Maahanmuuttajien erityisopetuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä

Mervi Hytönen, Eija Karjalainen ja Kari Rautiainen
Opiskelijoita ammatillisessa erityisopettajankoulutuksessa,  AOKK Jyväskylä
Kansainvälistyvä ammatillinen erityisopettaja

Johdanto

Kansainvälistyminen koulumaailmassa on brändi ja tarkoittaa usein koulun imagoa kansainvälisessä toiminnassa, ei välttämättä koulun toiminnan kehittämistä. Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset ovat kansainvälistä toimintaa. Selvityksessä todetaan, että tutkimuksessa on jäänyt ilmenemättä joitakin kotikansainvälisyyteen tähtääviä toimintoja sen vuoksi, että tutkijat haastattelivat nimenomaan kansainvälisistä asioista vastaavia. Tässä artikkelissa keskitytään pohtimaan maahanmuuttajataustaisille aikuisille tarjotun erityisopetuksen merkitystä. (Laatua ja vaikuttavuutta kansainvälistymisen johtamiseen.  Ammatillisen peruskoulutuksen kansainvälistymisen nykytila, 2008, 16)

Maahanmuuttajia ovat pakolaisina, avioliiton kautta tai paluumuuttajina maahamme tulleita. Maahanmuuttajien lapset alkavat käydä koulua ja he oppivat suomalaisen yhteiskunnan tavat ja saavat mahdollisuuden edetä elämässään. Vaarana on perheiden valtasuhteiden vääristyminen, kun nuori on se, joka hallitsee suomalaisen yhteiskunnan tilanteita paremmin kuin vanhempansa. Kun vanhemman on ollut vaikea ymmärtää jotakin asiaa, on nuori voinut käyttäytyä aggressiivisesti häntä kohtaan. Vanhemmat eivät ole uskaltaneet harjoitella kotona suomen kieltä ja ääntämistä, kun lapset ovat sanoneet, että vanhempi on hidas tai tyhmä.

Tutkimusselosteessa 36: Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja neuvontatyössä selviää, että perheen tasa-arvoinen koulutustarjonta sitouttaa kaikkia perheenjäseniä suomalaiseen yhteiskuntaan ja estää kulttuurien eriytymistä. Heikommin koulutetut maahanmuuttajanuoret klikkiytyvät helposti keskenään.  Koulun tuki ei riitä eivätkä vanhemmat pysty kielellisten ja/tai omien koulutaustojen puutteen takia auttamaan omia lapsiaan. Suomalaisen yhteiskunnan palvelut ja odotukset tulevat koko perhekunnalle tutuiksi, eikä tieto kulje pelkästään lasten kautta. Perheessä voidaan keskustella, kun kaikilla on asioista jonkinlainen näkemys.  (Turtiainen, 2007, 82)

Tukemalla aikuisia erityisopetuksen tarpeessa olevia maahanmuuttajia säilytetään perheenjäsenten välinen arvostus. Tämä tukee maahanmuuttajanuoren henkistä kasvua auktoriteettien kunnioitukseen. Toisen oikeuksia polkemalla ei paranna myöskään omia asemiaan. Itsekeskeisyydestä on pyrittävä yhteisökeskeisyyteen. Se että antaa toiselle ihmiselle tasaveroiset mahdollisuudet edetä elämässään on arvokkaampaa kuin autettavana pitäminen.Ammatillisen erityisopettajan toimenkuvan hahmottelua maahanmuuttajien parissa

Tiedon puute, ennakkoluulot, etnosentrismi, välinpitämättömyys ja keskustelun puute ovat seikkoja, jotka ovat ammatillisen erityisopettajan arkipäivää. Opettaja on koulutuksensa myötä toivottavasti harjaantuneempi itse käsittelemään omia tuntemuksiaan, mutta näitä asioita joutuu käsittelemään myös opiskelijaryhmän jäsenten välillä. Tiedon hankinta, kriittinen asioiden tarkastelu, itsetuntemus, pyrkimys tasa-arvoisuuteen ja dialogisuuteen, perspektiivin ottokyky ja välittäminen ovat työkaluja ryhmän kanssa toimimiseen. (Taajamo & Puukari, 2007, 17)

Erityisopetuksen päämääränä ensi alkuun on selvittää opiskelijan lähtötilanne ja taustat. Maahanmuuttajataustaiset erityisopiskelijat tulevat yleensä pakolaisleireiltä ja heillä on taustallaan hyvinkin traumaattisia kokemuksia. Erityisopetuksen ensimmäisenä tehtävänä onkin järjestää heille sopiva kuntoutus tai muunlaiset tukitoimet, jotta opiskelu yleensä mahdollistuisi. Esimerkiksi opiskelijoilla on sosiaalipuolen asioiden hoitoa varten tukihenkilö, jonka kanssa he menevät Kelalle tai muihin virastoihin hoitamaan yhdessä asioitaan.

Luku- ja kirjoitustaidon hankkiminen on monelle aikuiselle työlästä. Suullista kielitaitoa aletaan harjoitella heti ja tähän pystyvät kaikki osallistumaan. Kuvien avulla harjoitellaan sanoja ja niiden ääntämistä, ryhmäkoko on hyvin pieni ja keskittyminen on äärettömän intensiivistä. Meille helpoilta tuntuvat asiat kuten vokaalit, sekä pitkät ja lyhyet vokaalit vaativat todella paljon harjoittelua. Jo äänteiden toisistaan erottaminen on hankalaa. Esimerkiksi ajan ilmausten harjoittelun jälkeen ryhmä voi keskustella elämästään ennen Suomeen tuloa ja siitä mitä elämä on nyt Suomessa. Tässä on hyvä tilaisuus ottaa esille suomalaisen yhteiskunnan tapoja ja piirteitä.

Suomalaiset ovat tulleet liian yksilökeskeisiksi ja toisen ihmisen huomioiminen ja kunnioittaminen on väistynyt. Toisen ihmisen kunnioittaminen koetaan nöyristelyksi eikä tavoittelemisen arvoiseksi asiaksi. Jos ihminen ei kunnioita itseään, hän antaa kenties asioiden mennä huonompaan suuntaan. Jokaisella pitäisi olla yhteisön hyväksymät ja omakohtaiset arvot, jotta osaa arvioida mitä kaikkea elämässä hyväksyy. Koko suomalainen yhteiskunta tarvitsisi tehokuurin toisen ihmisen huomioimisessa. Ammatillisen erityisopettaja Nina Pulkkisen haastattelussa kävi ilmi, että maahanmuuttajaopiskelijat odottavat opetuksen olevan opettajajohtoista, eikä ryhmätöitä ja opiskelijatoverin kanssa työskentelyä aina koeta oikeaksi opiskeluksi. Työelämä vaatii kuitenkin hyviä yhteistyötaitoja, opiskelussa on tarkoitus oppia tiimityöhön ja saada työssä tarvittavat vuorovaikutustaidot.

Maahanmuuttajataustaiset aikuiset erityisopiskelijat kuuluvat vaikeasti työllistyviin ja sen vuoksi onkin tärkeää kiinnittää huomiota koulutuksen kerrannaisvaikutuksiin. Koulutustarjonta avaa mahdollisuuden yhteiskunnan jäsenyyteen ja sosiaalistaa suomalaiseen yhteiskuntaan, jossa on hyvin monet asiat eri lailla kuin omassa kotimaassa. Maahanmuuttajien koulutusta suunnitellaan ryhmän ominaispiirteiden mukaan ja kun jokaisella on jonkunlainen mahdollisuus tulla huomioiduksi.  Kun maahanmuuttaja saa oman elämänsä hallintaan, hän on kuin kuka tahansa meistä muista, jotka hoidamme omat asiamme. Erityisen huomion tarve käy tarpeettomaksi.

Maahanmuuttajavanhempi voi kannustaa omaa nuorisoaan aktiivisiksi suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi ja siirtää omaa työmoraaliaan omille lapsilleen, vaikka eivät itse kenties työllistyisikään.

Jos mitään ei tehdä – uhkakuvat

Maahanmuuttajan huono kohtelu kerryttää negatiivista asennetta ja toimii lumipalloefektin tavoin. Ristiriitatilanteiden ja väärin ymmärrysten ”avaaminen” pitäisi olla jokapäiväistä, jotta asioissa päästäisiin eteenpäin eikä juututtaisi puolustusasemiin. Yhteiskunta toimii kompromissiperiaatteella, jokaisen on opittava luopumaan joistakin tavoitteistaan ja toisaalta priorisoimaan itselleen ensiarvoisen tärkeät asiat, jotka kuitenkaan sodi muiden oikeuksia vastaan. Tasa-arvoinen kohtelu on kaikkien turvallisuutta, kun kaikki on osallisena mukana. Joutenolo ja ”hengailu” ja maahanmuuttajien ”hyysäys” saadaan aisoihin. Tämä vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin ja poistaa osaltaan rasismia.

Edelleen tutkimusselosteessa 36: Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja neuvontatyössä käy ilmi, että maahanmuuttajan ammattitaito ei ole sellaisenaan käyttökelpoinen uudessa kotimaassa. Tutkintojen rinnastaminen ja omien mahdollisuuksien suhteuttaminen yhteiskunnan tarjoamiin vaihtoehtoihin sopii hyvin yhteen suomalaisen elämänmenon oppimisen kanssa. On useita tapauksia, joissa omassa kotimaassaan korkeasti koulutettu henkilö tekee Suomessa esimerkiksi siivousalan töitä. Maahanmuuttajan oman ammattitaidon täydentäminen lisäkoulutuksella helpottaa kotoutumista ja pitää yllä ammatin kautta jo hankittua identiteettiä. (Suokonautio, 2007, 78)

Suomalainen yhteiskunta pyrkii olemaan tasa-arvoinen, mutta maahanmuuttajat itse kokevat koulutuspaikan eräänlaiseksi palkinnoksi ja haluavat menestyä ja saada opettajan huomion. Suomalaisen koulumaailman toimintamallit ovat aikuisille vieraita ja myös lasten mukanaan tuomat uudet ajatukset koetaan oudoiksi. Oppimista riittää kumpaankin suuntaan ja hyviä käytänteitä kannattaa ottaa käyttöön kaikista koulutuksissa mukana olevista kulttuureista.

Lähitulevaisuuden haasteet ammatillisessa erityisopetuksessa

Romanialaiskerjäläisten lapset pitäisi saada 15.6.2011 televisiossa esitetyn Eva Biaudet’in haastattelun mukaan kouluun siinä maassa, jossa he ovat. Kurjistumisen pysäyttäminen tarjoamalla romanialaislapsille esimerkiksi päiväkotipaikka tai leiritoimintaa sen kesän aikana kun he ovat Suomessa, vaikuttaisi tulevaisuudessa kerjäläisongelman pienenemiseen sekä Suomessa, että muualla, jollei asiaa ihan kokonaan saataisikaan hoidettua.  Sama tilanne on esimerkiksi Italiassa, jossa äiti hakee sääliä kuljettamalla kantoliinassa imeväisikäistä lastaan kerjätessään. Lasten kohdalla kurjistumiskierre tai kurjuuden periytyminen tulee ehdottomasti pysäyttää. Meillä tällä hetkellä olevien maahanmuuttajataustaisten erityisopiskelijoiden asioiden eteenpäin vieminen tuntuu tämän rinnalla peräti helpolta. Rahojen vastikkeeton käyttö on kaikkein turhauttavinta kaikkien osapuolten kannalta.

Mahdollisesti romanikerjäläisillä ei ole ollut mitään pysyvän kodin mallia tai edes tavoitetta sellaiseen. Tästä ryhmästä tulevilla lapsilla ja nuorilla olisi vielä mahdollisuus motivoitua normiyhteiskunnan jäsenyyteen. Aikuisten kohdalla ei liene kokemuksia heidän halukkuudestaan itse sopeutua yhteiskunnan normeihin tai antaa lapsiansa vieraan yhteiskunnan hoidettavaksi.

Vapaa Katto -järjestö on ollut mukana televisiodokumenteissa puolustamassa romanialaiskerjäläisten oikeuksia.  Vapaa Katto -järjestölläkään ei ole ollut tarjolla ratkaisua ongelmaan. Heillä lienee kuitenkin vilpittömästi hyvä tahto puuttua romanialaisten kerjäläisten epäinhimilliseen kohteluun. Paikan vaihtaminen ei ole pysyvä ratkaisu ongelmaan.

Pohdinta

Kotoutuminen on yksi reitti jota myöten maahanmuuttaja pääsee vähitellen uuden kulttuurin täysivaltaiseksi jäseneksi.  Tarvitaan avoimuutta uuden oppimiseen ja yhteistyössä etsittäviä keinoja maahanmuuttajan kokemien ongelmien ja kysymysten ratkaisemiseen. Tärkeintä on, että ohjattava voi ryhtyä uudessa maassa rakentamaan omaa elämäänsä ja löytää yhteys sen maan ihmisiin, tähän tarvitaan aikaansa seuraavaa ammatillista erityisopettajaa. Suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin itseymmärryksen syventymisen ja omien juurten vahvistumisen myötä avartuu dialogi muista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa.  (Taajamo & Puukari, 2007, 20)

Tämän artikkelin kirjoittamisen myötä meille selkiytyi maahanmuuttajien erityisopetuksen arvo. Opetustyön tulosten rahallinen mittaaminen on mahdotonta, mittaamattoman arvokkaisiin tuloksiin päästään yksilötasolla, kun eri kulttuurit kohtaavat ja saavat oikein kohdistettua ohjausta.

Afrikassa ja Aasiassa matkailleet ihmiset kertovat usein hämmästyksestään paikallisten ihmisten onnellisuudesta kaiken puutteen keskellä. Meillä täällä yltäkylläisyydessä ollaan tyytymättömiä ja ei haluta tai osata käyttää hyväksi meille tarjottuja mahdollisuuksia. Maahanmuuttajiemme myötä lähes jokaisella meistä on mahdollisuus tutustua muualta maailmalta tulleiden ihmisten elämänhaluun ja yritteliäisyyteen.  Maahanmuuttajien kanssa toimiminen voi opettaa meitä uudelleen arvostamaan jo saavuttamiamme hyviä asioita.

Kansainvälisessä opiskelijaryhmässä toimiminen omassa työpaikassa ja heidän tiensä tasoittaminen suomalaiseen yhteiskuntaan on vähintään yhtä arvokasta kuin kansainväliseen vaihto-ohjelmaan osallistuminen.

LÄHTEET

Taajamo, M. & Puukari, S. (toim.) 2007. Monikulttuurisuus ja moniammatillisuus ohjaus- ja neuvontatyössä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimusselosteita 36. http://ktl.jyu.fi/img/portal/7775/G036.pdf

Laatua ja vaikuttavuutta kansainvälistymisen johtamiseen.  Ammatillisen peruskoulutuksen kansainvälistymisen nykytila. 2008. Cimo yhteistyössä Opetushallituksen ja Hamk, Hämeenlinnan opettajakorkeakoulun kanssa.

http://www.oph.fi/download/46482_laatua_ja_vaikuttavuutta_kansainvalistymisen_johtamiseen.pdf

Haastattelu: Ammatillinen erityisopettaja Nina Pulkkinen 17.6.2011 Savon ammatti- ja aikuisopisto

Eva Biaudet’n haastattelu TV1 uutislähetys 15.6.2011 klo 18.00