asteen ammattilaisille
Vaativalla erityisellä tuella tarkoitetaan oppilaiden tai opiskelijoiden yksilöllistä, pitkäkestoista, laaja-alaista, intensiivistä ja monialaista tukea oppimisessa ja kuntoutumisessa (Ammatillisen koulutuksen vaativan erityisen tuen työryhmän raportti 2019, Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa 2017). Vaativa erityinen tuki asemoituu ja määrittyy kuitenkin eri tavoin perusopetuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Tämä vaikuttaa perusopetuksen oppilaiden jatko-opintomahdollisuuksiin, tuen jatkumoon perusopetuksesta toiselle asteelle ja yhteistyöhön eri kouluasteiden välillä.
Perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyön kehittämiseksi Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Tampereen ammattikorkeakoulu suunnittelivat ja toteuttivat yhteisen täydennyskoulutushankkeen Vaativaa erityistä tukea perusopetuksessa ja toisella asteella (2021-2022). Koulutushanke toteutettiin Opetushallituksen rahoittamana opetustoimen henkilöstökoulutuksena. Tarve kouluasteiden välisen yhteistyön kehittämiselle oli noussut hanketoimijoiden aiemmin toteuttamista projekteista kuten Itä-Suomen yliopiston koordinoimasta TUVET-hankkeesta sekä Jamkin ja TAMKin koordinoimista vaativan erityisen tuen erikoistumiskoulutuksista.
Hankkeen koulutusten tavoitteena oli kehittää nivelvaiheen yhteistyötä perusopetuksen ja ammatillisen toisen asteen välillä vaativaa erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden ohjauksessa. Hankkeen tavoitteena oli kehittää opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamista ohjata ja tukea vaativaa erityistä tukea tarvitsevia oppijoita. Toimiva nivelvaiheen yhteistyö takaa opintopolun jatkuvuuden ja edellyttää ymmärrystä vaativan erityisen tuen käsitteiden ja toimintatapojen eroista kouluasteiden välillä. Koulutusten painopisteinä olivat oppijoiden toimijuuden ja osallisuuden tukeminen sekä monialainen ja moniammatillinen yhteistyö. Vaativaa erityistä tukea perusopetuksessa ja toisella asteella -hankkeen kaikissa koulutuksissa oli kouluttamassa sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen asiantuntijoita, jolloin saatiin yhdistettyä ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja yliopistojen erityisopettajakoulutusten osaamista.
Täydennyskoulutushankkeessa toteutettiin neljä koulutusta, joissa osallistujat kehittivät omaa työtään ja työyhteisönsä käytäntöjä. Koulutuksissa pohdittiin perusopetuksen ja ammatillisten koulutuksen näkökulmista, mitä tarkoitetaan vaativalla erityisellä tuella ja miten perusopetuksen ja toisen asteen nivelvaiheita voisi kehittää. Lisäksi koulutuksissa perehdyttiin oppijoiden ohjaukseen ja uraohjaukseen, moniammatilliseen ja monialaiseen yhteistyöhön sekä oppijoiden osallisuuden ja toimijuuden tukemiseen. Koulutuksissa kuultiin myös asiantuntijoita ammatillisista erityisoppilaitoksista, Oppimis- ja ohjauskeskus Valterista sekä Suomen Akatemian rahoittamasta ALL YOUTH –tutkimushankkeesta (www.allyouthstn.fi).
Vaativa erityinen tuki perusopetuksessa
Perusopetuksessa käsite “vaativa erityinen tuki” ei ole lakitermi, vaan sillä on alettu viime vuosikymmenellä käytännön syistä viittaamaan opetukseen, jossa monet ammattilaiset osallistuvat oppilaan kasvun ja kehityksen tukemiseen sekä opetukseen. Sitä ei pidä sekoittaa oppimisen ja koulunkäynnin tuen tasoihin erillisenä osana tuen järjestämistä. Vaativa erityinen tuki ei ole tuen neljäs taso. TUVET-hanke määritteli termin opetus- ja kulttuuriministeriön Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa kehittämisraportin mukaisesti (2017) seuraavasti: “Vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa tarvitsevat lapset ja nuoret, joilla on vakavia psyykkisiä pulmia, moni- tai vaikeavammaisuutta, kehitysvammaisuutta tai autismikirjoa. Lisäksi ryhmään saattaa kuulua lapsia, joiden opetus järjestetään perusopetuslain 18 pykälän mukaisesti.”
Käsitettä on sittemmin TUVET-hankkeen ja Vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkoston (VIP) mahdollistaman yhteistyön myötä analysoitu tutkimusperustaisesti lisää ja Äikäs ja Pesonen (2022) toivat käyttöön termin vaativa monialainen tuki ja sen synonyyminä on esiintynyt myös vaativa tuki käsite. Uudella tarkennetulla käsitteenmäärittelyllä haluttiin nimenomaisesti selvittää mistä tuen vaativuudessa on kyse, jotta se selkeämmin eroaa oppimisen ja koulunkäynnin tuen käsitteistöstä. Tavoitteena oli myös kuvata mitä tekijöitä tukeen liitetään perusopetuksessa (Äikäs & Pesonen, 2022). Oikeus oppia – Oppimisen tuen, lapsen tuen ja inkluusion edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmistelevan työryhmän loppuraportissa (Alila, ym., 2022) tämä uusi käsite on otettu käyttöön, ja samalla painotetaan, että vaativaan monialaiseen tukeen liittyvää kokonaisuutta ja monialaisen yhteistyön toteuttamisen edellytyksiä varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa tulee edelleen täsmentää.
Vaativa erityinen tuki ammatillisessa koulutuksessa
Vaativa erityinen tuki -käsite tuli ammatillisen koulutuksen kenttään uudistuneen ammatillisen koulutuksen lainsäädännön myötä (L 351/2017). Vaativalla erityisellä tuella tarkoitetaan koulutuksen järjestämistä opiskelijoille, joilla on vaikeita oppimisvaikeuksia tai vaikea vamma tai sairaus, joiden vuoksi opiskelija tarvitsee yksilöllistä, laaja-alaista ja monipuolista erityistä tukea (L 351/2017 65 §). Vaativaa erityistä tukea tarvitsevat opiskelijat ovat heterogeeninen ryhmä – opiskelijoilla on erilaisia valmiuksia ja tavoitteita, joiden vuoksi koulutuksen toteuttaminen edellyttää yksilöllisten opintopolkujen rakentamista, yksilöllisiä pedagogisia ratkaisuja ja erityisiä opetus- ja opiskelujärjestelyitä sekä moniammatillista yhteistyötä (Ammatillisen koulutuksen vaativan erityisen tuen työryhmän raportti 2019).
Ammatillisen koulutuksen järjestäminen vaativana erityisenä tukena edellyttää erillistä järjestämislupaa. Koulutuksen järjestämislupa on viidellä ammatillisella erityisoppilaitoksella ja kuudella ammatillisella oppilaitoksella rajattuna erityistehtävänä. Ammatillisilla erityisoppilaitoksilla on lisäksi erityisen tuen kehittämis-, ohjaus- ja tukitehtävä.
Ammatillisen koulutuksen ympäristö tarjoaa runsaasti yksilöllisiä mahdollisuuksia vaativaa erityistä tukea tarvitseville opiskelijoille. Ammatillisten tutkintojen valikoima on laaja, opiskelija voi suorittaa yksittäisiä tutkinnon osia, opintoja ja oppimisympäristöjä voidaan räätälöidä opiskelijan mukaan, opinnot voi suorittaa esimerkiksi kokonaan työelämässä oppien. Myös valmentavat koulutukset, Tutkintokoulutukseen valmentava TUVA ja Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava TELMA, lisäävät yksilöllisiä vaihtoehtoja opiskelulle. Keskeistä ammatillisessa koulutuksessa on opiskelijan itsenäistymisen ja aikuistumisen tuki sekä suuntautuminen työelämään tai jatko-opintoihin. (Hakala, Eskola ja Mäkinen 2020.)
Oppivelvollisuuslaki ja vaativa erityinen tuki
Vaativaa erityistä tukea perusopetuksessa ja toisella asteella -täydennyskoulutushanke ajoittui uuden oppivelvollisuuslain voimaantulon ja toisen asteen valmentavien koulutusten uudistuksen myötä kehitetyn Tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA) käynnistymisvaiheeseen. Uudistukset nostivat esille nivelvaiheyhteistyön haasteet ja tarpeet kehittää yhteistyötä ja yhteistä osaamista kouluasteiden välillä.
Oppivelvollisuuslain (1214/2020) myötä oppivelvollisuusikä nousi 18 ikävuoteen. Jokaisen perusopetuksen päättävän nuoren tulee hakeutua toisen asteen koulutukseen ja maksuttomuus ulotettiin myös toisen asteen koulutukseen. Koulutuksen järjestäjille tuli uusia ohjaus- ja valvontavastuita koskien muun muassa ohjausta toisen asteen koulutukseen, ohjausta ja valvontaa opinnoissa ja opintojen keskeyttämistilanteissa sekä tiedonsiirtoa ja yhteistyötä kuntien palvelujärjestelmien kanssa.
Uusi TUVA-koulutus, joka alkoi 1.8.2022, yhdisti aiemmat nivelvaiheen koulutukset: perusopetuksen lisäopetuksen, lukioon valmistavan koulutuksen (LUVA) ja tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (VALMA). TUVA-koulutus on tarkoitettu oppijoille, jolla ei ole toisen asteen tutkintoa, ja jotka syystä tai toisesta tarvitsevat valmentavaa koulutusta. TUVAssa yhdistyvät eri koulutusjärjestelmien lainsäädännön ja periaatteet sekä käsitteet, myös vaativan erityisen tuen näkökulmasta (Opetushallitus 2022.)
Peruskoulun päättää joukko oppilaita, joilla on monialaisia, vaativan erityisen tuen tarpeita ja jotka voisivat siirtyä jatkamaan opintojaan vaativan erityisen tuen tehtävän saaneisiin ammatillisiin oppilaitoksiin. Opiskelupaikkoja näissä on kuitenkin hyvin rajallisesti, eivätkä kaikki niihin hakeutuvat opiskelijat niihin mahdu. Valmentaviin TUVA- ja TELMA-opintoihin on myös ollut lisääntyvää tarvetta ja niiden järjestämiselle etsitään uusia käytäntöjä. Myös muihin ammatillisiin oppilaitoksiin näyttäisi ohjautuvan jatkossa yhä laajempaa ja monialaisempaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita, joiden tuki tulisi järjestää ilman siirtoa toiseen oppilaitokseen. Tärkeäksi kehittämisen kohteeksi onkin nostettu erityisen ja vaativan erityisen tuen järjestämisen käytäntöjen kehittäminen, opiskelijapaikkojen lisääminen vaativana erityisenä tukena, vaativan erityisen tuen tarpeen selkeämpi määrittely ja opiskelijoiden nivelvaiheen ohjaus. (Sivistysvaliokunnan mietintö 2022; Sirviö 2021; Hakala, Eskola, Mäkinen 2020; Tuikkanen ym. 2022.)
Koulutusten tuotoksia ja pohdintaa
Koulutuksissa osallistujat kehittivät omaa työtään ja työyhteisöjensä käytäntöjä sekä tekivät aloitteita alueellisen yhteistyön kehittämiseksi. Koulutuksissa keskusteltiin ajankohtaisista vaativan erityisen tuen teemoista ja käytännöistä sekä tehtiin ehdotuksia vaativan erityisen tuen kehittämiseksi. Keskeisinä teemoina olivat oppijoiden osallisuuden tukeminen, pedagogiset menetelmät sekä moniammatillisen yhteistyön periaatteet ja käytännöt erityisesti opiskelun eri nivelvaiheissa. Koulutuksissa pohdittiin muun muassa sitä, miten perusopetuksesta toiselle asteelle siirtyminen toteutuisi oppijan vahvuuksien ja tavoitteiden mukaisesti ja mahdollistaisi myös tuen jatkuvuuden.
Koulutusten osallistujat jakoivat osaamistaan, hankkivat uutta ja ajantasaista osaamista sekä reflektoivat ja kehittivät toimintaa yhdessä kouluttajien kanssa. Osallistujat kokivat koulutuksen antaneen vahvistusta omalle toiminnalleen ja mahdollisuuden ajantasaisen tiedon saamiseen ja osallistumiseen ajankohtaiseen keskusteluun. Koulutusten aikana tuli esille, että sekä perusopetuksen että toisen asteen vaativan erityisen tuen toimijat ovat kiinnostuneita samankaltaisista asioista. Erittäin hyödyllistä on järjestää perusopetuksen ja toisen asteen toimijoille yhteisiä tilaisuuksia keskustelulle ja ajatustenvaihdolle henkilöstön osaamisen vahvistumiseksi ja oppijoiden opintopolkujen jatkuvuuden turvaamiseksi. Koulutusten aikana todettiin, että yhteistä, kouluasteesta riippumatonta, vaativan erityisen tuen osaamista on olemassa. Tämä edellyttää kuitenkin keskustelua myös käsitteistä ja niiden merkityksestä. Yhteisiä osaamisia ovat muun muassa oppijan osallisuuden edistäminen, yksilölliset tavoitteet, toimivat opetusmenetelmät sekä monialainen yhteistyö ja sekä koulupudokkaiden tuki. Myös yhteistyölle kouluasteiden kesken on tarvetta, erityisesti siirtymävaiheissa, mutta aina sille ei ole löydettävissä selkeää aikaa eikä paikkaa. Ajan ja paikan yhteistyölle tai sen synnyttämiselle voikin tarjota juuri täydennyskoulutus.
Kirjoittajat
Seija Eskola, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Tiia Isohanni-Pynnönen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Raija Pirttimaa, Jyväskylän yliopisto
Aino Äikäs, Itä-Suomen yliopisto
Katariina Hakala, Tampereen ammattikorkeakoulu
Kirjoittajat olivat Vaativaa erityistä tukea perusopetuksessa ja toisella asteella -hankkeen toimijoita ja asiantuntijoita.
Lähteet
Alila, K., Alila, K., Eskelinen, M., Kuukka, K., Mannerkoski, M. & Vitikka, E. 2022. Kohti inklusiivista varhaiskasvatusta sekä esi- ja perusopetusta. Oikeus oppia – Oppimisen tuen, lapsen tuen ja inkluusion edistämistoimia varhaiskasvatuksessa sekä esi- ja perusopetuksessa valmistelevan työryhmän loppuraportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2022:44.
Ammatillisen koulutuksen vaativan erityisen tuen kehittämisryhmän ehdotukset. Kehittämisryhmän loppuraportti. 2019. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2019:23. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Helsinki 2019. Viitattu 20.12.2022. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161647/OKM%202019%2023%20Ammatillisen%20koulutuksen%20vaativa%20erityinen%20tuki.pdf.
Hakala, K., Eskola, S. ja Mäkinen, M. (toim.) 2020. Puheenvuoroja vaativasta erityisestä tuesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja 293. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/355594/JAMKJULKAISUJA2932020_web.pdf?sequence=5&isAllowed=y
Laki ammatillisesta koulutuksesta L 531/2017. (2017). Finlex. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170531. Viitattu 20.12.2022.
Opetushallitus. 2022. Mitä on tutkintokoulutukseen valmentava koulutus (TUVA)? Viitattu 20.12.2022. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/mita-tutkintokoulutukseen-valmentava-koulutus-tuva.
Opetus- ja kulttuuriministeriö OKM. Vaativa erityinen tuki esi- ja perusopetuksessa. Kehittämisryhmän loppuraportti 34. Helsinki: Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Oppivelvollisuuslaki 30.12.2020/1214. (2020). Finlex. https://finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2020/20201214 Viitattu 20.12.2022.
Tuikkanen, A., Ågren, S., Rättilä, T. ja Hakala, K. 2022. Oppivelvollisuuden laajentaminen on lisännyt ongelmia toisen asteen opiskelijoiden ja opettajien arjessa – tukea tarvitaan lisää, mutta resurssit puuttuvat. ALL YOUTH –tutkimushanke. https://www.allyouthstn.fi/blogi/
TUVET-hanke 2022. Tutkimusperustaista vaativan erityisen tuen kehittämistä. Viitattu 20.12.2022. https://www.tuvet.fi/.
Valiokunnan mietintö. 2022. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oppivelvollisuuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi. Sivistysvaliokunta. SiVM 7/2022 vp HE 54/2022 vp https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Mietinto/Sivut/siVM_7+2022.aspx. Viitattu 20.12.2022.
Äikäs, A., & Pesonen, H. 2022. Vaativa erityinen tuki perusopetuksessa: Käsitteen tarkastelua design-tutkimuksen avulla. NMI-Bulletin. Oppimisen ja oppimisvaikeuksien erityislehti 32 (2): 67–86.
Tutustu myös! Erityiseen tukeen liittyvät koulutukset ja palvelut:
Osaamista ja työkaluja erityiseen tukeen, moninaisten oppijoiden opetuksen ja ohjauksen kehittämiseen sekä oppilaitoksen erityisopetuksen kehittämiseen.