Kuinka käsitellä Ukrainan sotaa opiskelijoiden kanssa?

Ukrainan kriisi on jatkunut helmikuusta 2022 lähtien. Opetushallitus on julkaissut materiaalin Ukrainasta paenneiden opiskelumahdollisuudet ja opiskelun tuki ammatillisessa koulutuksessa (2022). Suomalaisen ammatillisen koulutuksen järjestelmän joustavuus tarjoaa mahdollisuuden Ukrainasta Suomeen sotaa paenneille nuorille ja aikuisille hakeutua koulutukseen, jossa tunnistaa yksilölliset tarpeet ja tarjoaa tukea oppimiseen. Ukrainasta saapuu Suomeen nuoria ja aikuisia, ja todennäköisesti pakenevien määrä kasvaa. (Emt.) Suomeen saapuneille Ukrainan pakolaisille voi tarjota apua esimerkiksi Punaisen Ristin vapaaehtoisena (Avuntarjoukset Ukrainasta saapuneille 2022). Sotaa ja uutisointia siitä sekä näiden herättämiä ajatuksia ja tunteita on tärkeä käsitellä myös oppilaitoksissa. Tässä artikkelissa ammatillisen erityisopettajankouluksen lehtori Jari Karttunen (Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu) sekä taiteellinen johtaja ja ohjaaja Liisa Isotalo (OSIRIS teatteri) esittävät yhden lähestymistavan siitä, kuinka Ukrainan sodan herättämiä tunteita voi käsitellä luovan ilmaisun ja toiminnallisten menetelmien kautta.

Turvallisuus

Opetushallitus on julkaissut ohjeita varhaiskasvatukselle, kouluille ja oppilaitoksille Ukrainan kriisin käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa (2022). Sotauutisointi mediassa voi aiheuttaa ahdistusta ja hämmennystä opiskelijoiden keskuudessa. Oppilaitoksilla on tärkeä rooli lasten ja nuorten turvallisuuden tunteen palauttamisessa. Päivittäiset sotauutiset saattavat järkyttää ja aiheuttaa psyykkistä kuormitusta, vaikka sotatapahtumat ovat toisaalla. (Emt.)

Oppilaitoksissa voidaan auttaa opiskelijoita ymmärtämään tapahtunutta, suhtautumaan tilanteeseen rauhallisesti ja kiinnittämään huomioita turvallisuuteen ja turvan kokemuksiin. Arjessa tärkeää muistuttaa kaikkia oppilaitoksessa siitä, että Ukrainan kriisi on poikkeuksellinen ja elämä Suomessa on turvallista. Oppilaitoksilla on suunnitelmat ja valmiuden kriisi-, vaara- ja uhkatilanteiden varalle. Päivittäisten tapahtumisen ja sotauutisoinnin keskellä on ensiarvoisen tärkeää ylläpitää arjen rutiineja ja kiinnittää opiskelijat tavalliseen ja turvalliseen arkeen. (Emt.)

Luovat menetelmät voivat soveltua vaikeidenkin asioiden ja tunteiden käsittelyyn. Luovien menetelmien tavoite ei ole lopputulos vaan prosessi, jossa keskiössä ovat kokemukset ja niiden reflektointi (Luovat menetelmät vahvistavat osallisuutta 2022) Luovan prosessin keskiöön nousee turvallisuus ja kokemus turvallisesta työskentely-ympäristöstä. Jos prosessissa joutuu olemaan varuillaan, on uuden luominen mahdotonta. Kokemus turvallisuudesta mahdollistaa sosiaalisen liittymisen, joka on edellytys luovuudelle, uuden tutkimiselle, oppimiselle ja leikkimiselle. (Törmi 2019)

Metaforinen suoja

Raskaat ja ahdistavat maailman tapahtumat, kuten sodat, voivat olla psyykkiselle sietokyvylle kuormittavia kokemuksia. Toiminnallinen kokemusten ja tunteiden ilmaisu saattaa olla helpompaa kuin niistä puhuminen. Toiminnallisia menetelmiä ovat muun muassa piirtäminen, maalaaminen, kirjoittaminen, soittaminen, musiikin tekeminen, tanssiminen ja näytteleminen. Myös esimerkiksi muovailu, käsityöt ja valokuvaus, kaikki käden taidot ovat oivallisia tapoja purkaa tunnekuormitusta. Tässä artikkelissa puhumme kaikista edellä kerrotuista menetelmistä yhteisesti nimellä luovat menetelmät.

Känkäsen (2013) mukaan taiteen tekeminen ja kokeminen antavat mahdollisuuden symboliseen etäisyyteen ja metaforiseen suojaan. Tällöin syntyy tilaisuus käsitellä epäsuorasti vaikeitakin asioita. Taiteellinen toiminta voi mahdollistaa myös välineitä ja menetelmiä, jotka toimivat suojaavina, välittävinä tai vapauttavina, kiinnittyen omassa mielessä liikkuviin asioihin. Metaforinen ilmaisu tarkoittaa siirtymistä fiktiiviselle tasolle, jolloin on mahdollista kommentoida etäältä todellisuudessa läsnä olevia asioita. Metaforinen etäännytys mahdollistaa asioiden käsittelyn myös hyvin henkilökohtaisista asioista, avoimesti ja suorastikin. (Känkänen 2013, 99-100; Känkänen 2022) Luovat menetelmät voivat tarjota tarvittavaa etäisyyttä vaikeiden ja kuormittavien aiheiden käsittelyyn, kuten sotaan. Metaforisen suojan lisäksi on tärkeää, että opettaja huolehtii turvallisesta oppimisympäristöstä ja -ilmapiiristä luovan työskentelyn aikana ja sen jälkeen. Täten opetus- ja ohjaushenkilöstön on hyvä tutustua esimerkiksi Opetushallituksen julkaisemaan materiaaliin Psyykkinen turvallisuus ja psyykkisesti turvallisen oppimisympäristön mahdollistamisesta.

Oksana Mariupolin kellarissa

Oksana Mariupolin kellarissa on nuoren ukrainalaisen tytön päiväkirjamerkinnöistä valmistettu kipeä ja koskettava kuunnelma. Kuusitoistavuotias Oksana joutui piiloutumaan kotikaupunkinsa pommituksia äitinsä ja pikkuveljensä kanssa kellariin. Lopulta hän pääsi pakenemaan Ukrainasta. Oksanaa pakomatkalla auttanut avustustyöntekijä kuunteli Oksanan kokemuksia ja tuki häntä kirjoittamaan päiväkirjaa kokemastaan. Oksana sekä avustustyöntekijä halusivat, että kaikki saisivat tietää mitä Mariupolissa tapahtui keväällä 2022. OSIRIS teatterin johtaja, ohjaaja Liisa Isotalo dramatisoi ja ohjasi päiväkirjamerkinnöistä kuunnelman. Se esitettiin toukokuussa 2022 suomenkielellä Yle Radio 1 -kanavan Tuuli Saksalan Keidas -ohjelmassa Oksana Mariupolin kellarista, Varjokuningas Etiopiasta ja laulun jumala Beninistä.

Oksana Mariupolin kellarissa -kuunnelman kesto on 10 minuuttia. Se on kuunneltavissa Yle Areenassa (Tuuli Saksalan Keidas -ohjelman viimeiset kymmenen minuuttia). Linkin ohjelmaan löydät tämän artikkelin viittauksista. Suosituksemme on, että kuunnelmasta kertomiseen, sen kuuntelemiseen ja sen herättämien ajatusten käsittelyyn luovin menetelmin toteutetaan vähintään kaksoistuntina eli 75-90 minuutin kestoisena. Opettajan on kuitenkin tärkeä ensin kuunnella itse kuunnelma ja sen jälkeen pohtia kollegoidensa ja opiskelijoiden kanssa mitä hyötyä tai haittaa sen kuuntelemisesta opiskelijoiden kanssa voisi olla. Jos opettaja kuuntelee sen opiskelijoidensa kanssa, voi sen herättämien ajatusten jäsentämisessä käyttää luovia menetelmiä kuten vapaavalintaista kirjoittamista, esim. runon, lehtiartikkelin, mielipidekirjoituksen tai kirjeen kirjoittamista. Runon tai kirjeen voi osoittaa vaikka Oksanalle. Tällaisessa kirjoittamisen työskentelyssä on tärkeää antaa oppilaan reflektoida omaa kokemustaan rauhassa, kenenkään häiritsemättä tai keskeyttämättä sitä, mutta silti opettajan läsnä ollen, eli antaa oppilaan luovuudelle turvallinen tila. Kuunnelman voi ottaa käyttöön lähtökohtana piirtämiselle, maalaamiselle tai yhteiselle keskustelulle. Kuuntelu on mahdollista toteuttaa myös samanaikaisesti esim. käsillä muovaillen. Luoville menetelmille ominainen toiminnallisuus ja ilmaisullisuus voi auttaa käsittelemään omia tunteita. Luovan työskentelyn jälkeen on tärkeä varata aikaa kuunnelman ja luovan työskentelyn aikana heränneiden tunteiden käsittelyyn ja ilmaisuun sekä kysymysten ja uusien oivallusten esittämiseen. Yhteinen, samanaikainen kuuntelu voi vahvistaa myös opiskelijaryhmän yhteisöllisyyden kokemusta ja saattaa näin ollen avata uusia oivalluksia yhteiseen tekemiseen, esimerkiksi auttamisen keinoihin. Opiskelijoille on myös tärkeää kertoa opiskeluhuollon palveluista tai esimerkiksi Mieli r.y.:n materiaaleista ja palveluista mielen hyvinvoinnin tukena.

Hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä

Opetushallitus on ohjeistanut, että oppilaitosten tulisi suunnitella, miten Ukrainan kriisiä ja sen vaikutuksia käsitellään eri oppiaineiden opetuksessa ja oppiaineiden yhteistyössä sekä vapaamuotoisemmin osana oppilaitoksen muuta toimintaa. Koulutuksen järjestäjien tulee huolehtia, että aihetta käsitellään ikätaso ja opiskelijoiden toiveet huomioiden. On ensiarvoisen tärkeää tarjota oikeaa tietoa ja selventäviä vastauksia, kuitenkin tiedostaen, että liiallinen asian käsittely saattaa aiheuttaa ahdistusta. (Miten Venäjän hyökkäystä Ukrainaan voidaan käsitellä perusopetuksen ja lukion eri oppiaineitten opetuksessa).

Ukrainan kriisin aiheuttamia tuntemuksia suomalaisten nuorten keskuudessa on tutkittu jonkin verran. Tutkimus nuorten kokemuksista korona-aikana -hankkeen tutkijat kirjoittavat, että kriisi voidaan nähdä myös oppimisen paikkana. Koronapandemiassa moni nuori saattoi eristäytyä ja etsii nyt yhteenkuuluvuuden tunnetta ja solidaarisuutta uudessa poikkeustilanteessa. Ukrainan kriisi on suuri huolenaihe koronan lisäksi. (Helfer, Manner & Pitkänen 2022) Oppilaitosten opetus- ja ohjaushenkilökunnalla ja opiskeluhuollon henkilöstöllä on tärkeä rooli hyvinvoinnin, osallisuuden ja yhteisöllisyyden tukemisessa. Erityisopettaja voi ottaa käyttöönsä luovia menetelmiä siten, että ne tukevat inklusiivista koulutusta sekä opiskelijoiden hyvinvointia ja oppimismotivaatiota. Taiteen tekeminen ja kokeminen yhdessä tarjoaa mahdollisuuden symboliseen etäisyyteen ja suojaan käsitellä epäsuorasti vaikeitakin asioita. Se tarjoaa myös mahdollisuuden uudenlaisen luovuuden kehittymiseen.

Kirjoittajat

Jari Karttunen toimii erityisopettajankoulutuksen lehtorina Jamkin ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Liisa Isotalo toimii helsinkilöisen OSIRIS teatterin taiteellisena johtajana ja ohjaajana.

Viittaukset

Avuntarjoukset Ukrainasta saapuneille 2022. Julkaistu 2.9.2022. Suomen Punainen Risti.

Elämme monien päällekkäisten kriisien aikaa. 2022. Julkaistu 21.10.2022. Suomen Punainen Risti.

Helfer Alix, Manner Joel ja Pitkänen Tuuli 2022. Poikkeustila toisen jälkeen: nuorten näkemyksiä koronasta Ukrainan sotaan. Nuorisotutkimusseura r.y. Nuorisotutkimusverkosto. Julkaistu 22.6.2022. https://www.nuorisotutkimusseura.fi/nakokulma89

Känkänen Päivi 2013. Taidelähtöiset menetelmät lastensuojelussa – kohti tilaa ja kokemuksia. Helsingin yliopisto. Valtiotieteellinen tiedekunta. Sosiaalitieteiden laitos. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy Tampere. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/104494/URN_ISBN_978-952-245-911-4.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Känkänen Päivi 2022. Kulttuurihyvinvointi ja taidelähtöiset menetelmät 2022. Päivitetty: 28.10.2022. THL. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/kehittyvat-kaytannot/kulttuurihyvinvointi-ja-taidelahtoiset-menetelmat

Luovat menetelmät vahvistavat osallisuutta 2022. Päivitetty: 27.4.2022. THL. https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa-asemassa-olevien-osallisuus/osallisuuden-edistamisen-mallit/uudista-asiakastyota-luovasti-ja-leikkisasti/luovat-menetelmat-vahvistavat-osallisuutta

Miten Venäjän hyökkäystä Ukrainaan voidaan käsitellä perusopetuksen ja lukion eri oppiaineitten opetuksessa. Kehittäminen. Lukiokoulutus. Perusopetus. Ukraina. Opetushallitus. Päivitetty 30.3.2022. https://www.oph.fi/fi/kehittaminen/miten-venajan-hyokkaysta-ukrainaan-voidaan-kasitella-perusopetuksen-ja-lukion-eri

Ohjeita varhaiskasvatukselle, kouluille ja oppilaitoksille Ukrainan kriisin käsittelyyn lasten ja nuorten kanssa 2022. Uutinen 24.02.2022, päivitetty 28.2.2022. Ajankohtaista. Ukraina Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/uutiset/2022/ohjeita-varhaiskasvatukselle-kouluille-ja-oppilaitoksille-ukrainan-kriisin-kasittelyyn

Oksana Mariupolin kellarista, Varjokuningas Etiopiasta ja laulun jumala Beninistä. Tuuli Saksalan Keidas. 19.5.2022. Yle Areena. Podcastit. https://areena.yle.fi/podcastit/1-62115064

Psyykkinen turvallisuus. Opetustoimen ja varhaiskasvatuksen turvallisuus. Opetushallitus. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/psyykkinen-turvallisuus

Törmi Kirsi 2019. Eläin meissä. Kohtaamisen taito ja taide autonomisen hermoston valossa. Taide ja osallisuus eri yhteisöissä. Tutkimuksellista. Teatterikorkeakoulun julkaisusarja 72/ 2019. Yhteisö ja taide. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu. https://disco.teak.fi/yhteiso-ja-taide/2-1-elain-meissa-kohtaamisen-taito-ja-taide-autonomisen-hermoston-valossa/

Ukrainasta paenneiden opiskelumahdollisuudet ja opiskelun tuki ammatillisessa koulutuksessa 2022. Ammatillinen koulutus. Ukraina. Opetushallitus. Päivitetty 31.5.2022. https://www.oph.fi/fi/kehittaminen/ukrainasta-paenneiden-opiskelumahdollisuudet-ja-opiskelun-tuki-ammatillisessa