Erityisopiskelijan kansainvälinen työssäoppiminen

Restonomi YAMK-opinnäytetyöni ” Erityisopiskelijan kansainvälinen työssäoppiminen” valmistui Turun AMK:ssa toukokuussa 2014. Työssäni ammatillisen oppilaitoksen pienryhmäopettajana joudun usein pohtimaan kysymyksiä yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumisesta koulutuksessa. Tästä sainkin aiheen työhöni, sillä tämän periaatteen mukaan mahdollisuudet kansainvälistymiseen pitäisi tarjota myös heikommassa asemassa oleville opiskelijoille. Työn tarkoituksena oli myös erityisopiskelijoiden kansainvälisen työssäoppimisen kehittäminen ja samoin selvittää onko kansainvälisellä työssäoppimisella vaikutusta opiskelijoiden ammatilliselle kehittymiselle ja työllistymiselle.

Opinnäytetyön aineiston keruun välineeksi valittiin havainnointi ja toteutus tehtiin osallistuvasti havainnoiden. Työn empiirinen osuus koostuu kolmen Raision seudun koulutuskuntayhtymään (Raseko) kuuluvan Naantalin ammattiopiston hotelli, – ravintola, – ja cateringalan pienryhmäopiskelijan kaksiviikkoisen työssäoppimisjakson havainnoinnista todellisissa tilanteissa. Työssäoppimisjakso toteutettiin syksyllä 2013 Espanjassa, Fuengirolassa. Tiedonkeruu tapahtui havainnoiden ja keskustellen ryhmän kanssa. Tutkimusmateriaalina käytettiin lisäksi opiskelijoiden matkan jälkeen tekemää matkaraporttia ja CIMO:lle palautettua kyselykaavaketta. Opiskelijat suunnittelivat ja valmistivat työssäoppimisjaksollaan suomalaisen isänpäivälounaan 100 hengelle, se oli myös heidän opinnäytetyönsä aiheena.

Erityisopiskelijoiden kansainvälistyminen

Heikommassa asemassa olevat nuoret ovat selvästi aliedustettuina rajat ylittävissä liikkuvuushankkeissa. EU:n alueella on selkeät tavoitteet lisätä erityisryhmien liikkuvuutta jäsenmaasta toiseen opiskelun tai työharjoittelun muodossa.

Rasekon kv-koordinaattori oli jo vuonna 2012 luonut suhteet Andalusian alueen opetusministeriöön (Edificio Torretiana). Samalla hän tutustui myös alueen mahdollisiin työssäoppimispaikkoihin. Fuengirolassa toimiva suomalaisten yhdistys Suomela ry. oli valmis ottamaan vastaan myös erityisopiskelijoita, kunhan heillä olisi oma ohjaaja mukana. Toukokuussa 2013 saatiin CIMON päätös erityisopiskelijoiden ja heidän ohjaajansa kahden viikon liikkuvuusapurahasta. Matkan ennakkovalmistelut ja opiskelijavalinta aloitettiin.

Matkan suunnittelu vaati yllättävän paljon aikaa. Tarvittavien asiapapereiden laatiminen, yhteydenpito Suomelaan ja kiinteistövälittäjiin hoitui matkalle lähtevän opettajan vapaa-aikana. Matkalle valittuja opiskelijoita piti myös toistuvasti muistuttaa, että kaikki heidän tarvitsemansa paperit olisivat varmasti kunnossa, myös vapaa-ajan vakuutus, Eurooppalainen sairaanhoitokortti ja opiskelijakortti.

Työssäoppiminen Fuengirolassa

Matkan aikana selvisi, että opiskelijavalinta oli onnistunut. Kaksi nuorta naista ja yksi mies toimivat hyvin tiiminä. Yhdellä opiskelijoista on vaikeuksia selvitä sosiaalisista tilanteista, mutta tällä matkalla hän oppi yhä paremmin toimimaan ryhmässä ja kohtaamaan myös asiakkaita. Matkalla mukana olevalle opettajalle selvisi vasta perillä kohteessa se, että Suomelan keittiö toimii täysin vapaaehtoisten voimin, palkattua henkilökuntaa siellä ei ole. Tämä tarkoitti myös sitä, että opettaja oli matkan valvoja ja myös työpaikkaohjaaja. Tehtävä osoittautui melko raskaaksi, huolehtiminen opiskelijoista työssä ja vapaa-aikana 24 tuntia vuorokaudessa lähes ylitti kestokyvyn. Suomelan keittiö laitteineen osoittautui melko alkeelliseksi ja meikäläisittäin melko epäsiistiksikin, joten haasteita etenkin isänpäivälounaan valmistamisesta oli tiedossa.

Suomelassa tarjotaan lounasta vain kerran viikossa, muina päivinä on kahvitarjoilua harrastepiiriläisille. Päivittäiset elintarvikkeet keittiössä työskentelevät hankkivat läheisestä elintarvikeliikkeestä, joitakin tuotteita joudutaan etsimään Fuengirolan muista liikkeistä. Elintarvikkeiden hankinta puutteellisella espanjan taidolla oli myös mielenkiintoista, luovuutta käytettiin muun muassa selvitettäessä eri ruhon osia. Isänpäivälounaan tarvikkeiden hankkimiseen käytettiin aikaa ja vaivaa. Tavarat kuljetettiin Suomelan puheenjohtajan pienellä avoautolla.

Opiskelijat olivat sitoutuneita tehtäviinsä, mutta etenkin suunnittelupuolessa he tarvitsivat melko paljon ohjausta. Isänpäivämenu hioutui lopulliseen muotoonsa opiskelijoiden, opettajan ja Suomelan edustajan kesken. Työnteko ahtaassa ja alkeellisessa keittiössä vaati sopeutumista, ja vaikkapa perunasoseen valmistaminen porakoneen sementinsekoittajalla opetti työskentelemään poikkeuksellisissa olosuhteissa poikkeuksellisilla työvälineillä. Isänpäivälounaan valmistaminen ja tarjoilu onnistuivat lopulta hyvin, etenkin kun saimme apua myös työssäoppimisjaksollaan olevilta lähihoitaja-opiskelijoilta. Opettajan mieltä lämmitti opiskelijan lausahdus ”Hyvinhän tämä meni, kun opettaja vähän auttoi”

Pikkuharmeja matkan aikana

Yhdelle opiskelijalle käveleminen asunnolta työpaikalle helteisessä Fuengirolassa tuotti erityisiä vaikeuksia, mutta loppumatkasta hän jo tottui kuumuuteen ja kävelykin alkoi sujua. Kaksi nopeajalkaista opiskelijaa olivat erityisen huonoja suunnistamaan ja usein menossa väärään suuntaan. Asuntomme lukot tuottivat kaikille opiskelijoille hankaluuksia. Asuntoon päästäkseen piti käyttää kolmea eri avainta ja lukot olivat tosi tiukat. Kaksi opiskelijoista sairastui vatsatautiin matkan aikana. Toisen opiskelijan vaivat olivat sen verran vakavat, että käynti paikallisella klinikalla katsottiin tarpeelliseksi. Opettajakin oppi sen, että Espanjassa on aina oltava mukana passi tai kopio siitä ja matkavakuutustodistus, ilman niitä hoitoa on lähes mahdotonta saada.

Opiskelijoiden kommentteja matkasta

Opiskelijat kirjoittivat vapaamuotoisen raportin matkastaan. Työnteko ei noussut keskeiseksi teemaksi näissä raporteissa ja yksi opiskelijoista unohti kokonaan kertoa isänpäivälounaan suunnittelusta ja valmistamisesta. Työssäoppimispaikkamme keittiöstä mainittiin muun muassa puutteelliset työvälineet ja laitteet sekä keittiön likaisuus. Kaikki opiskelijat mainitsivat sen, kuinka erilaisia espanjalaisten elintarvikkeiden valikoimat ovat kotimaisiin verrattuna. Myös kauppojen ja ravintoloiden edulliset hinnat huomioitiin.

Opiskelijat olivat raporttien mukaan tyytyväisiä matkaansa. Omien sanojensa mukaan he olivat oppineet työskentelemään erilaisissa olosuhteissa, tutustuneet paikalliseen ruoka- ja juomakulttuuriin ja elintarvikevalikoimaan. Myös kielitaidon arveltiin matkan aikana kohentuneen ainakin jonkin verran. Opiskelijoiden on itse vaikeata huomata, mitä kaikkia oppimista matkan varrella karttui. Mielestäni matkalla opittiin yhteistyökykyä, tilannetajua, sitkeyttä ja sopeutuvaisuutta. Kaikki niitä taitoja joita myös työnantajat arvostavat.

Myös CIMOLLE palautetun kyselylomakkeen mukaan opiskelijat olivat tyytyväisiä matkaansa ja ulkomaanvaihtoa oltiin valmiita suosittelemaan myös muille. Vieraaseen ruokakulttuuriin tutustuminen nähtiin hyötynä, kuten myös opinnäytetyön käytännön osuuden toteuttaminen. Tarpeellisiin työvälineisiin ja laitteisiin oltiin tyytymättömiä. Kaikki olisivat tulevaisuudessa valmiita harkitsemaan työntekoa ulkomailla.

Kehittämiskohteita

Ohjaavan opettajan tuntisuunnittelussa kansainvälistymistä ei ollut mitenkään huomioitu. Jotta henkilökunta saataisiin sitoutettua kansainvälisyystoimintaan, on se otettava huomioon vuosisuunnitelmia tehdessä. Kansainvälistyminen pitäisi nähdä osana oppilaitoksen normaalia toimintaa, eikä erillisenä toimintona.

Henkilökunnan kansainvälisyysosaamiseen on myös kiinnitettävä huomiota. Kansainvälisiin projekteihin osallistuvilta vaaditaan kielitaitoa, projektiosaamistaitoja, kulttuurien tuntemusta ja tietämystä muiden maiden koulutusjärjestelmistä ja työelämästä. Virtuaaliset oppimisympäristöt ja tietotekniset taidot ovat myös keskeisiä. Työtehtäviä pitää järjestää joustavasti ja ulkomaanjaksot tulee sisällyttää opettajan työaikaan.

Verkostoituminen on keskeisessä asemassa, kun kansainvälistä toimintaa kehitetään. Yhteistyötä voitaisiin kehittää yhdessä Suomessa toimivien erityisoppilaitosten kanssa. Niillä on jo valmiit verkostot ja yhteistyöoppilaitokset ja yritykset, jotka vastaanottavat erityisopiskelijoita. Toisena vaihtoehtona on luoda yhteyksiä suoraan kansainvälisiin erityisoppilaitoksiin ja kehittää toimintaa niiden avulla. Tärkeää kuitenkin olisi se, että opiskelijat pääsisivät myös ulkomaisiin yrityksiin työssäoppimisjaksollaan ja tutustuisivat myös kohdemaan opiskelijoihin.

Työnantajien tärkeinä pitämiä työntekijöiden ominaisuuksia ovat luotettavuus, yhteistyökyky, ongelmanratkaisutaidot, tilannetaju, sitkeys ja sopeutuvaisuus. Kaikki taitoja, jotka voidaan yhdistää kansainväliseen osaamiseen. Kuitenkin opiskelu tai työkokemus ulkomailla ovat työnantajien vähiten arvostamia ominaisuuksia. Rekrytoinnissa on siis parantamisen varaa.

Kirjoittaja: Risto Suuronen, Restonomi YAMK, ammatillinen erityisopettaja
Raseko/Naantalin ammattiopisto

LÄHTEET: